Atte Engren – Ylösen uusin timantti

LIIGA / Haastattelu
Urpo Ylösen turkulainen maalivahtikoulu leipoi kauden 2010–2011 päätteeksi maailmalle uuden huippuveskarin. Rauman Lukosta Turkuun siirtynyt Atte Engren lähti maaliskuun puolivälissä kohti Yhdysvaltoja Nashville Predatorsin organisaatioon. Sunnuntain vastaisena yönä AHL:ssä debytoineelle Engrenille siirto ulkomaille on uran ensimmäinen, Ylöselle Engrenin lähtö tarkoittaa jälleen yhden projektin päättymistä.

13. joulukuuta 2008. TPS:n ykkösmaalivahti Aleksander Salak oli viiden ottelun pelikiellossa ja Rauman Lukosta TPS-paitaan siirtynyt Atte Engren antoi ensimmäiset näyttönsä turkulaisyleisölle. Engren torjui Jokerit-ottelussa 22 kertaa päästämättä ainuttakaan maalia ja Turkuhallissa koettiin pieni väläys siitä, mitä tuleman pitää. Seuraavalla kaudella Engren jakoi torjuntavastuun jenkkivahti David Leggion kanssa ja nousi yhdeksi Suomen mestaruuden keväällä voittaneen joukkueen avainhahmoksi. Nyt, vielä vuotta myöhemmin edessä on uusi askel, kun seuraava määränpää on NHL.

Atte Engrenin TPS-ura alkoi vuonna 2008 raumalaisen siirtyessä Lukosta TPS:n organisaatioon. Kasvattajaseurassa liigavastuuta ei ollut tulossa ja Engren näki seuranvaihdon parhaana vaihtoehtona. Turussa Urpo Ylösen opit muovasivat junioriveskarista huipputason torjujan.

– Se oli iso askel ja iso päätös. Raumalla tuli seinä vastaan, kun siellä ei annettu mahdollisuutta päästä liigaan, niin lähdin sieltä pois. Tepsissä sain paljon pelejä eli tyytyväinen olen siihen valintaan, Yhdysvalloista tavoitettu Engren kertoo Jatkoajalle.

– "Upin" kanssa tehtiin pari-kolme vuotta hommia. Kyllähän se mua eteenpäin vei, enkä tiedä missä olisin ilman häntä.


Atte Engren torjui vielä vuonna 2006 Lukon A-nuorten maalilla.
Viisi vuotta myöhemmin Suomen mestarin työnantaja on NHL:n Nashville Predators.
Ville Salminen

Lukuisia huippumaalivahteja pitkän uransa aikana kehittänyt Ylönen ymmärsi alusta alkaen Engrenin tilanteen. Uuteen kaupunkiin sopeutuminen ei kuitenkaan muodostunut ongelmaksi ja kovalla työnteolla Engren teki TPS:stä kotinsa.

– Nuori mies vaihtoi paikkakuntaa ja tuli tänne, niin jo siinä oli iso muutos. Lisäksi Atte kävi täällä ollessaan vielä armeijankin. Hän teki kuitenkin määrätietoisesti hommia. Hän oli lahjakas jo nuorena ja tavallaan se jatkui ihan automaattisesti, Ylönen miettii.

Askel kerrallaan parempaa kohti

Mestaruuden jälkeen kovaa ja korkealta pudonneen TPS:n kauden suunta alkoi ratketa jo lokakuussa, kun kolmentoista perättäisen tappion myötä turkulaiset juuttuivat loppukaudeksi sarjataulukon pohjalle. Koko TPS-joukkueen tapaan myös Engrenin syksy oli synkkä ja välillä ykkösmaalivahdin titteli oli jopa siirtymässä Joni Ortiolle. Heti kolmessa ensimmäisessä ottelussa verkko heilui selän takana neljä, kuusi ja viisi kertaa, yksittäisen ottelun torjuntaprosentin ollessa parhaimmillaan 88,89. Lokakuuhun mahtui muutama parempikin ottelu, mutta kuun lopussa kurssi kääntyi jälleen laskuun.

– Henkilökohtaisesti kausi meni ihan hyvin, mutta joukkueen menestys olisi tietenkin saanut olla parempi eli tyytyväinen ei kuitenkaan voi olla, Engren analysoi kauttaan kokonaisuutena.

– Kyllähän se tietysti olisi nytkin kivempaa pelata voitoista ja mestaruudesta, mutta kyllä meillä oli isot panokset ihan toisinkinpäin, raumalainen muistelee runkosarjan viimeisten kierrosten tapahtumia.

