Muita artikkeleita

Sedinit johtivat keskinkertaista hyökkäystä

Seuraavassa Vancouverin hyökkääjien arvosana menneeltä kaudelta. Arvostelussa on otettu huomioon paitsi pelaajan merkitystä joukkueelle, mutta myös hinta-/laatu-suhdetta ja sitä, kuinka hyvin kukin pelaaja täytti odotuksia.

Canucksin suurin viime kauden ongelma oli joukkueen hyökkäyksen tehottomuus. Kausi alkoi hyökkäyksen osalta erittäin tehottomasti, joulun jälkeen joukkue nosti tehtyjen maalien keskiarvonsa päälle kolmeen osumaan ottelua kohti, mutta floppasi täydellisesti pudotuspeleissä.

Etenkin kokeneet ja viime kaudet vammojen kanssa tuskailleet Markus Näslund ja Brendan Morrison eivät pelanneet odotusten mukaan. Kaksikon lisäksi kesän 2006 hankinta Jan Bulis pelasi epätasaisesti, tärkeä energiahyökkääjä Ryan Kesler loukkaantui kesken kauden, Josh Green ja Alexandre Burrows pelasivat erittäin tehottomasti ja Marc Chouinard osoittautui täydeksi turistiksi.

Trevor Linden oli joukkueen paras hyökkääjä pudotuspeleissä.
© Caps on Film - http://www.geocities.com/mdcapsfan/
Trevor Linden oli joukkueen paras hyökkääjä pudotuspeleissä.
Yllättäviä onnistujiakin onneksi löytyi. Ehkä merkittävin yllättäjä oli Buffalosta tullut isokokoinen voimahyökkääjä Taylor Pyatt, joka nousi Sedinin kaksosten ketjuun ja teki uransa maaliennätykseksi mukavat 23 maalia. Toinen merkittävä onnistuja oli waiver draftista saapunut Jeff Cowan, joka nousi otteillaan Canucks-fanien suosikiksi. Lisäksi kokenut Trevor Linden nosti jälleen tasoaan ja pelasi etenkin pudotuspelit erittäin hyvin.

Vancouverin hyökkäykselle kaikki kaikessa oli kuitenkin Sedinin kaksosten hieno peli. Daniel Sedin teki uransa maali- ja piste-ennätyksiksi 36 maalia ja 84 pistettä. Henrik Sedin rikkoi puolestaan Vancouverin vanhan syöttöennätyksen selvästi ja merkkautti lopulta komeat 71 syöttöä. Daniel Sedinin maalimäärä oli Läntisen konferenssin viidenneksi korkein. Henrik Sedinin syöttömäärä oli puolestaan Läntisen konferenssin toiseksi korkein ja koko NHL:n neljänneksi korkein.

Pudotuspeleissä Sedinien pelin taso laski selvästi runkosarjaan nähden. Yleiseksi syyksi ilmoitettiin jonkinlainen vatsavirus. Kaksosten peli ei näyttänyt kentän ulkopuolellekaan samalta kuin runkosarjassa, mutta kyse saattaa olla hyvin myös siitä, että kaksoset saivat vastaansa kaksi erinomaisesti puolustavaa hyökkäyskolmikkoa; Dallasia vastaan Halpernin ketjun ja Anaheimia vastaan Påhlssonin vitjan.

Vasta ensi kaudella nähdään mahdollisesti kaksosten todellinen taso myös pudotuspeleissä. Silloin eivät enää selitykset auta, vaan joukkueen johtavien pelaajien pitää olla johtajia myös kauden tärkeimmillä hetkillä. Kaksosia auttaa tulevalla kaudella varmasti se, että he saavat pelata pitkästä aikaa tutun ketjukaverin vierellä, kun Canucks teki Pyattin kanssa kaksivuotisen jatkosopimuksen tänä kesänä.

