Alkavan kiekkokauden mantra on ollut tasainen marina parhaiden ja mielenkiintoisimpien pelaajien katoamisesta joko Pohjois-Amerikan tai Euroopan rahakaukaloihin. Itsesäälissä rypemisen takia monilta on jäänyt huomaamatta minkälaisia uusia kiekkopersoonallisuuksia on SM-liigaamme saapunut.
Jatkoaika tapasi heistä kenties ristiriitaisimman - Turun Palloseuran ruotsalaishyökkääjän Andreas Jämtinin. Ruotsin mestari, Elitserienin jäähypörssin kärkisijat, viikset ja maaleja. Mies, jonka sanotaan olevan yhden miehen rottaketju. Millainen on tämä tunteita puolesta ja vastaan herättävä ruotsalainen?
Paimiossa pelattua TPS-Linköping -ottelua oli katsomassa myös Jämtinin ruotsalainen agentti Peter Werner IMG Hockeystä. Näkemänsä perusteella mies oli tyytyväinen siihen, miltä peli näytti. Agentin mukaan Jämtin on mennyt eteenpäin ja erottui joukosta.
- Hän on tappelija, mutta ei käsillään. Hän on taistelijaluonne. Hän ei ole koskaan saavuttanut mitään ilmaiseksi urallaan. Jokaisessa joukkueessaan hän on aloittanut pohjalta ja taistellut tiensä ykkös- ja kakkosketjuihin. Andreas kuului usein Ruotsin nuorten maajoukkueeseen ja on ollut hyvä maalintekijä. Maalintekeminen onkin sellainen taito, jota hänen edelliset valmentajansa eivät oikein ole käsittäneet hänellä olevankaan. Hänet on vain laitettu muihin rooleihin, koska hänelle on muitakin avuja - kuten fyysisyys, Werner sanoi.
- Hän onnistui hyvin AIK:ssa ja pääsi sitä kautta HV-71:n riveihin. Jönköpingissä Jämtinistä kasvoi fanien rakastama pelaaja. Hän oli fanipaitojen myyntitilastoissa kolmen kärjessä Johan Davidssonin ja Stefan Livin ohella. Vaikka fanit rakastavat häntä, niin muissa joukkueissa ei hänestä oikein välitetä.
Turun Palloseuran valmennusjohdollakin on selkeät mielipiteet seuran uudesta hankinnasta.
- Jämtin on hyvä pelaaja. Ei anna koskaan periksi. Hän on ansainnut harjoituspelien otteilla paikan ykkös- ja kakkoskentästä sekä ylivoima-aikaa. Loukkaantumisilla ei ole sen kanssa mitään tekemistä, analysoi TPS:n Esa Keskinen.
- Hän ei ole tyypillinen ruotsalainen pelaaja. Sen tavallaan kertoo sekin, että hän on Detroitin toisen vai kolmannen kierroksen varaus. Luulen, että Detroit on hakenut tällaista uutta (Tomas) Holmströmiä. Hyvin pohjoisamerikkalainen pelaaja ja aika kovapäinenkin. Tykkää fyysisestä pelistä ja tykkää mennä maalille. Mä uskon, että se on yksi syy, minkä takia kaveri on tehnyt harjotuspeleissä paljon maaleja. Hyvä pelaaja, joka on kiva olla omassa joukkueessa, mutta tosi ärsyttävä vastustajajoukkueessa, arvioi puolestaan Hannu Virta.
TPS ja unelmatarjous
Jatkoaika tapasi viimein paljon puhutun miehen erään tiiviin harjoitussession jälkeen. Vaikka valmennusjohto oli kadonnut pukukoppiin jo ajat sitten, TPS-pelaajat vahvistettuna Koivun veljeksillä laukoivat hyvässä hengessä rangaistuslaukauksia Tino Välimäelle ja Juho Santaselle. Nauru raikui tyhjässä Turkuhallissa ja hyvä henki oli aistittavissa ylälehtereille saakka.
- Me lauomme aina rankkareita harjoitusten päätteeksi. Sen voittajalle on luvassa kolajuoma, pukuhuoneessa istuva Jämtin sanoo ottaen hörpyn puolen litran limonaadipullostaan.