Vaikean syyskauden alkupuolella 21. lokakuuta Engren oli huilivuorossa, pari päivää myöhemmin Raumalla Lukko pommitti peräti yhdeksän maalia ja vei Engrenin takaisin luukkuvahdiksi seuraavaan otteluun. Paluu aloittavaksi maalivahdiksi ei sujunut toivotulla tavalla, sillä Engren vaihdettiin 28.10. HPK-ottelussa maalilta ensimmäisen erän jälkeen.

''

Jos meidän joukkueemme olisi ollut parempi ja olisimme päässeet nyt jatkoon pelaamaan vielä mestaruudestakin, niin Atte olisi ollut vielä paljon, paljon parempi.

Hämeenlinnan-visiitin jälkeen Engren seurasi vielä kolme maajoukkuetaukoa edeltänyttä ottelua vaihtopenkiltä. Tauko antoi TPS:lle mahdollisuuden koota rivinsä ja joukkueen nostaessa tasoaan myös Engren alkoi löytää virettään.

– Silloin alettiin joukkueena pelata vähän paremmin. Silloin pystyi itsekin parantamaan omaa tekemistä ja auttamaan joukkuetta ottamaan pisteitä.

Kausi oli raskas tilastollisestikin. Engren torjui kaudella 2007–2008 Lukossa yhdessä ottelussa ja seuraavalla kaudella TPS-paidassa kuudesti. Mestaruusvuonna työt jakautuivat Engrenin, Leggion ja Ortion välillä, ja Engren pelasi 35 ottelua. Tällä kaudella vastuuta tuli selkeästi aiempaa enemmän, sillä Engren komennettiin maalin suulle peräti 51:ssä ottelussa.

Yhteensä Engrenille kertyi runkosarjassa 1525 torjuntaa, kolmanneksi eniten SM-liigassa. Kaksi ottelua enemmän pelannut Eero Kilpeläinen torjui 17 kertaa enemmän ja 54 ottelua pelanneen tilastokärki Teemu Lassilan saldo oli 106 torjuntaa enemmän. Engrenin ottelukohtainen torjuntakeskiarvo oli 30 ja mukaan mahtui muutama poikkeuksellisen hikinen ilta, kun esimerkiksi Turkuhallin 20-vuotisjuhlaottelussa SaiPaa vastaan Engren ehti kiekon tielle peräti 54 kertaa. 40:n torjunnan rajan Engren rikkoi kahdeksan kertaa, alle 20:n torjunnan kokonaisia otteluita oli vain yksi.

– Alussa oli vähän vaikeuksia mutta myöhemmin pääsin siihen rytmiin ja loppukausi menikin sitten paremmin. Kyllä siihen rytmiin ja työmäärään tottuu, eli ei siitä tullut mitään suurta ongelmaa, Engren kertoo jälkeenpäin.

Urpo Ylösen mukaan Engrenin 51 ottelun kausi ei ollut alkuperäisen suunnitelman mukainen. Torjuntavastuun oli tarkoitus jakautua myös kaudella 2010–2011, mutta joukkueen vaikeudet pakottivat Palloseuran muutoksiin.

– Oli odotettua, että Atte pelaa paljon. Tässä oli vain se huono puoli, että hän tuli niin nuorena vastuulliseen tehtävään mutta meidän joukkueemme ei ollut siinä kunnossa missä sen piti olla. Jos meidän joukkueemme olisi ollut parempi ja olisimme päässeet nyt jatkoon pelaamaan vielä mestaruudestakin, niin Atte olisi ollut vielä paljon, paljon parempi. Nyt hänellä kesti oma aikansa ymmärtää, että hänen ei tarvitse yksin kantaa vastuuta joukkueesta.

– Hän kantaa vastuun parhaiten kun hän hoitaa oman pelinsä hyvin, ja sen hän teki tänä vuonna Tepsissä erittäin hyvin. Alussa tuli muutamia virheitä kun hänen ajattelutapansa oli vääränlainen, mutta sitten hän otti oikean tulokulman ja pelasi omaa peliään ollen mielestäni sarjan puolivälistä alkaen liigan paras maalivahti.


