Uudelle toimitusjohtajalle, entiselle Gaineyn kakkosmiehelle, Pierre Gauthierille ei jää helppo savotta siivottavaksi. Bob Gainey ei jättänyt taakseen raunioita, mutta niputti seuraajansa silti melkoisiin käsirautoihin. Näistä käsiraudoista voidaan miestä itseään syyttää aiheesta riippuen, enemmän tai vähemmän.
Isä, poika ja Carey Price
Kesän 2005 varaustilaisuuden viidentenä poimittu Carey Price on osa seuran tämän hetkistä maalivahtiongelmaa. Onneksi ongelma on suhteellisen positiivinen sellainen. Gauthierin osana on nyt päättää, uskoako nuoren kanadalaisvahdin vielä onnistuvan.
Pricen huikea tulokaskausi 2007-08 oli osa konferenssinsa voittaneen Habsin menestystarinaa. Tämä sai Gaineyn luopumaan niin ikään hyvin pelanneesta, mutta rajoittamattomaksi vapaaksi agentiksi tulossa olleesta Cristobal Huetista. Pudotuspeleissä Pricen bensa sitten loppui, nuorukainen väsyi, ja Canadiens tipahti toisella kierroksella. Nämä synnit annettiin anteeksi.
Viime kausi oli kuitenkin Pricelle floppi. Vuodessa Patrick Royn uusi tuleminen muuttui sylkykupiksi ja jopa kotiyleisölle haistatelleeksi rääpäleeksi. Price jatkoi seurassa, ja on hieman parantanut otteitaan. Paremmin torjunut Jaroslav Halak ei omaa jatkosopimusta seuraan. Toistuuko virhe, vai palkitaanko usko?
Haluatko miljonääriksi?
Menestyksekkään 2007-08 kauden jälkeen Gainey toimi suhteellisen loogisesti. Epäonnistuneen Michael Ryderin päästäminen pois oli hyväksi kaikille osapuolille. Loistokauden pelanneen Mark Streitin päästäminen pois taas söi ylivoimapelin tehoja. Roman Hamrlikin ja Andrei Markovin isot sopimuspahvit, sekä Andrei Kostitsynin jatko tiputtivat Gaineyn Streit-huutokaupasta. Ymmärrettävää.
Myös Georges Laraquen hankinta oli jotenkin ymmärrettävissä sen jälkeen kun huomattavasti kovaluisempi Philadelphia Flyers oli runnonut Montrealin "hentoja eurooppalaispelaajia" edellisenä keväänä. Ei auttanut.
Canadiens sukelsi kaudella 2008-09 pahasti, ja Guy Carbonneau sai lähteä. Price-peli ei toiminut. Kostitsynin sekä Tomas Plekanecin tyyliset nuoret johtohahmot hiipuivat tehoineen. Myöskään veteraanit kuten Aleksei Kovalev, Saku Koivu ja Robert Lang eivät saaneet joukkueelle viimeistä vaihdetta silmään.
Mitä Bob the Builder teki? Gaineyn talvi oli vaikeuksista huolimatta pelaajamuutosten suhteen flegmaattinen. Kauden jälkeen Gainey reagoi voimakkaasti. Liian voimakkaasti.
Lilliputtien maa
Kesä 2009 sinetöi Gaineyn kohtalon lopullisesti. Mutkikkaamman tapauksesta tekee se, etteivät seuran samalla ovenavauksella pois päästämät vapaat agentit Kovalev, Koivu, Lang, Alex Tanguay ja Mike Komisarek ja kumppanit ole onnistuneet uusissa seuroissaan mitenkään erikoisesti. Voidaan silti miettiä, olisiko ajoissa toimiminen tuonut “kotikaupunkialennuksia”, enemmän pysyvyyttä, ja yhtä paljon tehoja?
Puolustukseen toimitusjohtaja ämppäsi keskitason vastuumiehiä. Paul Mara, Jaroslav Spacek ja Hal Gill ovat luotettavia nimiä, mutta eivät nimiä tulevan Stanley Cup-kaiverruksen tilauslistalla.
Hyökkäyksen kanssa Gainey sitoi kätensä, ja niin myös seuraajansa kädet. Sentterimarkkinoiden ollessa kuivat, ja huhuiltujen Lecavalier-kauppojen mentyä ohi suun Gainey onki seuran taakaksi Scott Gomezin. Rangers-GM Glen Sather siis onnistui myymään juuri Koivusta eroon päässeelle kollegalleen nuoremman, mutta tuplasti kalliimman version Koivusta, ja saamaan vielä kaupassa hyvityksenkin!
Brian Giontan hankinta oli hieman järkevämpi, mutta sopimus liian kallis ja pitkä. Flamesissa onnistunut Mike Cammalleri oli hyvä hankinta aneemisten maalintekijöiden kärkeen. Yhtään sen isompi pelaaja Cammalleri ei kuitenkaan ole, joten nyt hyökkäys on yksinkertaisesti liian pieni mestaruustaistoon. Nyt, ja näillä sopimuksilla monta vuotta eteenpäin. Vain Red Wings on voittanut pienillä hyökkääjillä. Kauden 2009-10 loppupuolella Bob Gainey siirtyy syrjään tehtävästään.
Minne menet, Canadiens?
Gaineyn toteamus pitkäjänteisyydestä voidaan suomentaa toisin. Oikeasti uppoavaa laivaa koitetaan nyt pelastaa ilman, että pelaajana seuran legendaksi noussut Gaineyä syytettäisiin jatkossakin ihan kaikesta.
Pierre Gauthierin on onnistuttava todella hyvin nostaakseen seura taas Cup-jahtiin. Avainpelaajien sopimuksien ohella varaustilaisuuksien on onnistuttava jatkossa paremmin. Kyle Chipchura, Ryan McDonagh ja vastaavat ovat raapineet menestysmahdollisuuksia siinä missä Gomezkin.
Ehkä Gauthier uskaltaa kaupata Pricen pois vielä kun tällä on arvoa. Ehkä hän tekee Gomezilla “satherit” jollekin toiselle. Ehkä hän saa pidettyä Tomas Plekanecin seurassa. Ehkä.
Fanien puolesta sopii toivoa, että on vain yksi tie, ylöspäin. Vain yksi asia on varma. Gauthier ei tule kauppaamaan Mike Ribeiroa Janne Niinimaahan.