Keväällä 1992 liigaan noussut Kiekko-Espoo oli sarjassa viimeistä edellinen ensimmäisellä ja toisella liigakaudellaan. Kolmannelle kaudelle joukkue vahvistui ja onnistui pääsemään ensimmäistä kertaa pudotuspeleihin. Loppusijoitus oli tuolloin seitsemäs, ja se merkitsi vastustajaksi runkosarjakakkosta Lukkoa.
Lukko oli ollut Kiekko-Espoolle todellinen mörkö aikaisemmissa otteluissa. Joka kausi ohjelmassa oli neljä kohtaamista, ja siihen mennessä Lukko oli vienyt kaikki 12 kohtaamista. Lähimpänä edes tasapeliä espoolaiset olivat olleet toisen kauden viimeisessä kohtaamisessa. Ottelu ratkesi Lukolle Jari Torkin keskialueelta laukomaan osumaan jatkoajalla.
Pudotuspelit ovat kuitenkin erilaisia, ja niin myös sillä kertaa.
– Maalin pelejä ne kaikki olivat, tuolloin Kiekko-Espoossa pelannut nykyinen Bluesin apuvalmentaja Timo Hirvonen muistelee.
Jo ensimmäinen ottelu antoi osviittaa tasaisesta sarjasta. Lukko johti peliä kolmannen erän loppuhetkillä 3-2, ennen kuin K-Espoo onnistui tasoittamaan pelin vain kolme sekuntia ennen summeria kuudella neljää vastaan. Maalista vastasi myös kaksi aikaisempaa osumaa viimeistellyt kapteeni Peter Ahola.
Jatkoaikoja pelattiin tuolloin 10 minuutin erissä, ja vasta kolmas sellainen toi ratkaisun. Voittomaalin ampui kovasta laukauksestaan tunnettu Lukko-puolustaja Joni Lehto raumalaisten neljännen jatkoajan ylivoiman aikana. Peliä pelattiin 83.38, mikä oli siihen mennessä SM-liigan pudotuspelihistorian toiseksi pisin ottelu.
Toinen ottelu toi SM-liigan pudotuspelit Matinkylän jäähalliin. Espoolaisyleisö sai juhlia voittoa maalein 4-2 viimeisen osuman syntyessä tyhjiin. Espoo johti peliä jo 3-0, ennen Lukon kahta nopeaa kavennusta kolmannessa erässä. Hyvin käytetty aikalisä auttoi kuitenkin johtoaseman pitämisessä.
Kolmas ottelu oli jälleen Raumalla, ja yhtä tasainen kuin ensimmäinen. Ratkaisu venyi jälleen jatkoajalle, ja tälläkin kertaa ratkaisumaalin iski Lehto. Jatkoaikaa ehti tosin kulua vain kaksi minuuttia ja kuusi sekuntia. Ottelun tulos ja otteluvoitot olivat samat, 2-1.
Neljännessä ottelussa sarja oli katkolla Lukolle. Lehto oli sivussa kuumeisena, mutta se ei Lukkoa haitannut. tv-kameroiden edessä Lukko oli tasaisen väännön jälkeen parempi maalein 4-3. Ratkaisumaalin iski puolustaja Marko Tuulola.
– Kaikesta huolimatta hyvät muistot tunnelmasta Matinkylässä, Hirvonen kertoo.
Lukko taipui tuolloin välierässä lopulta mestaruuden voittaneelle TPS:lle. Pronssiottelussa taisteltiin Satakunnan herruudesta, ja sen vei nimiinsä Ässät.
Espoolaisten ryhmästä löytyy kuitenkin Hirvosen lisäksi muitakin linkkejä nykyisyyteen. Ahola sekä maalivahti Mika Rautio on mainittu uusina sijoittajina. Lisäksi joukkueen paras runkosarjapistemies oli Juha Ikonen. Hänen Juuso-poikansa oli tuolloin hieman reilun kahden kuukauden ikäinen.