Hyvän tunnelman ohella silmiinpistävää TPS:n harjoituksissa oli minipelien hurja intensiteetti. Kaveria ei säästelty ja mailaa annettiin surutta. Jämtinin mukaan ero ruotsalaiseen harjoittelukulttuuriin on selvä.
- Kyllä, nämä harjoitukset muistuttavat enemmän otteluita kuin harjoituksia. Me treenaamme lujempaa ja pelaamme lujempaa. Tämä on todella kivaa ja se kehittää minua pelaajana.
Palloseuran toimitusjohtaja Jouko Narvanmaa kertoi Jämtinin hankinnan yhteydessä, että miehen tie vei Suomeen, koska Suomen kovempi harjoittelukulttuuri sopi paremmin kehittyvälle pelaajalle. Suomessa on kuitenkin 14 liigaseuraa. Miksi siis juuri TPS?
- Olin kuullut paljon hyvää Turun Palloseurasta. Tiesin joukkueen perinteet ja sen että tänne olisi tulossa uusi valmentaja. Tiesin myös, että Daniel Widing tulisi olemaan täällä. Ajattelin lähteä Ruotsista ja koettaa jotain uutta. TPS oli hyvä seura siihen, Jämtin vahvistaa.
Peter Wernerin mukaan Andreaksen yksinkertainen haave on pelata NHL:ssä, ja siirtyminen Suomen kaukaloihin palvelee juuri tätä päämäärää. Kun Jämtin itse puhuu urastaan, heti kättelyssä käy selväksi, että tavoitteena on NHL. TPS ja SM-liiga ovat vain välineitä tuon haaveen saavuttamisessa.
- Kyllä se on yhä päätavoitteeni. En tosin tiedä, montako vuotta sinne pääsemiseen menee, mutta aion työskennellä sen eteen lujasti. Tepsiin tuleminen on askel oikeaan suuntaan, sillä tämä pelityyli muistuttaa enemmän NHL:n pelityyliä. Täällä olo auttaa siis minua enemmän kuin se vaihtoehto, että olisin pysynyt Ruotsissa.
- Detroitin kanssa oli puhetta, että olisin mennyt sinne jo täksi kaudeksi, mutta henkilökohtaisesti tunnen, että tarvitsen vielä vuoden. Totta kai haluan pelata Detroitissa, mutta haluan kunnon mahdollisuuden päästä siellä oikeaan rooliin. Vuosi Suomessa parantaa mahdollisuuksiani, Detroitin edustajat olivat sitä mieltä, että tänne tulo oli hyvä idea. Minun pitää totutella pelaamaan pienemmässä kaukalossa ja täällä siihenkin on parempi mahdollisuus Ruotsissa, Jämtin summaa.
Turkulaista itsetuntoa on hionut lausahdus, jonka Jämtin antoi Jönköping-Postenissa solmittuaan sopimuksen Turun Palloseuran kanssa. Jämtin sanoi, että hän sai TPS:ltä tarjouksen, "josta ei edes uskaltanut unelmoida”. Mitä mies tarkoitti tuolla?
- Lause oli tarkoitettu vain faneilleni Jönköpingissä. He todella arvostivat peliämme. Vaikka koko joukkue olisi pelannut huonosti, he tukivat meitä ja yrittivät auttaa meitä parhaansa mukaan. Jossain muualla voisi tulla puukkoa huonojen esitysten jälkeen, mutta Jönköpingissä fanit seisoivat takanamme viimeiseen asti. Ajattele, viimeinen peli viime kaudella Linköpingiä vastaan. Kaikki tiesivät, että emme tule pääsemään pudotuspeleihin. Silti katsomossa oli 8000 katsojaa. Siinä mielessä Jönköpingistä lähteminen oli kova päätös, sillä pidin joukkueesta ja kaikesta sitä ympäröivästä, mutta koin, että kehittymiseni takia minun oli lähdettävä.
Kuten Jämtin mainitsi, HV-71:n viime kautta voidaan kuvata vain yhdellä sanalla: katastrofi. Edelliskauden mestarijoukkue ei päässyt edes pudotuspeleihin. Miehellä on selvä kuva miksi näin pääsi käymään.
