Kaikki ei mene aina toivotulla tavalla. Jo varhain alkukesällä permanenttinsa kasaan saanut Tappara aloitti liigakautensa tyrmäävästi. Neljä ensimmäistä ottelua päättyivät kukin tappiollisesti. Kaukalossa nähtiin pelaamista, jonka identiteetistä puuttui liigakiekkoilun vaatima sisin.
– Kauden aloitus oli aivan järkyttävä. Maalivahtina olo oli epätoivoista. Kenttäpelaamisessa ei keskitytty oikeastaan ollenkaan puolustamiseen. Kaikkia tuntui kiinnostavan enemmän tai vähemmän maalinteko, kuvailee kirvesrintaista kiirastulta luottomaalivahti Jani Nieminen.
Tappioputken karmeutta korosti otteluiden statistiikka. Avausvastustajina toimineet Ilves, KalPa, HIFK ja Jokerit iskivät vuorollaan kiekon Tapparan verkkoon yhteensä 24 kertaa. Kurjuudessa oli oma roolinsa sekä pelitaktiikassa että pelaajien omissa suoritteissa.
– Tuntui, ettei ollut järkeviä ideoita, miten lähdetään omista pois. Voidaan puhua sekamelskasta, jossa oli todella paljon toivomisen varaa. Oltiin välillä todella pahasti hukassa. Vastustajat osasivat paineistaa meitä fiksusti. Olimme koko ajan alakynnessä. Oman pelin tekemisestä ei tullut mitään.
Risto Dufvan valtaannousu
Tapparan seurajohto reagoi joukkueensa ongelmiin tutulla reseptillä. Hetkeä aiemmin JYPistä vapautunut Risto Dufva saapui Tampereelle. Nieminen muistelee päävalmentajan vaihtumista suorana reagointina kaukalossa nähtyyn kaaokseen.
– Kun ajatellaan alkukauden pahinta ongelmaamme, Risto Dufvan tulo oli täsmävastaus siihen. Kaikilla oli tuoreessa muistissa se, miten hänen johtamansa JYP puolusti. Maalivahtina oli selvää, että nyt alkaa tulla apuja omassa päädyssä. Henkilökohtaiset fiilikseni olivat todella positiiviset.
Uudistunut Tappara-valmennus kääri hihansa ja aloitti kovan työnteon pelin saattamiseksi uusille urille. Linjauksissa oli selviä taktisia suuntaviivoja.
– Puolustuspelaamista alettiin laittaa heti kuntoon. Dufva ei kuitenkaan puhunut, että meidän pitäisi pelkästään puolustaa. Itse asiassa hän painotti hyökkäyspelin tärkeyttä. Dufva nosti esille tietoisuuden siitä, kuinka nopean kiekonriiston kautta päästäisiin ylivoimahyökkäyksiin. Pelin painopiste pyrittiin siirtämään pois omalta alueelta.
Risto Dufva tunnetaan vahvana ja vaativana kiekkojohtajana. Nieminen painottaa Tappara-luotsin merkitystä kovan työmoraalin puolestapuhujana.
– Dufva on korostanut kollektiivisen motivaation merkitystä. Tulosta saadaan vain kovan työnteon kautta. Sitoutuminen ja itseluottamus ovat tulosurheilun selkäranka. Kun tullaan hallille, aito työnteko on ainoa olemassaoleva päämäärä. Flegmaattisuudelle ei ole sijaa. Dufvan vaatimustaso näkyy joka hetkessä.
Kootut kokemukset
Tappara kärsi pahan menetyksen, kun huippukautta pelannut puolustaja Tuukka Mäntylä lähti ruplapatojen ääreen Venäjälle. Nieminen myöntää puolustuksen selkärangan poistumisen tuntuneen kipeältä ratkaisulta.
– Tuukan poistuminen näkyi erityisesti pukukopissa, jonne jäi ison hahmon kokoinen aukko. Hänellä oli tietysti kaukalossakin iso merkitys. Tuukka kimpoili paikasta toiseen ja pelasi hyvällä tasolla. Hänen äkillinen puuttumisensa kokoonpanosta jätti joukkueeseen epävarmuuden tunteen.
Kirvesrintojen kuluva liigakausi on tällä hetkellä 31 ottelun pituinen. Jani Nieminen niputtaa nähdyn ja koetun hyvyyden ja huonouden mittakaavalla.
– Huonona piirteenä korostuu tasaisuuden puuttuminen. Vieraspelaamisemme ei ole ollut todellakaan mitään loisteliasta. Maalinteko on ollut myös vaikeaa. Vaikka omiin menisi välillä vain kaksi osumaa, sekään ei välttämättä riitä ottelun voittamiseen.
– Vastavuoroisestí hyvänä asiana tulee mieleen kotipelaamisemme. Nuoret pelaajamme ovat ottaneet hienosti roolia. Otto Räty, Joonas Liimatainen ja Aleksander Barkov jr. ovat käyttäneet tilaisuutensa ja ansaitsevat ison kiitoksen. Heillä jokaisella on edessään hieno ura SM-liigassa.
16-vuotias Barkov on ollut epäilemättä syyskauden kovin sensaatio. Legendan poika on pelannut itsensä Hakametsän kriittisen kiekkoyleisön sydämiin. Nieminen visioi suurlupauksen tulevaisuuden poikkeuksellisen kirkkaana.
