Jussi Tapolan päävalmentajuus Tapparassa hakee vertaistaan.

Mikko Pylkkö mikko.pylkko@jatkoaika.com

Jussi Tapolan nousu potkuista menestykseen - "Puristi aivan helvetisti"

Jussi Tapola on kokenut ensimmäisenä kautenaan päävalmentajana liigatasolla mykistävän paljon. Tapola kertoo Jatkoajalle tarinansa, joka huipentuu tämän kauden syviin pettymyksiin, virheellisesti uutisoituihin potkuihin ja lopulta koittaneeseen menestykseen.
 

Jussi Tapolan nousu potkuista menestykseen

Jussi Tapola on kokenut ensimmäisenä kautenaan päävalmentajana liigatasolla mykistävän paljon. Tapola kertoo Jatkoajalle tarinansa, joka huipentuu tämän kauden syviin pettymyksiin, virheellisesti uutisoituihin potkuihin ja lopulta koittaneeseen menestykseen.

Lauri Lehtinen | teksti
Mikko Pylkkö | kuvat

11. joulukuuta 2014.

Jatkoaika julkaisee uutisen Tapparan päävalmentajan Jussi Tapolan potkuista. Viime kevään hopeajoukkue Tappara on vajonnut sijalle 10. ja ei ole voittanut ottelua varsinaisella peliajalla 11 otteluun.

Tapolan puhelin soi. Tapparan toimitusjohtaja Mikko Leinonen soittaa ja vakuuttaa, ettei uutinen pidä paikkaansa. Tämän Tapola tiesi jo ennen soittoa.

− Luotin, että saan tiedon ennen kuin se tulee mihinkään julkisuuteen. On tehty töitä koko tämän organisaation eteen monta vuotta ja saavutettu menestystä, Tapola muistaa miettineensä.

Tapola käsitteli uutisen ensimmäisenä pelaajiensa kanssa. Jukka Peltola, Markus Kankaanperä ja muu kapteenisto ottivat suurta roolia.

− Johtavat pelaajamme tietävät, mitä kentällä tapahtuu ja mistä voitot ja tappiot koostuvat. Jokainen tiesi, ettei tarvitse vaihtaa äijiä. Jokaisen piti kantaa kortensa kekoon.

Jatkoaika oikaisi myöhemmin uutisen. Tapolan ja Tapparan hullunmyllyä muistuttanut syksy oli saavuttanut lopullisen aallonpohjansa.

Tämä on tarina Jussi Tapolan elämästä: nuoruudesta, pelaajaurasta ja ajasta valmentajana kaikkine karikkoineen ja lopulta koittavine onnistumisineen.

Jussi Tapola syntyi Keravalla vuonna 1974. Tapolat muuttivat Jussi-pojan ollessa pieni Hyvinkäälle, joten muistikuvat Keravan ajoilta ovat vähäiset.

Vuonna 1917 itsenäistynyt kaupunki tarjosi nuorelle pojalle rutkasti mahdollisuuksia. Tapola pelasi nuorena jääkiekkoa, pesäpalloa, jalkapalloa, tennistä ja harrasti yleisurheilua.

Ajankuva oli toinen kuin nykyään. 80-luvun suomalaiset nuoret eivät tienneet sote-uudistuksista, älypuhelimista tai suomalaisesta hiphopista osana valtavirtamusiikkia.

− Lapsuuteni oli paljon urheilua ja koulua. Koulussa käytiin, kun oli pakko.

− Silloin vapaa-aika vietettiin pelaamalla ulkona. Olen myös käynyt musiikkiopiston ja soittanut pianoa, Tapola kertoo.

Tapolan kotoa löytyy yhä piano.

Ehkä Olli Palolan pitäisi jättää DJ:n hommat Tapparan pukukopissa? Billy Joelin Piano Man soimaan ja kohti pudotuspelejä.

No, palataanpa taas 1980-luvulle. Hyvinkään Jerry Lee Lewis eli aikaa, jolloin oman päälajin valinta tehtiin myöhemmällä iällä kuin nykyään.

− Pelasin pesäpalloa nuorten SM-tasolla. Kun pääsin 16-vuotiaana Pohjola-leirille ja jääkiekko tuntui omalta lajilta, valitsen sen päälajiksi.

