Mielipide

Petri Vehanen tilkitsee Lukko-maalin

LIIGA / Kolumni
Kaksi vuotta sitten Rauman Lukon maalinsuulle oli jätetty tyhjät luistimet. Niitä olivat käyttäneet aikaisempina vuosina Tom Draper ja Bruce Racine, joten ne olivat kooltaan varsin suuret ja vaikeat täyttää. Niiden täyttäjäksi löytyi kuitenkin mies omasta kylästä, Petri Vehanen.

Petri Vehanen on joutunut kulkemaan kivisen tien Lukon liigajoukkueen maalin suulle, mutta työnteko on kannattanut. Monesta junioritähdestä ei koskaan tule edes liigatason maalivahtia. Petri Vehanen ei ollut nuorena mikään poikkeuksellinen lahjakkuus. Hän ei ollut missään vaiheessa edes Lukon A-juniorien ykkösmaalivahti, sillä hänen kanssaan peliajasta kamppailivat Sampsa Siivonen ja Iiro Engren. Tästä kolmikosta Siivonen nousi ensimmäisenä isojen miesten kuvioihin ja toimi Lukon liigaryhmän kakkosvahtina. Petri Vehanen oli kuitenkin se, joka otti pelaavan maalivahdin paikan liigasta.

Norjan pääsarja ei ole se tyypillisin tie hakea vauhtia uralleen ajatellen pelipaikkaa SM-liigassa. Petri Vehanen kuitenkin suuntasi suuntasi kesällä 1998 Norjaan, Viking Stavangerin maalin suulle. Tuossa vaiheessa hänen tililleen oli merkitty 13 ottelua Lukon liigajoukkueessa, mutta kertaakaan hän ei ollut jäälle päässyt. Miesten pelejä hän oli pelannut Uudenkaupungin Jää-Kotkissa. Stavangerin joukkue oli sarjan häntäpäätä, mutta Vehanen sai pelata paljon ja joutui torjumaan valtavan määrän laukauksia. Nuori raumalainen valittiin sarjan parhaaksi veräjänvartiaksi.

Vuosi ulkomailla riitti tuossa vaiheessa. Vehanen palasi kasvattajaseuraansa ja toimi seuraavan kahden kauden aikana liigajoukkueen kakkosvahtina. Peliaikaa ei liiemmin herunut, sillä Vasili Tihonovin filosofia oli, että joukkueella on selvä ykköstorjuja, joka pelaa aina kun mahdollista. Vehaselle pääsi kummallakin kaudella vain kolmasti liigajoukkueen maalille. Huonojen miesten takana Vehanen ei kuitenkaan joutunut kärvistelemään, sillä niin Tom Draper kuin Bruce Racinekin olivat omilla kausillaan liigan ehdotonta maalivahtieliittiä.

Kokeneen maalivahdin päivittäisen toiminnan seuraaminen oli kuitenkin arvokasta oppia nuorelle maalivahdille. Etenkin Racinelta Vehanen oppi paljon.

-Meillä oli jo ennestään hieman samankaltainen pelityyli. Bruce antoi paljon vinkkejä esimerkiksi venyttelystä. Vuosi hänen kakkosenaan oli todella opettavainen ajanjakso, Vehanen muistelee.

-Racine on toinen niistä Lukko-vahdeista, jotka ovat tehneet minuun suurimman vaikutuksen. Toinen on Petr Briza, jonka otteita seurasin kaukalon laidalta nuorena poikana, Lukko-kasvatti Vehanen toteaa.

Maajoukkuedebyytti kotihallissa

Vehanen nousi Lukon ykkösmaalivahdiksi Omat pojat -projektin myötä. Ensimmäisellä täydellä liigakaudellaan hän torjui lähes täydet minuutin. Kausi ei ollut Lukolle helppo, ja Vehanen joutui kerran jos toisenkin kaivamaan kiekon selkänsä takaa. Laukauksia tuli paljon, ja paljon kiekkoja myös pysähtyi Vehasen kintaaseen. Torjuntaprosentti 91,14 liigan häntäjoukkueen maalivahtina oli kelpo suoritus, mikä lopulta keväällä palkittiin maajoukkuekomennuksella.

Petri Vehanen sai avata maajoukkueuransa hienoimmassa mahdollisessa tilanteessa - aloittavana maalivahtina omassa kotihallissaan. Raumalla ei oltu pelattu miesten maaottelua vuosiin, joten tapaus oli muutenkin merkittävä raumalaiskiekkoilussa. Venäjää vastaan pelattu ottelu päättyi tasalukemiin 2-2 ja Petri Vehaselle kirjattiin 31 torjuntaa.

-Kyllä tuo maaottelu on yksi urani kohokohtia. Parempaa paikkaa maajoukkueuran avaamiseen kuin Rauma ei olisi voinut olla, Vehanen kiittelee.

-Jatkossa maajoukkuekomennuksia tulee jos on tullakseen, en ota niistä mitään paineita. Kaikki riippuu vain omista peleistä, Vehanen jatkaa.

