Näytön paikka: Aaltonen ja Koskenkorva nousukiidossa

LIIGA / Artikkeli
Jatkoajan liigatoimituksen Näytön paikka -kohdepelaajien esityksissä on tapahtunut paljon muutoksia sitten edellisen maaottelutauon. Osa hakee epätoivoisesti luottopelaajan statusta, osa taas porskuttaa nousujohteisesti kohti kevätkautta.

Edellisen tarkkailukerran jälkeen etenkin Kärppien Juhamatti Aaltonen on parantanut. Toisaalta hänen vastuunsa on kasvanut loukkaantumisten takia, mutta toisaalta hän on osoittanut pystyvänsä pistetehtailuun ilman syöttökone Viuhkolaa rinnallaan.

SaiPassa Kimmo Koskenkorvan merkittävä rooli on kasvanut entisestään, ja Pelicansin Tuomas Santavuori on alkanut syöttelyn vastapainoksi nakuttaa maaleja. Lukossa Petri Lammassaari väläyttelee osaamistaan, mutta ilman ylivoima-aikaa lopullisen läpimurron tekeminen on kova haaste.

Kovimman pudotuksen on kokenut HIFK:n alamäen mukana Lennart Petrell, jolle tämä kymmenen ottelun jakso oli erittäin vaisu. Kaikkein epäonnisimpia ovat kuitenkin olleet loukkaantumisista kärsineet Juuso Riksman, Jussi Pesonen ja Patrik Forsbacka.

Kohdepelaajista ainoastaan Koskenkorva pelaa tällä tietämällä Moskovan turnauksen leijonaryhmässä. Hänen lisäkseen myös Jani Tuppurainen nimettiin kotiin jääväksi varamieheksi, mutta ilman viime hetken yllätyksiä hän ei maajoukkuepaitaa pue joulutauolla päälleen.

Juttusarjan avausosa löytyy täältä.

Kimmo Pikkarainen, Blues

Pikkarainen ei ole onnistunut nostamaan tasoaan viime kaudella nähdyn kaltaiseksi. Puolustuspelaaminen on tosin parantunut kauden alkuun verrattuna, mutta kiekollisena parhaimmillaan olevan Pikkaraisen hyökkäyspeli on ollut edelleen heikkoa.

Bluesin valmennusjohdolla riittää edelleen luottoa Pikkaraiseen ja mies pelaa viivamiehenä ylivoimalla. Tulokset eivät kuitenkaan tue miehen peluuttamista laukojan paikalla, sillä Pikkarainen on ampunut kauden aikana jo tasan sata kertaa kohti vastustajan maalia, mutta ei ole onnistunut maalinteossa kertaakaan.

Lennart Petrell, HIFK

Lennart Petrell vajosi viimeisen kuukauden aikana muun IFK:n mukana horrokseen. Kauden ensimmäisissä kahdessakymmenessä pelissä Petrell saalisti 14 tehopistettä. Marraskuun tauon jälkeen kymmenessä ottelussa tehot olivat vain 2+1.

Petrell on jatkanut pelaamista Steve Guollan ja Kimmo Kuhdan rinnalla lähes koko kauden. Ketjukaverit ovat pystyneet pitämään tehojaan yllä, mutta Petrellin otteista on puuttunut viime viikkoina alkukauden terävyys. Säilyttääkseen asemansa joukkueessa Petrellin käyttää jälleen hyväkseen vahvuuksiaan ja tuoda asennetta jäälle.

Joonas Vihko, HPK

Vihko siirrettiin Aki Uusikartanon johtamasta ykkösketjusta Ville Leinon rinnalle kauden edetessä. Mistään rangaistuksesta ei kuitenkaan voida puhua, vaan kyseessä oli loukkaantumisten takia pyöriteltyjen kokoonpanojen kautta löytynyt kokonaisuus.

Alkukauden tehokkuus hyytyi hienoisesti joulutauon lähestyessä, mutta Vihkon pistesaldo 9+9 ei missään nimessä ole Kerhon tasaisessa hyökkäyskalustossa hävettävä. SaiPassa rooli oli suurempi, joten maalimäärän putoaminen viime kaudesta ei ole yllättävää.

Vihko on Antti Pihlströmin ohella joukkueen tasaisin hyökkääjä. Mies on niitä harvoja pelaajia, joiden voi luottaa pelaavan illasta toiseen omalla tasollaan ilman suurempia kuntopiikkejä tai romahduksia. Juttusarjan ensimmäisessä jutussa soviteltu ykköspyssyn viitta on vain kahden maalin päässä, joskaan maalimäärä ei ihan kovia odotuksia vastaa.

Jussi Pesonen, Ilves

Edellisen maajoukkuetauon jälkeen Pesosen kausi on jatkunut murheellisissa merkeissä. Ensin mies tuittuili itselleen ottelun mittaisen pelikiellon ja kaukaloon paluun jälkeen vanha selkävaiva alkoi vihoitella siinä määrin, että mies oli sivussa viiden ottelun ajan.