Kuten monelle pienemmissä kiekkokaupungeissa asuville nuorille, Tapolan edessä oli pian vaikea valinta. Oli aika jättää kotipaikkakunta taakse.

− Piti päättää, että tekeekö tätä tosissaan. Valitsin Tampereen ja Helsingin väliltä, Tapola kertaa.

Hyökkääjä valitsi enteellisesti Tampereen. Tuolloin vaikuttajana oli myöhemmin merkittävän valmentajauran tekevä mies.

− Jukka Jalonen oli Ilveksen valmennuspäällikkönä siihen aikaan. Jukka oli entisenä Hyvinkään Ahmojen pelaajana tuttu mies. Tulimme Karjalaisen Samin kanssa tänne.

"Jussi oli todellinen taistelija ja työmyyrä."

Ilves-visiitti jäi lyhyeksi. Joukkue vei A-nuorten Suomen mestaruuden ja moni joukkueen pelaajista teki lopulta pitkän uran vähintään liigatasolla.

Muun muassa Toni Mäkiahon, Juha Hautamaan ja Matti Kaipaisen kanssa peliajasta taistellut Tapola ei onnistunut lyömään läpi.

− Meillä oli kova joukkue. En ollut tarpeeksi hyvä, Tapola myöntää.

Kun kaupunki ei kuitenkaan vaihtunut, Tapola sai kasaan harvinaisen värisuoran. Ilveksen jälkeen tuleva divaripelaaja puki päälleen A-nuorten I-divisioonassa Tapparan ja KOOVEE:n paidan vuosina 1993-1995.

KOOVEE:seen Tapolan vei joukko armeijakavereita. Pirkkalassa armeijan suorittanut Tapola oli osana joukkuetta, joka nousi kauden lopuksi A-nuorten SM-liigaan.

− Jussi ei ollut mikään taitavin pelaaja, mutta oli todellinen taistelija ja työmyyrä, kuvailee Tappara-aikojen joukkuekaveri Kari Lohtander, joka on voittanut useamman MM-kullan rullakiekossa.

− Kentän ulkopuolella taas todella iloinen huumoriveikko, jolla oli aina pilke silmäkulmassa. Ei ole mitään pahaa sanottavaa.

Nousu divariin kotikaupungissa

Tapola pelasi ensimmäiset miesten pelinsä kaudella 1995-96. Kotiinpaluu toteutui Hyvinkään Ahmoissa II-divisioonassa.

Sekä Ahmoilla että Tapolalla itsellään oli palava halu päästä pelaamaan maan toiseksi korkeimmalle sarjatasolle – ja pian.

− Hyvinkäällä oli nousubuumi päällä ja sain sieltä töitä. Siellä rakennettiin divarinousua. Tavoitteellinen pelaaminen kiehtoi minua.

− Kokemus oli hieno. Pudotuspelit olivat kovia pelejä. Meihin oli panostettu rahaa. Meidän piti nousta, Tapola kertoo paineista.

Tapola oli merkittävässä roolissa Ahmojen kaudessa. Runkosarjassa hyökkääjä oli joukkueensa toiseksi paras maalintekijä 21 maalillaan ja sekä runkosarjassa että pudotuspeleissä joukkueen kolmanneksi kovin pistemies.

Huikea kausi huipentui lopulta nousujuhliin.

− Jos emme olisi nousseet, buumi olisi lopahtanut. Tiesimme sen. Meillä oli peleissä 1000 katsojaa. Koko kaupunki eli mukana. Pelasin parasta lätkääni nousukaudella, Tapola analysoi.

Pienikokoinen hyökkääjä pelasi seuraavan neljän kauden ajan Ahmoissa maan toiseksi korkeimmalla sarjatasolla. Vuosina 1996-2000 kuului Ahmojen runkohyökkääjiin, mutta tehoja ei sadellut II-divisioonapelien malliin.

Kauden 2000-2001 Tapola piti välivuotta pelaten kaukalopalloa Riihimäellä. Siviilityöt alkoivat kiinnostaa yhä enemmän ja divarikiekkoilu olisi vaatinut liian suuria panostuksia.