- Minusta suurin syy oli, että monet joukkueet hankkivat ykkös- ja kakkosketjunsa täyteen NHL-pelaajia. Eikä ketä tahansa, vaan siellä oli Marian Hossaa, Marian Gaborikia ja Peter Forsbergiä - siis aivan älyttömän hyviä pelaajia. Meitä oli mestaruuden jälkeen todella vaikea potkia parhaimpaamme. Häviämämme pelit olivat tiukkoja matseja melkein loppuun asti. Sitten kun peliä oli kymmenen minuuttia jäljellä, nämä NHL-pelaajat - Hossa, Forsberg, Markus Näslund, Nils Ekman - nousivat esiin ja tekivät tarvittavat maalit ja me hävisimme. Sen takia he pelaavat NHL:ää ja me emme, sanoo Jämtin.
Kun selailee vanhoja lehtiartikkeita ja Jämtinin aiempien seurojen fanisivustoja, huomaa miten äärettömän suosittu Jämtin on ollut edustamissaan seuroissa. Fraasit "kovuus", "iso sydän" tai "110 prosenttia" toistuvat kerta toisensa jälkeen. Mies itse kokee kuvaukset oikeudenmukaisiksi luonnehdinnaksi itsestään.
- Kyllä tuo oikealta kuulostaa. Se onkin yksi asia, jota Suomesta tulin hakemaan. Suomessa valmentajat ovat tottuneet siihen, että pelaajat pelaavat koko sydämellään. Ruotsissa asia on hieman eri tavalla. Kyllähän sielläkin kaverit töitä tekevät, mutta se ei silti ole sama asia. Me kutsumme sitä suomalaiseksi sisuksi - ehkä olet kuullut siitä? Kaikki valmentajat sanovat meillä, että sinun pitäisi taistella kuin suomalainen pelaaja. Se on kuva suomalaisesta jääkiekosta - taistellaan loppuun asti. Siinä mielessä olen enemmän suomalainen pelaaja kuin ruotsalainen, tulisieluinen laitahyökkääjä naurahtaa.
Sääntöjen rajamailla
Harjoitusotteluissa maaliverkkoja venytellyt Jämtin ei ole urallaan ole päässyt juhlimaan maaleilla. Miehen yhden kauden maaliennätys Elitserienissa on vaivaiset kuusi maalia. Siinä valossa maalitehtailu Suomessa tuntuu oudolta.
- Luulen, että olen kehittynyt aika paljon ja tiedän osaavani tehdä maaleja. Jönköpingissä me pelasimme aina neljän kentän rotaatiolla, enkä päässyt pelaamaan lainkaan ylivoimaa. Jääajan saaminen oli vaikeaa, ja kun sitä aikaa sain, se tuli jäähyntappajan ja taklaajan roolissa. Toivon ja uskon, että tässä liigassa tulen laittamaan kiekkoja verkkoon.
Jos maalisarake ei kiinnittänyt huomiota ruotsalaisen tilastoissa, niin sen sijaan jäähyminuutit suorastaan kirkuvat selityksen perään.
- Viime kausi oli pettymyksineen todella turhauttavaa aikaa. Kun kohtasimme liigan parhaita joukkueita peräjälkeen, niin ajoittain tappioputkemme venyi usean pelin mittaisiksi. Turhauduin ja päästin kaiken sen vain ulos. Tiedän, että se on sellainen asia, joka minun täytyy muuttaa, etten petä joukkuettani.
Jämtin kuitenkin myöntää, että korkeat jäähymäärät eivät koskeneet vain viime kautta, vaan tietty sääntöjen venyttäminen on olennainen osa hänen pelityyliään.
- Kyllä. Joskus pelaan vähän siinä rajamailla. Toivon, että olen sellainen pelaaja, jota vastaan ei ole mukava pelata.
Hän kuitenkin tyrmää ajatuksen, että useat ruotsalaisessa kiekkomediassa raportoidut ylilyönnit, joissa hän on ollut vastaanottavana osapuolena, johtuisivat vastustajan provosoitumisesta. Yksi viime kauden kohutuimmista tapahtumista Elitserienissä oli yhteenotto, jossa Magnus Wernblom takoi mailalla Jämtinin jäänpintaan. Tapaus poiki yhteiskunnallista keskustelua kaukaloväkivallasta.
