Vasta 21-vuotias Lauris Darzins on ehtinyt nuoreksi pelaajaksi kokemaan jo monenlaista jääkiekon parissa. Jatkoaika tapasi miehen Ilveksen jääharjoitusten päätteeksi.
Kehityksen perässä Rauman kautta Kelownaan
Lauris Darzinsin ura kulkee samoja latuja monien muiden Latvian nuorisohuippujen kanssa. Jo aikaisessa vaiheessa on syytä lähteä ulkomaille kehityksen jatkumisen turvaamiseksi.
- Kaikki haluavat lähteä ulkomaille Latviasta jo nuorena. Kun olin 16, niin olin jo voittanut kaiken siellä. Olin vuosi toisensa jälkeen sarjan paras maalintekijä ja joukkueemme voitti kultaa. Oli aika siirtyä johonkin, jossa kiekkoilun taso on korkeammalla, Darzins muistelee syitä Suomeen tuloonsa.
Darzinsin kohdalla tie vei Raumalle ja Lukkoon.
- Agenttini (suomalainen Krister Kaukinen) sai minulle sopimuksen Rauman Lukkoon, ja olin todella onnellinen päästessäni jatkamaan kehitystäni. Uudessa ympäristössä minun piti myös todistaa kykyni uudelleen, ikään kuin olisin lähtenyt taas nollapisteestä.
- Täällä oli ollut muita latvialaisia ennen minua, ja he kehuivat Suomea sekä täkäläistä kiekkoilua minulle. Oli oikeastaan helppo päätös lähteä tänne.
Darzins edusti Lukkoa A- ja B-nuorten SM-liigassa hyvillä tehoilla kausien 2001-04 välillä. Jääminen Raumalle ja SM-liigaan oli yksi vaihtoehdoista tuossa kohtaa, mutta jääkiekkomaailman ratkaisuissa jättiläisen roolia näyttelevä NHL astui mukaan kuvioon. Oli aika siirtyä WHL-sarjan Kelowna Rocketsiin.
- Minulla oli mahdollisuus jäädä Suomeen tuolloin, mutta Nashville todella halusi minun kokeilevan pohjoisamerikkalaista jääkiekkoilua. Oppimaan sen tavoille, koska se auttaisi minua tulevaisuudessa. Myös agenttini mielestä tämä oli paras ratkaisu.
Kelownassa Darzins pelasi kaksi kautta kuuluen joukkueensa runkopelaajiin. Pelien määrää rajoitti paha olkapäävamma, joka jouduttiin lopulta hoitamaan leikkauksella tammikuussa 2004. WHL eroaa sarjana Darzinsin mielestä selvästi suomalaisista juniorisarjoista.
- Peli on paljon kovempaa ja fyysisempää, vaikka suomalaisetkin koittavat pelata fyysisesti. Myös pelin tempo on korkeammalla. Suurin ero kuitenkin on siinä, että siellä pelataan enemmän kuin harjoitellaan. Ensimmäisellä kaudellani siellä pelasin kaikkiaan yli sata peliä, mikä oli uutta minulle.
- Fysiikkani koheni siellä ja etenkin puolustuspelaamiseni. Junioreissa olin tottunut aina vain hyökkäämään ja pitämään kiekkoa. Nyt minun oli opittava pelaamaan kaukalon molemmissa päädyissä, ja mielestäni kehityinkin siinä paljon.
Darzins kuului molemmilla Rockets-kausillaan joukkueen avainpelaajiin ja kasasi sadassa runkosarjaottelussa mukavat 67 tehopistettä. Vastuuta riitti, ja siitä Darzins kiittää valmentajaansa.
- Valmentajani todella luotti minuun. Pääsin muun muassa pelaamaan ylivoimaa viivamiehen paikalta. Olin ikään kuin pelinrakentajana siellä. En koskaan pelannut missään jarrukentässä vaan enemmänkin luovissa hyökkäysrooleissa.