Selkävaivoista toivuttuaan Pesonen on pelannut vasta kaksi ottelua, joista ensimmäisessä mies ei pelannut vielä edes ylivoimaa samaan tahtiin kuin ennen loukkaantumistaan. Valmentajanvaihdos on piristänyt useita Ilveksen pelaajia, ja Pesosen toivotaan liittyvän tähän ryhmään.

Juuso Riksman, Jokerit

Riksman on ollut edellisen sarjatauon jälkeen sivussa selkävaivojen vuoksi. Todellinen näytön paikka tuleekin toipumisjakson jälkeen, sillä Ari Ahonen on pelannut Riksmanin poissaollessa jokerimaalilla loistavasti.

Tuomas Vänttinen, JYP

Nähtävissä ei juurikaan edistymistä mihinkään suuntaan. Maajoukkuetauon jälkeen pelaamissaan yhdeksässä ottelussa Vänttinen on tehnyt yhden maalin ja antanut yhden syötön, mutta jäähyjä on tullut niidenkin edestä. Aloituksissa hän on ollut syyskaudella JYPin parhaimmistoa, mutta se kertonee enemmän joukkueen huonoudesta kuin Vänttisen huikeudesta.

Joulutaukoa edeltänyttä seurantajaksoa voisi kutsua Vänttisen osalta lähes flopiksi, joskin hän oli syyskauden viimeisessä ottelussa Ässiä vastaan pirteämpi. Vaisuista otteista huolimatta on saanut peliaikaa keskimäärin noin 15 minuuttia peliä kohden. Merkitty useimmiten ottelukokoonpanoihin ykkösketjuun, joskin Matti Alatalon harrastama ketjulotto on vaikuttanut Vänttiseenkin. Kevätkaudelle jää paljon parannettavaa.

Jani Tuppurainen, KalPa

Vaikka Tuppuraisenkaan meno ei viime otteluissa ollut enää yhtä lennokasta kuin mitä se oli ennen edellistä sarjataukoa, on hän siltikin esiintynyt pääosin edukseen pitkässä tappioputkessa rämpivässä KalPa-miehistössä.

Tuppurainen on jo tässä vaiheessa kautta nakuttanut piste-ennätyksensä uusiksi, ja pisteet 12+10 ovat paljon enemmän kuin kukaan osasi ennen kauden alkua odottaa tältä Muhoksen lahjalta Kuopiolle. KalPa pelaa usein ylivoimassaan laukaisupaikkaa juuri Tuppuraiselle, joten pistesaldon voidaan hyvällä syyllä odottaa kaunistuvan vielä roimasti kauden mittaan.

Nimeäminen Venäjälle suuntavan leijonamiehistön varamieheksi kertoo, että Tuppuraisen osaamista arvostetaan myös Kuopion ulkopuolella.

Juhamatti Aaltonen, Kärpät

Juhamatti Aaltosen rooli Kärppien ykköskentässä kasvoi ja muuttui, kun trion sentteri Jari Viuhkola loukkasi polvensa maajoukkueturnauksessa. Tämän jälkeen Aaltonen on ottanut kentässä entistä enemmän kiekollista vastuuta. Tutut kikat vastustajan puolustajien harmina ovat myös jatkuneet.

Kärppälaituri paukutti marraskuun tauon jälkeen varsin hyvät tehot, kun 11 ottelussa tilille tärähti lukemat 5+5. Tällä hetkellä Aaltonen on Kärppien sisäisen pistepörssin neljäs, ja henkilökohtaiseen piste-ennätykseen on matkaa enää kaksi pistettä.

Petri Lammassaari, Lukko

Lukon peli on alkanut löytää uomiaan, eikä raumalaisilla ole ollut viime aikoina tarvetta ketjumuutoksiin. Petri Lammassaari on löytänyt paikkansa joukkueen kolmosketjussa kahden tornin, härkämäisen Miikka Tuomaisen ja pehmeäkätisen Juhamatti Yli-Junnilan rinnalta.

Lukko on neljän ottelun voittoputkessa, ja kolmosketju on pelannut viime peleissä erinomaisesti. Petri Lammassaari on kirjannut kuudessa viime ottelussa tehot 1+4, ja hän on jo kauden tässä vaiheessa ylittänyt koko viime kauden pistemääränsä.

Edelleenkään Lammassaarelle ei juuri ylivoima-aikaa ole herunut, vaikka lupaava hyökkääjä sitä varmasti janoaa.

Tuomas Santavuori, Pelicans

Marraskuun maaottelutauon jälkeen Santavuori löysi maaliahneen vaihteen. Tavallisemmin syöttäjänä kunnostautuvan hyökkääjän tehosaldo 12 ottelussa oli 7+1, ja hän on yllättäen siirtynyt Pelicansin sisäisen maalipörssin jaetulle kärkisijalle Matias Lopin kanssa.