Milloin pelasit urasi parasta peliä divarissa?

− Tulin nousun jälkeisellä kaudella Heinolasta takaisin Hyvinkäälle loppukaudeksi.

− Pääsin pelaamaan Ahlroosin Kimin ja Ikosen Jarin kanssa. Meillä oli ketju, jossa oli liigatason miehiä. Kemiat osuivat yhteen.

Ahlroos oli 1996-97 Ahmojen ylivoimainen pisteykkönen. Sekä Ahlroos (HIFK, TuTo) että Ikonen (Blues) olivat jo pelanneet SM-liigassa. Tapola takoi kaksikon vierellä 13 peliin 12 pistettä.

"Jussi osasi katsoa koko joukkueen kannalta pelillisiä asioita."

Miksi Tapolan oma liigaura jäi toteutumatta?

− En ollut liigatasolla. Divari oli korkein mahdollinen taso Suomessa. Ulkomaita olen miettinyt.

Tapolan pelaajaura ei jättänyt jossiteltavaa. Liigataso jäi saavuttamatta, mutta moni pelaaja voisi olla tyytyväinen kahteen sarjanousuun ja nousuhuuman kokemiseen omassa kotikaupungissaan.

− Jussilla oli pelaajana vahva näkemys pelistä ja paljon mielipiteitä, jotka Jussi toi kyllä esiin. Ryhmässä hän ei varsinaisesti lähtenyt vetämään asioita, mutta oli kyllä jämpti äijä, teki työnsä ja osasi jakaa mielipiteitään, kehuu pitkäaikainen divaritähti Pasi Järvinen, joka pelasi Hyvinkäällä Tapolan ollessa lähellä uransa loppua.

− Moni pelaaja miettii vain omaa pelaamistaan, mutta Jussi osasi katsoa koko joukkueen kannalta pelillisiä asioita. En ihmettelisi, vaikka hän olisi jo silloin ajatellut valmentamista.

 

Hyökkääjän ura oli lopullisesti ohi keväällä 2002. Tapola opiskeli OKL:ssä opettajaksi, toimi kesäisin Vierumäellä Finnhockey Schoolin rehtorina ja kartoitti huippulupauksia aluekouluttajana Pohjola-leirillä.

Tulevaisuuden suunnitelmat olivat hakeutumassa paikoilleen.

− Luin itseni ensin liikunnanohjaajaksi. Koin, että tarvitsen monipuolisuutta ja seuraavaa tasoa. Liikunnanohjaajana työnkuvani ei olisi ollut niin laaja kuin opettajana.

− Olin vuoden sijaisopettajana. Sain siitä kokemuksen, että saan ammatin, jossa voin pitää päivät suhteellisen lyhyinä ja olen urheiluun käytettävissä iltapäivästä eteenpäin, Tapola kertoo.

Tapolan opettajataustan huomaa myös nykypäivänä. Pedagoginen lähestymistapa on läsnä jokapäiväisessä kommunikaatiossa pelaajien kanssa.

− Opettajan ammatti on, kuten valmentajan työkin, esiintymistä isommalle ryhmälle ja ihmisten kanssa toimimista. Sosiaalinen puoli korostuu.

"Pystyisinkö nousemaan valmentajana sinne, missä pelaajana jäin vajaaksi?"

Jussi Tapola aloitti valmentamisen kaudella 2004-2005 suoraan HPK:n B-nuorten päävalmentajan paikalla.

HPK:n nykyinen toimitusjohtaja Risto Korpela soitti Hämeenlinnassa asuneelle 30-vuotiaalle kiekkomiehelle. Tapola seurasi kunnianhimoaan ja päätti katsoa valmentamiskortin kerrasta loppuun asti.

− Tuntui hyvältä, että minut haluttiin pestiin ja pääsin suht korkealle tasolle. Pelaajana en pystynyt olemaan riittävällä tasolla. Siinä hetkessä se kiinnosti, pystyisikö nousemaan valmentajana sinne, missä pelaajana jäin vajaaksi, Tapola miettii.

