Lahden jäähallilla myhäilee tyytyväinen mies, joka on juuri vetänyt päällensä verryttelytakin, jossa komeilee iso pelikaanilogo. Mika Saarinen on palannut kotiinsa Lahteen.
SM-liigassa sekä pää- että apuvalmentajan rooleissa työskennellyt Saarinen on myös jakanut tietotaitoaan Suomen A-maajoukkueelle videovalmentajana. Tämän jälkeen hän on työskennellyt Vierumäellä kansanvälisen jääkiekon kehityskeskuksen johtajana.
– Olen erittäin tyytyväinen tällä hetkellä. Olen kaivannut tätä käytännön työhön pääsemistä ja on hienoa palata tuttuun paikkaan. Se oli tunteikas hetki, kun lyötiin kättä päälle Ilkka Kaarnan kanssa tämän pestin suhteen, tunnelmoi Saarinen.
Ylpeys, yhteistyö, menestys
Alkavalla kiekkokaudella myös video- ja katsomovalmentajan tehtäviä hoitavan Saarisen mielestä lahtelainen kiekkoilu puksuttaa eteenpäin hyvin ja puitteet ovat kunnossa menestykselle. Korjaustyökaluille ei Saarisen mielestä ole heti käyttöä, vaan eri osa-alueet on analysoitava ensin huolellisesti.
– Aina ei ole kannattavaa lähteä korjailemaan asioita välittömästi uudessa paikassa, vaan pitää oppia tunnistamaan, mitkä asiat on tehty hyvin. Ei pidä tuijottaa vaan niitä asioita, joita pitää korjata, Saarinen huomauttaa.
Kokenut kiekkomies toivoisi lahtelaiseen kiekkoiluun vielä lisää ylpeyttä ja uskoa, joiden siivittämänä hän povaa hyvää tulevaisuutta Pelicansille.
– Toivoisin, että ihmiset olisivat ylpeitä tästä todella hyvästä työstä, jota Pelicans on tehnyt. Useasti ilmassa on hiukan sellaista ajatusta, että ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella.
– Pelicans on aikanaan ollut samanlaisessa tilanteessa kuin JYP. Ensin rahaa ei ollut juuri yhtään, mutta kun ihmiset uskovat ja tekevät töitä menestyksen eteen, niin silloin on myös mahdollista voittaa mestaruuksia, kuten JYP on nyt lähivuosina osoittanut, toteaa Saarinen, joka työskenteli valmennustehtävissä JYP:issä vuosina 1995–2002.
Voittajia ja huippuyksilöitä
Viime vuosina suomalaisesta juniorivalmennuksesta keskustellessa esille on noussut usein yksilö ja se, miten huippuyksilöitä onnistutaan tuottamaan enemmän. Saarinen haluaa, että Päijät-Hämeessä voidaan kehittää tulevaisuudessa kovan tason voimanpesiä, jotka ovat valmiita voittamaan ja olemaan vahvoja, vastuullisia pelaajia.
– Meidän pitää luoda selkeä mielikuva siitä, että meillä oikeasti on mahdollisuuksia tähän. Tällä alueella on riittävän iso pelaajapohja, mutta pitää huolehtia myös, että rekrytointi toimii ja pelaajia tulee tarpeeksi. Jääkiekkoliiton näkökulmasta Päijät-Häme on ollut malliesimerkki pelaajapolkujen rakentamisessa ja seurojenvälisessä työssä. Pelaajapolut pitää rakentaa jatkossakin hyvin.
– Me tarvitsemme onnistumisia huippupelaajien tuottamisessa ja uskon, että Suomen urheiluopiston osaamisyksikkö osaa auttaa myös omalla panoksellaan meitä. Heistä voimme saada hyvän yhteistyökumppanin tehostamaan juniorituotantoamme, toteaa Saarinen.