– Kun mietitään Barkovin ikää, on syytä puhua jostakin poikkeuksellisesta. Hänestä näkee nopeasti lahjakkuuden. Barkov kykenee operoimaan taitavasti pienessä tilassa, vaikka kiekko olisi vaikeassa asennossa tai muuten vaikeasti hallittavissa. Hän tekee kaiken kuin kokenut ammattimies. Treenaamisessa on selkeä suunnitelmallisuus ja asenne, josta jokainen voisi ottaa oppia.
Urheilijan henkilökohtaisen onnistumisen aidoin mittari on oma näkökanta koettuun. HIFK-kasvatti ruotii tekemisiään kaksitahoisesti.
– Ihan alkukausi meni käsi kädessä joukkueen suorituksen kanssa. Kylmä startti piti sisällään tilanteita, joissa oma hyvä virekään ei riittänyt. Tuli sellainen fiilis, että aika päällään olisi saanut seisoa siellä tolppien välissä. En pystynyt tuolloin minkäänlaisiin "gamesavereihin".
– Dufvan tulo paransi omia otteitani. Kehitys kulki samaa tahtia joukkueen tasonnousun kanssa. Tasaisen suorittamisen jaksot pidentyivät. Tekemisessäni on tällä hetkellä kaiken kaikkiaan hyvä meininki.
Katsaus vastustajiin
Liigakausi on ehtinyt tehdä vastustajat tutuiksi. Kirvesrintojen luottovahti nostaa esiin muutaman kollegan, jotka ovat jääneet hänen mieleensä.
– Kokonaisuutena tämän kauden maalivahtipelaaminen on ollut korkeatasoista. Eero Kilpeläinen pelasi loukkaantumiseensa asti totutun hyvin. Molemmat Ässien veskarit ovat esiintyneet vahvasti, erityisesti Antti Raanta. Juuso Riksmanin loukkaantuminen oli harmi, sillä hän pelasi hyvää alkukautta joukkueensa puolustusongelmista huolimatta. Petri Koivisto oli pirun hyvä Bluesin maalilla. Vielä on pakko nostaa esille Niko Hovinen, jolta osasin odottaakin vahvaa kautta.
– Vastustajien maalivahtien korkea taso heijastuu myös omaan pelaamiseeni. Joudun venymään joka ilta maksimitasolleni, jotta voisimme taistella pisteistä.
Jokainen vastustaja pitää sisällään omat vaaramomenttinsa. Nieminen nimeää pahimmat vastustajansa, jotka ovat alati uhkaamassa Tappara-maalin koskemattomuutta. Ajatuksista paljastuu tuttua osaamista.
– Liigan maalintekijätilastoa dominoiva Tomas Zaborsky on varmasti jokaisen maalivahdin erityistarkkailun alla. Hänen maalintekijänvaistonsa näkyy selvästi. Zaborsky jää aina vähän kärkkymään tilaisuuksia. Kaikki tietävät, minne hän laukoo, mutta tulosta tuntuu tulevan skauttauksesta huolimatta.
– Mikael Granlund on totta kai maininnan arvoinen. Yleensäkin pistepörssin kärkimiehet ovat niitä, joihin koetan kiinnittää huomiota kaukalossa.
Sarjataulukko paljastaa omalla lahjomattomuudellaan joukkueiden välisen voimatasapainon. Tappara-vahti arvioi vastustajiensa laatua sekä sarjatilanteen että keskinäisten otteluiden perusteella.
– En osaa sanoa yhtä tiettyä joukkuetta. Lähestyn asiaa siltä kantilta, kenen kanssa meillä on ollut eniten vaikeuksia. Jokerit on meille paha vastustaja. KalPa ja Pelicans ovat pelanneet vahvan syksyn, kuten sarjataulukostakin näkyy. HIFK:ta ei pidä unohtaa. Viime kauden mestarilla oli omat alkukauden vaikeutensa, mutta potentiaalia on nähtyä parempaan.
Tärkeä tammikuu
Kiekko putoaa jäähän joulunpyhien jälkeen. Tapparan liigakausi kulminoituu taisteluun tavoitteeksi asetetusta pudotuspelipaikasta. Jani Nieminen suhtautuu jatkoon optimistisesti.
– Oma luottoni joukkueeseen on vahva. Uskon, että kaukalossa nähdään energinen Tappara, joka pelaa uudella ilmeellä. Laitamme kaiken likoon pudotuspelipaikan puolesta. Välimatkaa on edellä olevaan Lukkoon, mutta en näe mitään syytä siihen, ettemmekö saisi hinattua itseämme viivan yläpuolelle. Realismia on olettaa liigakautemme kohtalon ratkeavan tammikuussa.
Joukkueurheilulla on monet kasvot. Kollektiivisten tavoitteiden rinnalla on myös yksilöllisiä suuntaviivoja. Tappara-veskari ei myönnä asettaneensa itselleen mitään erityistä tavoitetta.
– En tykkää asettaa itselleni henkilökohtaisia tavoitteita. Niitä alkaa helposti miettiä liikaa, ja omaan tekemiseen tulee sitä kautta turhaa lisähaastetta. Jokailtainen varma tekeminen riittää minulle. Sen avulla joukkue saa mahdollisuuden taistella voitosta. Voittaminen on minulle tärkeää. Se toimii terveenä ohjenuorana.