Tapola valmensi HPK:n B-nuoria kolmen kauden ajan ja hämeenlinnalaisten A-nuoria kaksi vuotta. A-nuorissa HPK oli Tapolan vuosina pudotuspelijoukkue, mutta parhaaksi sijoitukseksi jäi neljäs tila keväältä 2008.

Kun haastattelu kääntyy keskustelemaan Tapolan päätymisestä HPK:n apuvalmentajaksi SM-liigaan kaudelle 2009-10, yksi sana alkaa toistua nykyisen Tappara-valmentajan puheessa. Se sana on sattuma.

− Valmentajan ammatissa on ihmisillä ja sattumilla ihan valtava merkitys. Pienet sattumat voivat määrittää koko valmentajan uran.

− Ne sattumat ovat olleet minulle suotuisia tähän mennessä. Ne ovat tulleet oman hyvän työn kautta ja olen niistä kiitollinen, valaisee Tapola.

Apuvalmentajuus oli samalla Tapolan ja Jukka Rautakorven yhteistyön ensimmäinen siemen. Tuolloin tuskin kumpikaan osasi arvata, että yhteistyö tulisi jatkumaan kolmen hopeamitalin verran.

− Olimme käyneet Jukan kanssa pelaamassa tennistä ja tutustuneet siinä. Hän halusi muutosta tiimiinsä ja olin luontainen valinta. Olin ollut jo HPK:n A-junioreiden päävalmentajana.

"Jussi on tälläkin kaudella vienyt joukkueensa läpi myrskyjen hyvään lopputulokseen."

Valmentajatandemin ensimmäinen kausi toi välittömästi menestystä. Hurmoksessa edennyt TPS oli liikaa finaaleissa, mutta HPK nappasi yllätyshopean.

− Jussi oli erittäin moderni ja innovatiivinen valmentaja ajattelutavaltaan. Keskustelimme usein pelistä hänen kanssaan ja hänellä oli jo silloin innokas ote tekemiseen, Rautakorpi kuvailee silloista apuvalmentajaansa.

− Hän on kasvanut sen jälkeen valmentajana ja ihmisenä. Kasvu on valmentamisen keskeisimpiä lähtökohtia. Hän on tälläkin kaudella vienyt joukkueensa läpi myrskyjen hyvään lopputulokseen runkosarjassa.

 

Tapolan pitkäaikainen ajanjakso Hämeenlinnassa päättyi hopeakauteen. Tapola toimi kolmena peräkkäisenä vuotena Suomen alle 16-, 17- ja 18-vuotiaiden päävalmentajana.

Tapola tiedosti, että pääsi työhön osittain maantieteellisistä syistä johtuen. Muun muassa Heikki Hietasen ja Harri Lintumäen kautta Hämeenlinnassa oli paljon vahvoja toimijoita Jääkiekkoliitossa.

− Kun olin HPK:ssa, maajoukkuepuoli oli minua lähempänä.

− Jossain muulla paikkakunnalla voi tehdä vaikka kuinka hyvää työtä, muttei ole kontakteja ja valmentajilla ei ole samanlaista mahdollisuutta nopeaan etenemiseen, Tapola myöntää.

Vuonna 2012 alle 18-vuotiaiden MM-kisoissa Tapolan luotsaama ja Aleksander Barkovin, Teuvo Teräväisen ja Rasmus Ristolaisen tähdittämä joukkue sijoittui neljänneksi. Suomi hävisi pronssiottelun Kanadalle.

Millaista nuorten lahjakkuuksien valmentaminen on?

− Ihmisinä aikuisia pitää käsitellä eri tavalla. Jo koska julkisuus on erilaista. Ammattiurheilussa täytyy miettiä sopimuksia ja omaa perhettä. Nuoret voivat vaan pelata ja nauttia, mutta jääkiekon suhteen he olivat yhtä kypsiä 15-vuotiaana kuin aikuisetkin.

Tappara on terästä

HPK:ssa hopeaa niittäneet Jukka Rautakorpi ja Jussi Tapola sopivat, että mikäli Rautakorpi saa paikan SM-liigasta Tapolan maajoukkueprojektin loppuessa, kaksikko lyö jälleen hynttyyt yhteen.

"Tiesin, että Jukan kanssa tulee menestystä ennemmin tai myöhemmin."