Suurempi kysymys onkin sitten se, mitä joukkue saa irti Näslundista ja Morrisonista. Kallispalkkaisen kaksikon on pakko saada lisää tehoja irti, jotta joukkueen hyökkäys voisi ottaa askeleen eteenpäin. Heidän peliään helpottaisi huomattavasti hyvän tason laitahyökkääjän löytyminen mahdollisella kaupalla.

Kakkosketjun onnistuminen olisi myös sikäli erittäin tärkeää, että ykkös- ja kakkosketjujen jälkeen joukkueen hyökkäysvastuu lepää pitkälle kovien puurtajien varassa, eikä siltä osastolta ole tulossa merkittäviä maalimääriä. Vancouverin laadukas puolustus korvaa onneksi sen verran tilannetta myös hyökkäyspäässä, että kokonaismaalimäärät eivät luultavasti tule olemaan NHL:n häntäpäätä.

Daniel Sedin; 9+

(81 peliä, 36 maalia + 48 syöttöä = 84 pistettä, +19, 36 jäähyminuuttia)

Daniel Sedin pelasi elämänsä parhaan runkosarjan ja sijoittui Läntisen konferenssin kärkijoukkoon monissa maalitilastoissa. Danielin tekemät 16 ylivoimamaalia ja kahdeksan voittomaalia olivat ylivoimaisesti korkeimmat määrät Vancouverissa.

Tehotilastoon Daniel merkkautti lisäksi jälleen komean luvun, mikä kertoo hyvin kaksosten ketjun kahden suunnan pelistä. Petti odotuksia pahasti pudotuspeleissä. Jatkaa Vancouverissa kaksi seuraavaa kautta.

Henrik Sedin; 9+

(82, 10+71=81, +19, 66)

Henrik Sedin rikkoi vanhan Canucksin syöttöennätyksen ja sijoittui koko NHL:n syöttöpörssissä hienosti neljänneksi. Pelasi hyvin molempiin suuntiin ja voitti aloituksia paremmin kuin koskaan aikaisemmin uralla. Petti odotuksia veljensä tavoin pudotuspeleissä. Saisi käyttää jatkossa laukaustaan enemmän hyödyksi. Jatkaa seurassa kaksi seuraavaa kautta.

Taylor Pyatt;

(76, 23+14=37, +5, 42)

Isokokoiselta voimahyökkääjältä odotettiin vahvaa kautta kolmosketjussa, mutta Pyatt murtautui Sedinin kaksosten ketjuun ja pelasi elämänsä kauden. Pyatt pelasi hyvin kumpaankin päähän kenttää ja käytti isoa kokoa välillä hyvin edukseen - joskin hän saisi taklata vielä viime kautta enemmän. Teki kauden jälkeen kahden vuoden sopimuksen Vancouverin kanssa.

Trevor Linden;

(80, 12+13=25, -6, 34)

Joukkueen suuri johtaja nosti taas tasoa vaisumman edelliskauden jälkeen. Pääsi pelaamaan pitkästä aikaa jopa ylivoimaa ja onnistui alkuun tehtävässä hyvin. Oli pudotuspeleissä Vancouverin toiseksi paras pelaaja Luongon jälkeen ja näytti näin hienosti esimerkkiä muulle ryhmälle. Uran jatko hieman epävarma.

Brendan Morrison; 8+

(82, 20+31=51, -9, 60)

Morrison pelasi toisen peräkkäisen kauden, jonka aikana hän kärsi loukkaantumisista, vaikka pelasikin kaikki pelit läpi. Teki 20 maalia neljännen kerran urallaan, mutta sai tehotilastoon uransa heikoimman luvun. Pelasi kauden alle normaalitasonsa, mutta paransi hienosti peliä loppukaudella. Pelaa ensi kaudella viimeisen kautensa nykyisestä sopimuksesta.

