Kahden voittoisan pelin jälkeen kuopiolaisten jalat ovat pysyneet tiukasti maan pinnalla. Realiteetit tiedostetaan niin joukkueen kuin sen kannattajienkin joukoissa. Voittoputken katkeaminen on vain ajan kysymys, sillä KalPan materiaali on väistämättä liigan heikoimpia.
Pessimismiin Kuopiossa on kuitenkin turha vaipua, vaikka voittoputken suurin syy onkin uuden valmentajan mukanaan tuoma hurmos ja pelaajien valtava näyttämisenhalu. Tärkeintä on kuitenkin se, että nyt KalPan pelaamisessa on niitä menestymiselementtejä, joiden varaan joukkue voi pitkän kauden aikana laskea. Valmentajavaihdoksen myötä kilpipaitojen peli on loksahtanut kohdilleen.
Uusi valmentaja on kehittänyt savolaisjoukkueen pelisysteemiä sekä nostanut joukkueen tahtotilan aiempaa korkeammaksi. Muutos on ollut ennen kaikkea henkinen. Hakametsän keskiviikkoinen ottelu osoitti, ettei kilpipaitojen päät enää painu tappiotilanteissa.
Kiekkoanalyytikko Petteri Sihvonen kertoi kolumnissaan Virran motivoivan joukkueettaan pelon ilmapiirin avulla. Tällä kertaa Sihvosen olettamus karahti kiville, sillä vaativan ja kovaäänisen Virran motivoimismetodit ovat tyystin erilaiset.
KalPan joukkueessa vallitsee tällä hetkellä rohkaisun ja äijähuumorin ilmapiiri. Neuvonpidot on minimoitu, ja joukkueen yhteisien hetkien aikana Virta pyrkii vapauttamaan ilmapiiriä huumorillaan. KalPa-luotsi yrittää rohkaista joukkueettaan jatkuvasti, tavoitteenaan saada lisää rohkeutta, röyhkeyttä ja itseluottamusta.
Hyvä esimerkki uudesta ilmapiiristä saatiin Tappara-ottelun toisella erätauolla. Mika Pieniniemen johdolla kuopiolaisjoukkueen iso teema kauden alla oli ”älä koskaan luovuta”. Virta kysyi erätauolla joukkueelta miksi tällaista hoetaan, jos asia ei näy otteissa kaukalossa millään tavalla. Valmentaja rohkaisi pelaajia siirtämään ajatuksen teoiksi ja tulos näkyi välittömästi kaukalossa kolmannen erän alkuhetkillä.
Jututtamani KalPa-pelaajat ovat antaneet kiitosta Virran motivaatio- ja rohkaisutaidoille, eivätkä nämä taidot perustu pelotteluun. Varmaa on, että pitkällä aikavälillä vaativan ja tiukan valmentajan alaisuudessa toimiminen ei aina ole mukavaa, mutta tarvitseeko ollakaan?
Pelisysteemissä hienosäätöä
Myös kuopiolaisten pelisysteemiin on tehty pieniä muutoksia. Kaiken pohjana kuitenkin toimii Pieniniemen tälle kaudelle lanseeraama uusi pelitapa, jota uusi päävalmentaja on yksinkertaistanut ja suoraviivaistanut.
Karvatessaan KalPa käyttää 1-2-2- ja 2-2-1-systeemejä, joista jälkimmäinen on Virran mukanaan tuoma uutuus. Perustilanteissa, vastustajan pitäessä kiekkoa kuopiolaisjoukkue luottaa edelleen 1-2-2-systeeminsä, joka on Pieniniemen versiota hieman passiivisempi ja yksinkertaisempi.
2-2-1-systeemiä sen sijaan käytetään aina, kun on paikka iskeä kiinni vastustajajoukkueen kiekolliseen pelaajaan. Tilanteen salliessa KalPa karvaa kahdella pelaajalla todella ylhäältä ja aktiivisesti. Kahden miehen aktiivinen karvaus aiheutti ongelmia niin Jokerit- kuin Tappara-puolustuksellekin.
Kahden erilaisen karvaussysteemin käyttäminen on, ainakin toistaiseksi, sekoittanut vastustajien pelin avaamista. Ei liene epäselvää, että kotiotteluissa 2-2-1-systeemi on useammin käytössä, vieraskentillä joukkue iskee aktiivisesti vasta, kun tilaisuus antaa myöten. Virran sanojen mukaisesti vieraskentillä ollaan ryöstöretkillä, ei viihdyttämässä.