Muutamaa vaisumpaa peliä lukuun ottamatta Santavuoren peli on ollut näyttävää muutenkin kuin tilastollisesti. Hän on vakiinnuttamassa tasonsa pistenikkarina, kun taas esimerkiksi tuttu aisapari Jesse Saarinen on kadottanut jyvänsä täysin. Ailahtelu illasta toiseen ei vaikuta enää olevan Santavuorelle tyypillistä. Toisaalta hän saattaa ajoittain kadota kuvasta otteluiden sisällä, mutta kyky oveliin ratkaisuihin tekee Santavuoresta aina vaarallisen pelaajan.

Kimmo Koskenkorva, SaiPa

Kimmo Koskenkorva vain parantaa parantamistaan. Aina nopeana luistelijana paljon maalipaikkoja luoneen Koskenkorvan kiekolliseen peliin on tullut kauden edetessä yhä lisää malttia, minkä ansiosta pisteitäkin on karttunut mukavasti. Onnistumisten myötä kohentunut itseluottamus näkyy uskalluksena pitää kiekkoa entistäkin enemmän.

Paljon myös erikoistilanteita urakoiva Koskenkorva on tällä hetkellä SaiPan tärkein hyökkääjä. Jokaisen vaihdon täysillä tsemppaavaa ja vauhdillaan muille tilaa luovaa ”Kossua” voi pitää sputnikkien taistelun ruumiillistumana.

Edellisen maaottelutauon jälkeisellä jaksolla Koskenkorva takoi pisteitä 11 ottelussa 4+6=10, ja SaiPa-kapteeni hätyyttelee jo nyt viime kaudella tehtyä piste-ennätystään. Vanha maaliennätys menikin jo rikki, kasassa on nyt 12 osumaa. Maajoukkuekomennus oli ansaittu palkinto hyvästä syksystä.

Marko Kauppinen, Tappara

Kauppinen jatkaa tuttuun tyyliinsä Tapparan takalinjoilla. Liigan kuumimman joukkueen ylivoimapakki latoo pisteitä samaan tahtiin kuin aiemminkin. Tasaisen vauhdin taulukolla piste-ennätys on haarukassa varsin realistisesti: viimekautinen ennätys 22 pistettä, nyt kasassa on jo 16 tehomerkintää.

Edellisen tauon jälkeen Tappara on jäänyt pisteittä ainoastaan kerran ja joukkueen valtava itseluottamus näkyy myös Kauppisessa. Muun joukkueen tavoin Kauppisenkin bensa loppui ennen tauon alkua, mutta rutiinilla joukkue selvitti karikot. Vanhasta perisynnistään, ajoittaisista nukahduksista omassa päässä, Kauppinen ei vielä ole päässyt eroon, mutta muutoin kausi on sujunut hyvin.

Jussi Makkonen, TPS

Ivan Humlin myynnin seurauksena TPS:n ketjuhierarkia meni maaottelutauon jälkeen uusiksi. Makkosen kohdalla tämä tarkoitti pelipaikkaa ensin kakkosketjussa ja sittemmin mies siirtyi ykkösketjun keskelle Kai Nurmisen ja Kent McDonellin keskelle, jossa hän on viimeiset ottelut esiintynyt.

Maaottelutauon jälkeisissä kymmenessä ottelussa Makkosen tehot ovat olleet 3+2=5. Makkonen on kiistatta varsin lupaava pelaaja, mutta silti voidaan kysyä, onko puoli pistettä ottelua kohti riittävä määrä ykkösketjun sentteriltä. Toisaalta TPS:n kapea materiaali ei anna mahdollisuutta suurille variaatioille.

Makkosen suurin ongelma on tyypillinen nuoren pelaajan ongelma eli epätasaisuus. Huippuottelua voi seurata pitkäkin näkymättömyyden jakso, jolloin peli kyllä näennäisesti käy, mutta tulokset jäävät laihoiksi.

Patrik Forsbacka, Ässät

Patrik Forsbacka loukkasi olkapäänsä taklaustilanteessa heti kauden ensimmäisessä ottelussa ja joutui lopulta jäämään sivuun kokoonpanosta neljän pelatun ottelun jälkeen. Tällä tarkkailujaksolla otteluita ei siis kertynyt hänelle.

Olkapää alkaa olla kunnossa, ja rymistelevää laituria odotetaan rivistöön tammikuussa. Forsbackan ensimmäinen näytön paikka on tunkeutua viime aikoina kiinteänä pysyneeseen hyökkäykseen. Tosin Tobias Salmelaisen mahdollinen lainalta paluu HIFK:hon sekä nuorten MM-kisat sekoittavat pakkaa, joten Forsbackan sisäänajon vuoksi tarvitse väkisin rikkoa hyvin toimineita ketjuja.

» Lähetä palautetta toimitukselle