Saarinen toteaa myös, että itse nuorten kiekkoilijoiden tavoitteet pitää olla aina korkealla, sillä mitään ei voi saavuttaa ilman uskoa. Uskoa ja tavoitteita Saariselta itseltään löytyy myös paljon, kuten hänen yksi tulevaisuuden visioistaan kertookin.
– Haluan nähdä tulevaisuudessa lahtelaisen Stanley Cup –voittajan – siis aivan todellisen voittajan – sellaisen, joka pystyy voittamaan Stanley Cupin uudelleen ja uudelleen. Ja roolina ei toivottavasti mikään nelosketjun mies vaan sellainen kaveri, joka on kolmen ensimmäisen joukossa nostamassa sitä pystiä ilmaan, pamauttaa 46-vuotias kiekkomies.
Keinot tällaisten edellä mainittujen kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseen löytyy valmennustyylistä, jossa yksilöä tuodaan enemmän esille.
– Suomalaisen jääkiekkovalmennuksen historia ja sen pohja tulee aika pitkälti näistä entisistä itäblokin maista. Tekeminen on ollut silloin isojen joukkojen kollektiivista johtamista. Tällä meidän suomalaisella pelaajapohjalla ei voi enää nykypäivänä saavuttaa parasta mahdollista tulosta näillä entisillä keinoilla, vaan yksilö pitää ottaa nyt enemmän huomioon.
– Tämä ei kuitenkaan syö yhtään pois siitä joukkuepelaamisen konseptista, joka on suomalaisen jääkiekkoilun vahvuus. Useimmat suomalaiset huippupelaajat ovat pidettyjä persoonia, kapteeneja ja joukkuepelaajia. Voisi sanoa, että suomalaisilla on syntyjään joukkuepelaajan luonnetta. Me suomalaiset olemme aina huolehtineet toisistamme ja puhaltaneet yhteen hiilen, valottaa Saarinen.
Tietopankki kaiken A ja O
Saarinen toivoo Lahdessa panostusta jatkossa omien junioreiden tuntemukseen. Hänen mielestään ei ole tärkeää se, että tunnetaan minkälaisia lahjakkuuksia viilettää muilla seuduilla, vaan omat nuoret ovat aina ykkösprioriteetti.
– Aloitamme systemaattisesti keräämään tietoa omista pelaajistamme. Meidän on tärkeää tietää kaikista asioista, fyysisestä kehityksestä, henkisestä potentiaalista ja pelillisistä sekä taidollisista osaamisalueista.
– Tätä kautta opimme ymmärtämään paremmin sen, että minkälaista valmennusta kukin pelaaja kaipaa, ja keistä voimme kehittää huippuyksilöitä hyvällä harjoittelulla ja oikeanlaisella motivoinnilla.
Innoissaan uudesta työhaasteestaan oleva Saarinen kuitenkin muistuttaa, että hän ei yksin vastaa kehitystyöstä, vaan kyseessä on iso yhteistyö kaikkien pelaajien ympärillä pyörivien ihmisten kanssa.
– Ei tämä homma ole sitä, että minä tulen sanomaan tänne millainen pelaaja meidän pitää tuottaa. Tämä on yhteistä tekemistä. Minä haluan omalla panoksellani teroittaa sitä, että nuorista pelaajista saadaan varmuudella esiin heidän huippuominaisuudet.
Lahtelaisen kiekkoilijan prototyypistä kysyessä Saarinen miettii hiukan sanojaan, mutta toteaa sen jälkeen, että kyseessä voi olla esimerkiksi ns. ’’yhdistelmäpelaaja’’, jossa yhdistyy useampi huippuominaisuus.
– Se lahtelaisen pelaajan prototyyppi voi olla esimerkiksi fyysisen kovuuden ja taitokiekon yhdistelmä. Tärkeintä on kuitenkin se, että meidän pitää nyt satsata siihen, että yksilön parhaat ominaisuudet saadaan voimakkaammin esille.