Puolustaessaan kilpipaidat koettavat tukkia keskialueen ja ottaa vastustajan syöttötilan pois. Prässäämisellä ja tunnollisella puolustamisella vastustaja yritetään väsyttää, minkä myötä vastaiskujen mahdollisuus kasvaa.
Hyökkäyspelissä KalPa luottaa yhä enemmän voimakkaaseen karvaukseensa. Kiekko heitetään usein vastustajan päätyyn ja karvaamaan lähdetään nopeasti kahdella miehellä. Osittain systeemi on pakon sanelema, sillä puolustajien heikko avauspeli rajoittaa suoria hyökkäyksiä.
Kilpipaitojen peli on myös suoraviivaistunut. Turhat kiemurat ja poikittaissyötöt on karsittu pois. Suorilla hyökkäyksillä pyritään ajamaan röyhkeästi vastustajan maalille. Kiekollinen pelaaja pyrkii hyökkäyspään kulmiin korkeintaan johtoasemaa turvatessa.
Muutosta on tapahtunut myös taklauspelissä. Pienikokoinen joukkue pyrkii pelaamaan jokaisen tilanteen loppuun ja tilanne pyritään päättämään taklauksella. Välillä tilanteet näyttävät huvittaviltakin, kun pienet ja heiveröiset pelaajat yrittävät taklata, mutta pääasia lienee se, että nyt edes yritetään.
Petrattavaa riittää
Virta aloitti päävalmentajapestinsä kahdella voitolla. Uuden valmentajan mukanaan tuoma hurmos on pian ohi ja silloin peliä on kehitettävä entisestään. Jo nyt KalPan pelissä on huomattavissa asioita, joiden pitää parantua, mikäli joukkue aikoo tavoitteensa mukaisesta säälipleijaripaikasta taistella.
Yhtenä ongelmana Virta näkee joukkueen kuntopohjan. Uudelleen hiottu pelisysteemi on raskas ja pelaajia äärimmäisen paljon kuluttava. Vastustajan väsyttäminen on toistaiseksi väsyttänyt liikaa myös KalPaa. Erätauot eivät ole riittäneet palautumiseen.
Pelisysteemi perustuu aktiiviseen liikkeeseen. Kun väsyneenä liike loppuu, niin viisikkopuolustus repeää nopeasti. Maajoukkuetauolla kuopiolaisjoukkueelle onkin luvassa kuntokuuri. Virran sanojen mukaisesti joukkueen täytyy olla urheilullisempi.
Suurin pelillinen heikkous on puolustajien luokaton pelinavaustaito. Nopeat vastaiskut ja terävät suorat hyökkäykset ovat harvassa, koska puolustuspää ei pysty antamaan riittävän nopeita ja laadukkaita avaussyöttöjä. KalPan puolustukseen tuli täksi kaudeksi lisää voimaa, mutta peräpäässä tarvittaisiin ehdottomasti myös lisää käsiä.
Kuopiolaisvalmentajan mukaan avauspeliin kiinnitetään jatkossa enemmän huomiota. Juha Alastalon paluu kaukaloon ensi viikolla helpottaa hieman tilannetta. Nykytilanteessa hyökkääjät joutuvat hakemaan kiekkoa todella alhaalta. Onkin hyvin todennäköistä, että KalPa hankkii riveihinsä kauden aikana kiekollisen puolustajan. Tämänhetkisellä puolustajakalustolla säälipleijaripaikka jäänee vain haaveeksi.
Kolmantena heikkoutena on syytä mainita maalintekijöiden puute. Uutta tomaskurkaa ei ole joukkueen sisältä vieläkään löytynyt. Vastuu jakautuu tasaisemmin, mutta maalintekijää, joka pystyisi omalla panoksellaan ratkaisemaan pelejä joukkueessa ei ole.
Positiivisena asiana voidaan pitää sitä, että kaikki ongelmat ovat valmennus- ja seurajohdon tiedossa, ja asioihin yritetään hakea ratkaisuja.
Puutteista huolimatta tärkeintä on se, että kilpipaitojen peli on loksahtanut kohdilleen ja taistelutahto on viritetty uudelle, huimalle tasolle. Menestymismahdollisuudet ovat löytyneet.