Näin myös kävi kesällä 2012, kun Rautakorpi teki isolla volyymillä paluun Tapparaan.

− Olimme tiiviissä yhteistyössä, kun Jukka oli huippu-urheilujohtaja Jääkiekkoliitossa. Tampere oli ykkösvaihtoehto perheenkin kannalta. Tiesin, että Tappara panostaa kovaa, Tapola miettii.

Tapparan panostukset kannattivat. Rautakorpi väänsi ja käänsi koko organisaation aivan uuteen uskoon.

Tappara oli ennen Rautakorven tuloa sijoittunut kymmenen parhaan ulkopuolelle kolmesti viimeisen neljän kauden aikana. Kausi 2012-13 toi kirvesrinnoille hopean Ässien vietyä sensaatiomaisella keväällään kultamitalit.

− Tiesin, että Jukan kanssa tulee menestystä ennemmin tai myöhemmin. Oli se silti yllätys, että olimme finaaleissa heti ensimmäisenä vuonna.

− Kun tulet organisaatioon ja näet pelaajista, johdosta ja faneista, että nyt tehdään se nousu niin se on hieno tilanne, Tapola muistaa.

Tapolan tehtäviin apuvalmentajana kuului muun muassa Tapparan A-, B- ja C-juniorien mentoroiminen, loukkaantuneiden pelaajien ylimääräisten jääharjoituksien pitäminen ja vastustajien tarkkailu. Sekä tietenkin Rautakorven kanssa opponointi pelillisistä asioista.

− Jukan apurina oleminen on parasta mahdollista oppia, mitä voi saada. Arvostan Jukkaa valtavasti ihmisenä ja valmentajana.

- Jukka pystyy mukautumaan hienosti siihen, mihin peli on menossa ja miten pelaajat muuttuvat sukupolvien vaihtuessa. Huippuosaaja pelin ja joukkueen hallitsemisen suhteen.

21. toukokuuta viime kesänä Tapolan oli aika astua ensimmäistä kertaa liigatasolla Rautakorven suojista.

"Olin iloinen mahdollisuudesta, mutta toisaalta myös hämmentynyt. Mitä tässä nyt aletaan tekemään?"

Rautakorpi lähti kesken sopimuksensa Tapparasta päästäkseen valmentamaan Lev Prahan KHL-joukkuetta. Kuten nyttemmin tiedämme, suunnitelma ei koskaan toteutunut.

− Tiedostin, että haluan päävalmentajaksi liigatasolle. Mutten miettinyt, että sen täytyy tapahtua jonain tiettynä hetkenä, Tapola painottaa.

− Olen luottanut siihen, että kun tekee hyvin työnsä, ennemmin tai myöhemmin löytää itsensä hyvästä paikasta. Mikään tavoitteellinen haku ei ole ollut minun tieni.

Rautakorven lähtö yllätti täysin Tapolan.

− Olin itse aivan valmistautunut jatkamaan apuvalmentajana. Minulla oli päivä aikaa miettiä. Se oli minulle sellainen sattuma, joita ei tule ihan joka kerta eteen. Olin heti valmis hyppäämään mukaan.

− Olin iloinen mahdollisuudesta, mutta toisaalta myös hämmentynyt. Mitä tässä nyt aletaan tekemään?

Loppukesän aikana Tampereella supistiin, kuinka tulokasvalmentaja voisi ottaa Rautakorven saappaat haltuunsa onnistuneesti. Rautakorven lähtöjen jälkeen koittamaan tulleet valmentajat olivat läpi 2000-luvun epäonnistuneet järjestäen.

Kun Rautakorpi lopulta vieläpä jäi Tampereelle, puhuttiin yleisesti "Rautakorven haamusta". Tapola ei itse kokenut mentorinsa työn jatkamista negatiivisesti.

− Jukan jälkeen valmentamaan tulolla oli vain positiivinen vaikutus. Etenkin, kun joukkueeseen panostaminen jatkui. Joukkue oli urheilullinen ja sitoutunut jo valmiiksi.

− Aiemmilla kerroilla muut asiat on ratkaisseet sen, ettei ole tullut menestystä. Se ei ole ollut Jukan lähtö.