Nuorisomaajoukkueen kapteeni nousi kotikisoissa aikuisten johtohahmoihin
Riiassa syntynyt Darzins on koko uransa ajan ollut Latvian nuorisomaajoukkueiden kantavia voimia. Hän oli muun muassa ratkaisevassa roolissa Latvian noustessa ensimmäistä kertaa nuorten MM-kisojen A-sarjaan toissa vuonna. Tuolloin Darzins takoi kymmenen tehopistettä vain viidessä ottelussa.
- Oli aina todella hauskaa palata lapsuudenaikaisten pelikavereiden pariin juniorikisoissa. Lähdin Latviasta jo 16-vuotiaana, ja oli upeaa palata tuttujen pariin pelaamaan noita pelejä. Pidin myös valmentajastamme, ja pelit sujuivat, joten se oli hauskaa, Darzins muistelee osallistumistaan eri juniorikisoihin.
Viime keväänä Darzins koki uransa tähänastisen huipennuksen päästessään esiintymään aikuisten MM-kisoissa kotimaassaan ja kotikaupungissaan. Valinta ei tullut Darzinsille yllätyksenä, vaikka kisat olivatkin ensimmäiset aikuisten tasolla.
- Olin joukkueen kapteeni alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa, ja maajoukkueemme runko alkaa olla aika ikääntynyt. Jotenkin siinä tuli sellainen ajatus, että voisi olla seuraavana jonossa. Valmentajamme halusi nuorentaa joukkuetta täksi kaudeksi ja siksi uskoin vahvasti mahdollisuuksiini. Vielä kun harjoitusmaaottelut menivät hyvin, niin ajattelin ansaitsevani paikan kokoonpanossa.
Kisat olivat hieno kokemus Darzinsille pelillisesti ja pelin ulkopuolellakin.
- Latviassa ei yleensä näe huippukiekkoa, ja nyt kun MM-kisat saapuivat kaupunkiin, koko kaupunki oli pullollaan väkeä. Koska muutin niin nuorena pois kotoa, niin perheeni ja ystäväni eivät olleet nähneet minun pelaavan yli kuuteen vuoteen. Oli todella mahtavaa pelata heidän edessään. Se oli yksi elämäni kohokohdista toistaiseksi.
Vaikka Latvian kisat eivät menneetkään nappiin, niin Darzinsin oma panos oli hyvä. Mies olikin varsin tyytyväinen peleihinsä Riiassa.
- Mielestäni pelasin varsin hyvin, ja ketjumme jäi plussan puolelle, vaikka hävisimme enemmän kuin voitimme. Ketjumme plusmiinussaldo jäi kolme plussalle, ja teimme hyvää työtä joukkueen eteen. Itse onnistuin tekemään muutaman maalin ja sain sitä kautta autettua joukkuettamme.
- Kovissa peleissä pelaaminen kehittää, ja sain varmasti paljon itseluottamusta tulevaisuutta ajatellen onnistumisesta noissa kilpailuissa.
Astashenko suositteli Ilvestä
Darzins ei lähtenyt suureen tuntemattomaan siirtyessään Tampereelle ja Ilvekseen. Rauman-vuosien lisäksi tuttu latvialaispeluri helpotti päätöksen tekoa.
- Raumalla pelatessani kävin katsomassa kaikki SM-liigapelit, joihin ehdin, joten tunnen kaikki joukkueet nimeltä. Tiesin myös pelin tason olevan kova ja tämän sarjan kuuluvan Euroopan parhaisiin. Vielä kun pelasin maajoukkueessa Kaspars Astashenkon kanssa samaan aikaan, niin hän kehui minulle Tamperetta upeaksi kaupungiksi ja Ilvestä hienoksi organisaatioksi.
Myös nyky-Ilveksen pelaajistosta löytyy nippu Darzinsille tuttuja nimiä. Osan toki tuntevat kaikki kiekkomaailmassa.
- Mikko Kuukka ja Sami Sandell pelasivat samaan aikaan kanssani WHL:ssa. En tosin ikinä tavannut heitä siellä. Pohjois-Amerikassa katselin juniorien MM-kisoja, ja Tuukka Rask oli ilmiömäinen siellä. Ja sitten tietysti on Raimo Helminen. Kaikkihan hänet tietävät.