- Ei se siitä johdu. Sen mukaan mitä olen kuullut, Wernblom tiesi jo, ettei tule saamaan sopimusta seuraavalle kaudelle, ja oli tuon takia aika hermona jo ennen kuin pudotuspelit edes alkoivat, kovapäinen nuorukainen paljastaa.
Jämtin on siis tuttu kasvo länsinaapurimme lehdistön urheilusivuilta. Toinen ruotsalaismedioiden rummuttama tapahtuma oli yhteenotto NHL-kolossi Zdeno Charan kanssa. Jämtin itse ei kokenut tapahtumaa edes tappelu-kategorisoinnin arvoiseksi.
- Ei, ei. Se ei ollut edes mikään tappelu. Media on vain paisutellut koko asiaa. Kirjoituksista huolimatta se ei ollut kovin merkittävä tapahtuma, mutta koska osapuolena olin minä, moista pikkuhässäkkää hehkutettiin. Koko episodi oli sattuma. Maalin edessä hän (Chara) vain työnsi minut pois, niin että kypäräni tippui. En edes nähnyt, että kuka sen teki. En ole niin tyhmä, että aloittaisin tappelun sen kaverin kanssa. Sairaalareissuhan sellaisesta tulisi. Aivan tavallinen tilanne, jossa pelaaja yrittää päästä maalin edessä irtokiekkoon ja puolustaja tönäisee hänet pois.
Yhtä asiaa ei voi sivuuttaa, kun Jämtinin kanssa puhuu - nimittäin viiksiä. HV-71:n kauden 2004-2005 joukkuekuvissa mies esitteli maailmalle varsin omalaatuista viiksimuotia.
- Meillä oli puhetta sellaisten kasvattamisesta parin muun nuoren pelaajan kanssa. Sitten kun minä ne kasvatin ja menin pukuhuoneeseen, pari vanhempaa pelaajaa tuli kertomaan minulle, että en kuulemma voisi näyttää sellaselta. Totesin vaan, että voinpas. Se oli sellainen hauska asia, jonka teimme. Ehkä pudotuspeleihin kasvatan ne uudelleen. Katsotaan nyt, Andreas naurahtaa.
Minkäänlaisia kommunikaatio-ongelmia lähes täydellistä englantia puhuvalle miehelle ei ole uudessa maassa tullut eteen.
- Joukkueessa on kaksi pelaajaa, jotka puhuvat hyvää ruotsia ja valmentaja Jortikka puhuu ruotsia myös. Muut puhuvat sitten hyvää englantia, joten se ei ole ongelma.
Uuteen kotikaupunkiinsa Jämtin ei ole sanojensa mukaan juurikaan ehtinyt tutustua.
- Pidän Turusta erittäin paljon, mutta aika hankala on mennä keskustaan tai tehdä asioita, sillä me harjoittelemme ihan koko ajan. Mutta se on okei - siksihän tänne tulin. Pelaamaan, harjoittelemaan ja kehittymään jääkiekkoilijana.
Lopuksi mieheltä tiedusteltiin, miten hän luulisi Jönköpingin vuosien joukkuetoverinsa Kalle Sahlstedtin luonnehtivan Andreas Jämtiniä pelaajana.
- Kalle oli todella hyvä ystäväni HV-71:sää. Todella hyvä tyyppi. Toivottavasti hän sanoo samaa minusta. Uskoisin, että hän sanoisi minusta, että pelaan aina mahdollisimman lujaa, ja että olen tunnollinen harjoittelija.
Mitä Kalle Sahlstedt sitten sanoikaan?
- Arvokas jätkä joukkueelleen. Omille tosi hyvä pelaaja: taistelee, taklaa, raastaa, repii ja aiheuttaa nokkapokkia. Hänellä on todella korkea työmoraali. Tulee varmasti pärjäämään Suomen liigassa, arvioi niin ikään SM-liigaan siirtynyt kärppäsentteri Sahlstedt.