Tappara aloitti kautensa häviämällä seitsemän peliä ensimmäisestä kymmenestä. Tämä sai vyyhdin kasautumaan ensi kertaa Tapolan niskaan.

Olihan Rautakorvenkin Tappara aloittanut kautensa huonosti, mutta nyt Tapparan kevääseen ei ollut samanlaista luottotakuuta kuin menestysvuosina.

− Koen paineita siitä, kun näen tuon joukkueen ja homma ei rullaa oikein. Se tuo minulle paineita ja ajatustöitä. Ei media.

− Tilanne olisi erilainen, jos en olisi ollut tuossa mukana kahta vuotta. Tiesin, miten olimme menestyneet ja tunsin pelaajat, Tapola jyrähtää.

Tappara aloitti pelit usein todella huonosti ja näytti kaukalossa päämäärätiedottomalta ja haluttomalta. Valmiimmat vastustajat napsivat voittoja tasaisesti.

− Joukkueelle täytyy olla suora. Mietimme valmentajien kanssa, onko pelitapamme kunnossa vai onko tämä henkisestä puolesta kiinni. Pidimme paljon palavereja, Tapola kertoo.

Kun katsoi Tapparan harjoituksia, näki sapluunan olevan olemassa. Taktiikka ei vain siirtynyt peleihin niin millään.

− Aloitimme pelaamaan samalla tavalla kuin pelaamme nyt. Pyrimme olemaan aktiivisempia hyökkäysalueella ja saamaan riistoja. Puolustimme kaksivaiheisesti, mutta annoimme hyökkääjillemme luistelua ja taklauksia.

"Kun et löydä keinoja seuraavaan peliin, se puristaa aivan helvetisti."

− Vastustaja läpäisi paineemme ja pääsi keskialueen yli. Muutimme peliämme passiivisemmaksi ja puolustimme enemmän sisältä. Se toi meille yhdeksän pelin voittoputken.

− Voittoputki oli hyvä vaihe joukkueelle. Sitä koin itsekin, että saimme nyt käännettyä alkukauden huonon jakson nousuksi. Kuoppa käytiin läpi jo.

Kuoppa oli kaikkea muuta kuin takana päin.

Tappara ei voittanut marraskuun alusta alkaen peliäkään varsinaisella peliajalla 11 otteluun. Pisteitä kertyi vain viisi. Tappara-fanit purkivat pettymystään buuaamalla ja huutelemalla Tapolalle kesken pelien.

− Olin samassa tilassa kuin joukkuekin. Näin pelaajista, että kun ne menevät peliin, tila ei ole optimaalinen. Se toi painetta. Millä joukkueen saa siihen tilaan, missä pystymme olemaan parhaimmillamme?

− Kun et löydä keinoja seuraavaan peliin, se puristaa aivan helvetisti, Tapola kertoo.

"Aina on joku sinua erottamassa"

Media oli kiinni Tapolan raiveleissa läpi syksyn – aiheesta. Tappara alisuoritti kahden menestyksekkään kevään jälkeen ja pelasi täysin hengettömästi. Joukkueelta puuttui sapluuna peleissä ja valmentajille kuuluva valmistautuminen otteluihin ei onnistunut.

Etenkin Tapparan kiekollinen pelaaminen oli sekä tasakentällisin että ylivoimalla heikolla tasolla suhteutettuna pelaajamateriaaliin.

Lisäksi joukkueen läheltä tulleet viestit kertoivat pelaajien luottamuksen Tapolaan olleen koetuksella.

Jatkoajan virheellinen potku-uutisointi meni rajan yli.

− Aikaisemminkin oli paljon ollut juttuja. Tähän ammattiin kuuluu se, että kun menee huonosti, aina on joku sinua erottamassa. Tiesin mihin leikkiin lähdin.

− Jos perättömien uutisten julkaiseminen lisääntyy, siinä leikitään isoilla asioilla. Ei huhuja voi kirjoittaa uutisina, jos ei ole varmuutta. Se ei ole lehdistön homma. Siinä leikitään ihmisten elämällä ja työpaikoilla, Tapola paukuttaa.

Tapola on selvästi jo ennen joulukuun tapausta kiinnittänyt huomiota suomalaisen kiekkomedian toimintaan. Kritiikki on näet hyvin perusteltua ja aiheellista.