Darzins sai muitakin tarjouksia Euroopasta, mutta Ilves oli ensimmäisenä liikkeellä ja hyvät tiedot joukkueesta auttoivat tekemään nopean päätöksen.
Taitava, iso kaveri ei jäädy ratkaisuhetkillä
Jatkoajan toimittajan seuratessa tänään Ilveksen jääharjoittelua oli helpohkoa ennakkotietojen perusteella tunnistaa Darzins jäältä. Isokokoinen (oman ilmoituksensa mukaan Darzins on 190 senttimetriä pitkä ja painaa 90 kiloa) ja taitava Darzins erottui pelitavaltaan nopeasti jäältä, eikä orastava takatukkakaan vaikeuttanut tunnistamista. Mies itse nautti jäällä olosta.
- Olin viimeksi jäillä kolme viikkoa sitten kun olin Nashvillen tutustumisleirillä yhdessä muun muassa Ville Koistisen kanssa. Oli mukavaa päästä nyt taas jäälle, ja vielä kun valmentaja antoi meidän tänään pelata kiekkoa, niin oli mukavaa.
- Kaikki naureskelivat jäillä ja olivat innoissaan. Tällaisessa porukassa on oikein mukavaa tehdä hommia, kun henki on kunnossa.
Omasta roolistaan joukkueessa Darzins ei ole luonnollisesti vielä selvillä, mutta töitä hän on valmis tekemään kehittyäkseen.
- Koetan vain kehittyä pelaajana päivä päivältä. Valmentaja sitten päättää paljonko vastuuta tulee. Teen parhaani joka päivä harjoituksissa, peleissä ja muualla vakuuttaakseni valmentajan.
Itseään Darzins kuvaa hyökkääväksi pelaajaksi, mutta myöntää että myös puolustuspelin on sujuttava.
- Olen aina ollut enemmänkin hyökkäävä pelaaja, mutta koska aion ammattilaiseksi, niin minun pitää opetella pelaamaan hyvin molemmissa päädyissä. Olenkin jo onnistunut kehittämään puolustuspeliäni.
Darzins pelasi nuorempana myös sentterinä, mutta edelliset kuusi vuotta ovat menneet laidalla. Erikoisuutena miehen uralta löytyy kokemus puolustajan paikasta ylivoimapelissä.
- Pelasin pakkia ylivoimassa sekä nuorisomaajoukkueessa että WHL:ssa. Varmaan lähinnä sen vuoksi, että meillä ei ollut oikealta ampuvaa puolustajaa. Muutama ensimmäinen peli meni loistavasti ja siksi varmaan sain sitä jatkaa. Se oli oikeastaan aika hauskaa, koska se oli uutta minulle.
Ilveksessä Darzins ei usko tuolla paikalla pelaavansa, mutta on toki valmis jos sinne laitetaan.
- Ilveksellä on todella lahjakas joukkue ja uutena pelaajana en odota suuria ylivoimaminuutteja ja johtoroolia. Jos minun halutaan pelaavan vaikka keskellä tai puolustuksessa, niin koitan vain tehdä parhaani.
Suurimmat vahvuutensa ja heikkoutensa kiekkoilijana Lauris löytää nopeasti.
- Suurin vahvuuteni kiekkoilijana on varmasti se, että näen kentän hyvin. Minulla on myös pehmeät kädet. Vaikken tee valtavia maalimääriä, niin en jäädy tiukoissa paikoissa vaan pystyn tekemään tärkeitä maaleja (esimerkiksi voittomaali WHL:n viidennen loppuottelun jatkoajalla, toim. huom.).
- Minun pitää vielä kehittää fysiikkaani ja parantaa pelitempoani; en saisi niin usein hidastaa peliä. Olen kuitenkin sataprosenttisen terve tällä hetkellä.
Darzinsilla on sama päämäärä kiekkoilijana kuin lähes kaikilla muillakin.
- NHL on tavoitteenani. Nyt olen kuitenkin Ilveksessä ja tämä on hyvä paikka minulle kehittyä ja ottaa askelia eteenpäin. Täällä on hyvä joukkue ja hieno organisaatio, joten olen tyytyväinen tällä hetkellä.