Engrenillä riitti töitä kaudella 2010-2011.
Antti Romsi - http://www.romsi.net

Engrenin saama vastuu tarkoitti samalla Joni Ortion peliajan vähenemistä. Kaudella 2009–2010 TPS:n liigajoukkueen kolmosvahtina toimineen Ortion oli määrä saada tällä kaudella entistä enemmän näyttöpaikkoja, mutta panosten koventuessa ja piste-erojen kaventuessa TPS pitäytyi Engrenissä.

– Atte joutui kärsimään meidän huonosta menestyksestämme, mutta "Ortsa" kärsi siitä vielä enemmän. Meillä on Turussa ollut tapana jakaa vastuu maalivahtien kesken, ja Ortion piti pelata paljon enemmän. Nyt Ortio joutui huonon onnen kohteeksi eikä hän päässyt pelaamaan niin paljon kuin olisi pitänyt jo ihan kokemuksenkin kannalta, ja Atte sai vähän lisäpelejä Ortion kustannuksella, Ylönen harmittelee.

– Olisimme tietenkin halunneet jakaa pelit tasaisemmin, mutta jouduimme koko ajan pelaamaan veitsi kurkulla ja joukkue oli kenttäpelaajien osalta vajaa. Se kaikki vaikeutti maalivahtien urakkaa.

Runkosarjan viimeisellä kierroksella Engrenin kohtalo oli saada ironisia piirteitä. TPS:n takuusuorittaja päästi kolmannen erän alussa helpohkon maalin, jolla Blues karkasi maalin johtoon pelinsä kanssa tuskaillutta Palloseuraa vastaan. Huipputorjunnoilla ja kovalla työllä TPS:n toivoa vuodenvaihteen jälkeen ylläpitäneen maalivahdin muistomerkiksi oli jäämässä kainalosta ratkaisun hetkillä livahtanut rannelaukaus. Tuomas Suominen tasoitti kuitenkin ottelun reilu minuutti ennen loppua ja lopulta ratkaisu venyi voittolaukauskilpailuun sekä Turussa että Raumalla, jossa Pelicans haastoi Lukon. TPS-hyökkääjä Mario Valery-Trabucco jäi voittolaukauskilpailun ainoaksi onnistujaksi, kun Engren torjui kaikki Blues-yritykset.

Pari viikkoa trillerin jälkeen Engren muistelee tuntemuksiaan rennoissa tunnelmissa. Kovat panokset eivät raumalaisen mukaan päässeet sekoittamaan ajatuksia ottelun aikanakaan.

– Ei siinä oikein ehdi mitään ajatella. Rankkareille mentiin ja ne vedettiin, ei siinä mitään parane ajatella. Hyvä että kääntyi lopulta meille, Engren analysoi kylmästi.

Engren solmi toukokuussa 2010 kahden vuoden sopimuksen NHL:n Nashville Predatorsin kanssa, mutta pelasi kauden 2010–2011 Turussa lainasopimuksella. Nyt raumalainen ottaa seuraavan askeleen urallaan ja lähtee kohti Pohjois-Amerikkaa. TPS:n liigakauden päätyttyä runkosarjaan Engren matkasi maaliskuussa Wisconsiniin pelatakseen loppukauden Predatorsin AHL-joukkue Milwaukee Admiralsissa. Farmijoukkueen ykkösmaalivahti Mark Dekanich on AHL:n kärkipäässä lähes jokaisessa maalivahtitilastossa, mutta kanadalaisen loukkaantuminen saattaa mahdollistaa Engrenin ennenaikaisen AHL-debyytin.

– Päivää ennen lähtöä tuli soitto, että nyt pitää välittömästi lähteä. Pakkasin kamat ja lähdin menemään, Engren kertoo AHL-uransa alkuhetkistä.

– Olin heti alussa pelissä avaamassa luukkua. Ihan mukavaa täällä on nyt ollut, vielä kun tottuisi aikaeroon niin voisi keskittyä tekemiseen. Peliajasta ei ole vielä erityisemmin keskusteltu.

Dekanichin loukkaannuttua Admiralsin ykkösveskariksi nousee Jeremy Smith, ja Engren ottaa joukkueen kakkosmaalivahdin roolin AHL:ssä heikosti menestyneen Chet Pickardin pudotessa ECHL:n Cincinnati Cyclonesiin.

Kahdessa pelissä luukkuvahdin virkaa toimittanut Engren teki AHL-debyyttinsä 26. maaliskuuta vierasottelussa toisen suomalaistorjujan, Hannu Toivosen Rockford Ice Hogsia vastaan. Admirals hävisi ottelun jatkoajalla Engrenin torjuessa 20 laukausta 23:sta.