− Minusta mennään sille rajalle, että ollaan vaarallisilla vesillä. Tulee mieleen, onko huhujen laskeminen tietoista tekemistä.

− Pitäisi miettiä, mikä intressi on sillä henkilöllä, kuka laskee huhun liikkeelle. Tässä kilpaillaan keskenämme ja panokset ovat kovat, Tapola viittaa esimerkiksi pelaaja-agenttien toimintaan.

Tapola on myös huolissaan siitä, miten erilaiset mediat toimivat kuluttajan silmissä hyvin samalla tavalla.

− Median pitäisi käydä keskustelu, kuka erottuu. Nyt kaikki ovat samalla tiellä ja julkaisevat samat otsikot. Aiemmin huhuja oli Jatkoajan keskustelupalstalla. Nyt niitä luetaan Iltalehdestä, Ilta-Sanomista ja MTV3:sta.

− Ja en edes usko, että tässä on vielä saavutettu sitä huippua, Tapola pelkää.

 

Tappara aloitti tähän hetkeen asti jatkuneen nousunsa kaksi päivää potku-uutisen jälkeen. Kirvesrinnat kaatoivat HIFK:n voittolaukauksien jälkeen 4-3 kotonaan oltuaan pelissä pitkiä aikoja altavastaajina. Tappara pääsi näin todellisen taisteluvoiton kanssa joulutauolle.

− Mittamme tuli täyteen, kun hävisimme Sportille kotona joulukuussa. Kokeneet pelaajat tajusivat siinä hetkessä, ettei kurssi käänny itsestään.

− Kun joukkue voittaa paljon, tulee sellainen harhakuvitelma, että asiat menevät itsestään. Silloin ei tee asioita sillä vaatimustasolla, mitä tämä liiga vaatii. Se tappio toi sen muutoksen jokaiseen meidän pelaajaan.

Tapola ja koko joukkue käyttivät joulutauon hyvin sekä henkisesti että fyysisesti.

− Harjoiteltiin kovaa. Teimme 9-10 harjoitusta – oheisia ja jäällä. Jos on pelannut hyvän syksyn, joskus sitä vähän säästellään.

− Tiesimme kaikki, että kun pelit jatkuvat joulun jälkeen, meidän on käännettävä kurssi. Sen aisti joka pelaajasta jokaisessa harjoituksessa.

Tapparan suurimmat tähdet olivat saaneet päättää itsekseen ylivoimakuvioista aiemmin kauden aikana. Kun ylivoima ei ollut toiminut, Tapola kertoi ylivoimapelaajilleen tietyt raamit missä pelata ylivoimaa. Loppu jäi pelaajien päätettäväksi, ja loppu onkin historiaa – Tapparan ylivoima kuului keväällä Liigan parhaimpiin.

Samalla alkukauden aktiivisemman pelitavan palauttaminen heitti monen hyökkääjän gorillan pois hartioilta ja henkiset lukot avautuivat sensaatiomaisesti joulutauon jälkeen.

− Eri pelaajien kanssa tehdään eri tavalla. Kaiken on oltava suhteessa pelaamiseen. Jonkun kanssa täytyy puristaa, jos peli on työmoraalista kiinni. Joku taas on hukannut itseluottamuksensa ja ei siksi saa parastaan irti, Tapola kertoo.

Se parhaiten nauraa, joka viimeiseksi nauraa

Tappara ei ole hävinnyt vuonna 2015 kuin neljä peliä varsinaisella peliajalla. Lähes kaikilla loppukauden kuntopuntareilla mitattuna Tappara on ollut Liigan kuumin joukkue.

"Meitä on helvetin vaikea voittaa."

Samalla Tapola on voinut hengähtää. Tulokasvalmentajan nousu syksyn syvistä kuopista kuuluu liigakauden kauneimpiin tarinoihin jo nyt.

− Laivan kääntyminen on ollut iso helpotus. Näen, kun pelaajat nauttivat pelaamisesta ja ottavat isoja askeleita henkilökohtaisesti.

