Isomäki Areenan torstai-ilta ei jättänyt paikalle saapunutta yleisöä kylmäksi. Vaikka Josh Gratton pudotti hanskansa ensimmäisen kerran Suomen-visiitillään Matt Generousin kanssa, tappelu ei ollut edes pelin kiivain sytyttäjä.
− Ilmeisesti siinä oli kahdella kaverilla hieman erimielisyyksiä, totesi Ässien päävalmentaja Pekka Rautakallio.
Vahvan latauksen aisti lähes parkkipaikalle asti joka ikisestä maalinedusruuhkasta, laitaväännöstä ja kaksinkamppailusta. Ottelussa jaettiin jäähyjä reilusti toista sataa minuuttia, vaikka tulkintalinja ei ollut tiukin mahdollinen. Sattumien ja tapahtumien määrää ei pystynyt enää laskemaan helmitaululla.
− Tämä oli kuin aikuisten hoplop. Sai ottaa nenästä kiinni ja vääntää, veisteli kaksi maalia syöttänyt Jyri Marttinen.
Yhdellä osa-alueella ottelu oli lähes täydellinen. Maalivahdit suoriutuivat urakastaan loistavasti. Andreas Bernard piti porilaisjoukkuetta pystyssä, ja virkaveli Ville Hussokin hikoili lähes 40 torjunnan verran.
Husson ainoa kauneusvirhe oli mailan tippuminen juuri ennen Jarno Kärjen päätöserän tasoitusmaalia.
− Toisen erän jälkeen tulimme tänne koppiin 1−2-tappioasemassa, mutta paikkoja oli kyllä ollut. Olen ylpeä siitä, että saimme kirin kunnolla käyntiin. Joskus se on jäänyt vähän piippuunkin, mietti Marttinen.
Päävalmentajat olivat luonnollisesti ottelun jälkeen erilaisissa tunnelmissa. HIFK:n Antti Törmänen harmitteli erityisesti kolmannen erän tapahtumia.
− Se oli pohjanoteeraus, ilmeisesti luulimme, että peli oli tässä, arvioi Törmänen.
− Kolmannen erän voittaminen 2−0 kertoo tasonnostosta, iloitsi Rautakallio.
Ottelun intensiteettitaso miellytti sekä katsojia että pelaajia.
− Tunne vei peliä, välillä kiekot pomppivat, mutta se kuuluu tähän lajiin. Pelissä tunne on vain hyvä asia.
− Tuomaristo ansaitsee hatunnoston. Tässä pelissä sai pelata kovaa, kiitteli Marttinen.