-Kauden tavoitteena on mennä Lukon kanssa pudotuspeleihin ja niissä mahdollisimman pitkälle. Jos kaikki natsaa niin olemme mitaleilla, Vehanen toteaa kauden tavoitteistaan.

Uusia miehiä taustalla

Viime kauteen nähden miehet Petri Vehasen taustalla ovat vaihtuneet. Joukkueen toinen maalivahti vaihtui Mikael Vuoriosta Antti Jokelaan, ja maalivahtivalmentajanakin nähdään uusi mies. Ari Moisanen on vastannut Lukon maalivahtivalmennuksesta usean viime vuoden ajan. Keväällä Moisanen kuitenkin ilmoitti haluavansa keskittyä vaihteeksi kunnolla työelämään, ja Lukko joutui etsimään uuden maalivahtivalmentajan. Valinta osui liiton maalivahtikouluttaja Jouko Reinikaiseen, joka muutti Raumalle Varkaudesta. Tämä luokanopettajan toimestaan virkavapaalle jäänyt entinen divarimaalivahti on tuonut paljon uutta Lukon maalivahtivalmennukseen ja pistänyt veskarikolmikon hikoilemaan kesällä tosissaan.

-Mikael ja Antti ovat molemmat todella mukavia miehiä! Maalivahteina he ovat erityylisiä, mutta ihmisinä suhteellisen samanlaisia. Hyvässä hengessä toimimme, Vehanen kertoo.

Moisasen maalivahtivalmennus keskittyi kauden aikana hyvin pitkälti kakkosmaalivahdin neuvomiseen joukkueen harjoitellessa toisessa kenttäpäädyssä Vehasen kanssa. Jouko Reinikainen aikoo paneutua myös Vehasen heikkoihin kohtiin.

-Reinikainen on aika rauhallinen ja hiljainen. Ihan mukava mies. Harjoitukset ovat toistaiseksi olleet hyvinkin erilaisia kuin Moisasen aikana. Kauden alettua pystyn paremmin kommentoimaan, millaista tuo maalivahtivalmennus todella on kauden aikana, Vehanen selvittää.

-Kesäharjoittelussa maalivahtien ja kenttäpelaajien harjoitteiden välillä ei suurempi eroja ollut, aika lailla samaa treeniä se oli. Ehkä punttiharjoittelussa olivat suurimmat erot, hän jatkaa.

-Kesän harjoittelu sujui hyvin ja kesä oli muutenkin ihan ok. Kesäharjoittelu sujui samalla tavalla joukkueen mukana kuin aikaisempinakin vuosina, siihen Reinikaisen tulo valmennukseen ei muutosta tuonut. Sain harjoitella ihan terveenä. Muuten kesä meni rentoutuen, uitua ja kalastettua tuli paljon, Vehanen kertaa.

Lukon maalivahtitilanne on kaikenkaikkiaan oikein hyvällä mallilla. Petri Vehanen on selkeä ykkösvahti, mutta tarvittaessa korvaajia löytyy. Vehanen on pelannut suurimman osan loppukesän harjoitusotteluista, mutta Porin Ässistä takaisin kasvattajaseuraansa palannut Antti Jokela on myös otteillaan osoittanut, että peliajasta tulee olemaan myös kilpailua. Viime kauden kakkosmies Mikael Vuorio hakee tällä kaudella vastuuta ja jääaikaa Mikkelin Jukureista, mutta hätätapauksissa hänet voidaan hälyttää myös Raumalle. Vuoden päästä Vuorion on tarkoitus palata Raumalle, jolloin Lukolla olisi kolme nuorta maalivahtia, joista valita. Ja kaiken lisäksi koko trio on raumalainen. Kolmikon nestori Vehanenkin on tällä hetkellä vasta 25-vuotias.

Tulevaisuus ulkomailla?

Vehasen hyvät otteet ovat varmasti herättäneet huomiota myös maamme rajojen ulkopuolella. Yhden vuoden Norjassa jo asuneena kynnys lähteä takaisin vieraskielisiin paikkoihin on varmasti pienempi.

-En ole vielä hirveästi miettinyt tulevaisuutta. Ulkomaille tekee vielä joskus mieli, mutta en osaa sanoa suuntaa, Vehanen toteaa.

Venäjän liiga näyttää tällä hetkellä imevän nimekkäitä pelimiehiä. Maa ei ole sieltä turvallisemmasta päästä, mutta jääkiekon pelaamisesta maksettavat palkat ovat kovia. Ensimmäiset suomalaisetkin ovat jo suunnanneet itänaapuriimmme. Lähtisitkö pelaamaan Venäjälle, jos rahakas tarjous lyötäisiin käteen, Petri Vehanen?

-Ei se asia riipu rahasta, mutta jos hyvä paikka löytyisi, niin voisin kyllä mennä, Vehanen vastaa.

Maalin suulle unohdetut luistimet sopivat nopeasti varsin hyvin Petri Vehasen jalkoihin. Hän aloittaa nyt kolmannen kautensa Lukon ykkösmaalivahtina. Kolmas kerta toden sanoo?

» Lähetä palautetta toimitukselle