− Pelaajat haluavat mennä kentälle, eivätkä ole penkillä, että älä vaan peluuta minua. Se on hieno tunne valmentajalle, Tapola mehustelee.

Kevät ei ole silti ollut mikään kultainen tie kohti menestystä ja runkosarjan kakkostilaa. Tapola on löytänyt kokeneen pelaajistonsa kanssa tien, millä voittaa pelejä huonompinakin iltoina.

− Meillä oli joulun jälkeen muutama peli, jossa olimme todella hyviä. Sitten menimme Kuopioon, jossa taas vähän päästimme irti.

− Pelaajat juttelivat sen jälkeen keskenään todella pitkään. He päättivät, ettei tästä kaudesta tule mikään kahden hopean jälkeinen välikausi, jonka jälkeen kaikki lähtevät omalle tielleen.

Aivan yhtä paljon kuin Tapparan menestyksestä voidaan nostaa esiin Olli Palolan maalit, Teemu Aallon viivapommit, Juha Metsolan torjunnat tai Kristian Kuuselan syötöt, esille on nostettava myös Jussi Tapolan nousu tuhkasta menestyväksi liigavalmentajaksi.

− Tällä pelillä ja joukkueella, kun jokainen saa parhaansa irti, meitä on helvetin vaikea voittaa. Olemme tappiolla tai johdossa, meidän pelaajat tietävät sen joka hetki, Tapola kertoo.

Jos Tapola ja Tapparan pelaajisto onnistuu lunastamaan potentiaalinsa keväällä, puhutaan jopa yhdestä 2000-luvun kovimmasta kiekkotarinasta.

Hyvinkääläinen pianomies voi hyvinkin olla se, joka nauraa vielä viimeisenä. Ja kaikista parhaiten.

» Lähetä palautetta toimitukselle

Lue myös

Sebastian Repo loppukaudeksi Tapparaan

LIIGA | NHL | 29.9.2017 15:31
21-vuotias Sebastian Repo palaa loppukauden ajaksi Florida Panthersista Tapparaan. lue lisää

Green pohtii jatkoa − "Olen saanut rauhan urani suhteen"

LIIGA | 17.3.2017 12:00
Josh Green ilmoitti KooKoon kauden viimeisen ottelun alla, että kamppailu on konkarin viimeinen Kouvolassa. Hyökkääjä palaa rauhallisin mielin Kanadaan, vaikka tietoa tulevasta ei ole. lue lisää

Toni Utunen hakee kokemusta liigakentiltä - "Tässä on koko ikä aikaa tehdä tehoja"

LIIGA | 2.12.2017 20:19
Tapparan 17-vuotias puolustaja Toni Utunen lähti D-juniori-ikäisenä Kokkolasta Tampereelle tavoitteenaan kiekkoammattilaisuus. Nuori kiekkoilija on pärjännyt tehopisteiden valossa loistavasta Mestiksen LeKissä pelaamissaan otteluissa, mutta silti Utunen näkee harppauksen liigajäille melko suurena. lue lisää

Tapola näkee Tapparassa pitkälle ulottuvia elementtejä − Suomi on pysynyt lajin muutoksessa mukana

LIIGA | 25.10.2017 17:00
Tapparaan kahteen mestaruuteen valmentaneen Jussi Tapolan uralla puhaltavat uudet tuulet. Nykyinen pesti vie miestä ympäri Eurooppaa kiekkosarjasta toiseen. lue lisää

Tappara siirtää Suomen kuumimman valmentajan muihin tehtäviin – Rautakorvella edessä kolossaaliset paineet

LIIGA | 27.4.2017 22:41
Tapparan kahteen peräkkäiseen mestaruuteen valmentanut Jussi Tapola siirtyy ensi kaudella joukkueen urheilu- ja kehitysjohtajaksi. Päävalmentajaksi palaa Jukka Rautakorpi, jonka ura on Tapolaan verrattuna laskusuunnassa. Tapparan ratkaisua ei voi kuin ihmetellä. lue lisää

Kommentit

Luetuimmat

Tomas Zaborsky

Tappara #67 L lh
s. 1987 Banska Bystrica, SVK
182CM / 88KG
SOPIMUS: 2019
VARAUS: 2006 New York Rangers 5. kierros #137