Ei tietoa tulevaisuudesta

Esimerkiksi Miikka Kiprusoffin, Antero Niittymäen, Jani Hurmeen, Fredrik Norrenan ja Teemu Lassilan kehitystä seurannut ja edesauttanut Ylönen uskoo Engrenillä olevan potentiaalia jopa pitkään NHL-uraan.

– Hänellä on erittäin hyvät mahdollisuudet menestyä. Tulokset ovat ihan hänestä itsestään kiinni, mutta toki mukana tarvitaan onneakin esimerkiksi terveenä pysymisen suhteen. Atte voi kuitenkin päästä ihan mihin tahansa asti, Ylönen toteaa ja lisää Engrenin kehityskäyrän olevan standardien mukainen.


Myös Joni Ortio saattaa jättää TPS:n.
Petri Lyytikäinen

– Kun nuori maalivahti tulee liigajoukkueeseen, niin ensimmäinen vaihe on vakiinnuttaa paikka SM-liigajoukkueen ykkösmaalivahtina. Sen jälkeen sieltä mennään eteenpäin maajoukkueeseen ja sitä kautta kerätään voimia, uskoa ja itseluottamusta mennä NHL:ään. Atella oli kaikki nämä asiat tavoitteena, hän pyrki niitä kohti, ja saavutti ne.

– Viime vuonna hänet palkittiin liigan parhaana maalivahtina, tänä vuonna hän olisi varmaan päässyt A-maajoukkueeseen ilman tätä viime hetken käännettä, sillä olen ymmärtänyt että hän oli (Jukka) Jalosen maajoukkueen kokoonpanossa toisena maalivahtina. Hän on siis tavoitteissaan, mutta nyt edessä on iso askel nousta farmin kautta NHL:ään. Siihen tarvitaan paljon onneakin, mutta hän on kyllä valmis. Hän oli kesällä Amerikassa leireillä ja tietää mikä siellä odottaa.

AHL:n runkosarja päättyy 10. huhtikuuta, mutta divisioonan kärkipaikoilta löytyvän Admiralsin pelit saattavat jatkua vielä paljon pidemmälle. Engrenin suunnitelmat kesälle ovat selvät tuloksista riippumatta.

– Palaan Suomeen kun kausi täällä loppuu ja vietän siellä kesän ennen kuin tulen takaisin.

Engrenin lähdön myötä TPS:n ykkösmaalivahdin paikka jää tyhjäksi. Kaudella 2011–2012 toinen maalivahdeista olisi varmasti Ortio, jonka rooli olisi luultavasti suurempi kuin koskaan. Myös Ortio saattaa kuitenkin olla siirtymässä Pohjois-Amerikkaan Calgary Flamesin organisaatioon. Flamesilla on mahdollisuus solmia sopimus Ortion kanssa toukokuun loppuun mennessä. Ylönen toivoo Ortion jäävän Turkuun kehittymään, mutta ei osaa ennustaa tulevien viikkojen tapahtumia.

– Joukkueeseen tulee nyt uusi valmentaja ja uudet työtavat ja Ortiolla on yksi vuosi vielä sopimusta jäljellä. Voi kuitenkin olla että jos Calgary haluaa niin hän menee pelaamaan sinne, ehkä vähän kovempia pelejä, ja opettelemaan. Hänen jatkostaan on vaikea sanoa, mutta toivon että "Ortsa" jää tänne meille kantamaan vastuuta, jota kyllä tulisi enemmän kuin tällä kaudella. Sitä kautta hän saisi lisää rutiinia tulevaisuutta varten.

Myös Ylösen jatkaminen on auki. Pitkän valmennusuransa aikana "Upi" on tehnyt itsestään yhden TPS:n liigajoukkueen avainosista, ja Ylösen toivoma harkinta-aika saa turkulaiskannattajat pureskelemaan kynsiään joka kevät. Ensi kauden osalta Ylönen ei ole vielä tehnyt päätöstä.

– Siihen vaikuttaa monta tekijää. Olen ollut monta vuotta valmis lopettamaan tämän homman mutta olen kuitenkin sydämeltäni niin tepsiläinen, että teen kaikkeni TPS:n eteen. Jos tilalle tulee joku uusi maalivahtivalmentaja, niin aion kyllä auttaa häntä ja myös uutta päävalmentajaa ja koko Tepsin organisaatiota niin kauan kuin voimani riittävät, Ylönen päättää.

» Lähetä palautetta toimitukselle