Matt Cooke; 8

(81, 10+20=30, +0, 64)

Taistelija aloitti kauden heikosti, mutta nosti tasoaan läpi kauden ja oli kauden toisella puoliskolla jo hyvä roolissaan. Taklasi ylivoimaisesti joukkueen eniten ja sijoittui koko NHL:n taklaustilastossa 11. sijalle. Pudotuspelit jäivät harmittavan lyhyiksi ja tämä oli paha isku joukkueelle, sillä Cooke on osoittanut aikaisemmin nostavansa tasoa kauden tärkeimmillä hetkillä. Pelaa ensi kaudella viimeisten vuotensa sopimuksesta.

Jeff Cowan; 8

(63, 7+5=12, +3, 125)

Fyysinen hyökkääjä tuli Vancouveriin joulukuussa waiver draftin kautta. Aloitti seurassa aika pienessä roolissa, mutta pelasi hyvin ja nousi koko ajan valmennuksen kirjoissa ylöspäin. Arvokas joukkuepelaaja, joka on valmis vastaamaan joukkuetta kohtaan tehtyihin rikkeisiin. Cowan näytti olevan yllättävän monipuolinen hyökkääjä ja Canucks jatkoi hänen sopimustaan kesällä kahdella vuodella.

Markus Näslund pelasi tehottomasti.
© James Guillory - http://www.webthumper.com/topshelf
Markus Näslund pelasi tehottomasti.
Markus Näslund; 8-

(82, 24+36=60, +3, 54)

Odotuksiin nähden kausi oli Canucks-kapteenille heikko, mutta teki kuitenkin joukkueen toiseksi eniten maaleja ja kolmanneksi eniten pisteitä. Kehittyi kauden aikana hienosti kokonaispelissä, mutta sai paljon kritiikkiä niskaansa tehottomuudesta. Pelasi pudotuspeleissä kokonaisvaltaisesti ehkä parasta kiekkoa elämässään. Pelaa ensi kaudella viimeisen kautensa nykyisestä sopimuksesta.

Ryan Kesler; 8-

(48, 6+10=16, +1, 40)

Nuori hyökkääjä tuskaili alkukaudesta tehottomuuden kanssa. Sittemmin sai juonesta paremmin kiinni, mutta meni loukkaantumaan koko runkosarjan loppuun. Teki yllättävän paluun pudotuspeleissä, mutta loukkaantui uudelleen heti ensimmäisessä ottelussa. Oli alkukaudesta joukkueen alivoiman tärkein hyökkääjä ja näytti nostaneen kokonaispeliä edelliskaudesta. Teki seuran kanssa kolmen vuoden jatkosopimuksen tänä kesänä.

Bryan Smolinski;

(20, 4+3=7, -3, 8)

Tuli Vancouveriin siirtotakarajalla Chicagosta. Kokenut hyökkääjä pelasi hienoa puolustuspeliä joukkueessa, mutta hyökkäyspään onnistumisia olisi kaivattu lisää. Näytti kuitenkin hyvällä kokonaispelillä, että vuosia on vielä jäljellä. Jatkaa uraansa Montrealissa.

Alexandre Burrows;

(81, 3+6=9, -7, 93)

Hyvin luisteleva nelosketjun ärsyttäjä kuului Vancouveriin arvokkaisiin alivoimahyökkääjiin, mutta kärsi kroonisesta tehottomuudesta läpi kauden. Pelasi hyvät ensimmäiset pudotuspelit omassa roolissaan ja hankki arvokasta kokemusta jatkoon. Sopimus kattaa kaksi seuraavaa kautta.

Josh Green; 7+

(57, 2+5=7, +0, 25)

Isokokoinen hyökkääjä nousi valmentajan luottomieheksi hyvillä puolustuspään otteilla. Tärkeä pelaaja alivoimalla, mutta olisi saanut pelata fyysisemmin omassa roolissaan. Kärsi Burrowsin tapaan valtavasta tehottomuudesta ja loukkaantumisista. Tuskin jatkaa Vancouverissa.

Jan Bulis; 7+

(79, 12+11=23, -8, 70)

Halusi ottaa isoa roolia ja otti tätä välillä itse väkisin - surullisin seurauksin. Käsistään taitava hyökkääjä otti osaa puolustukseen kiitettävästi ja pelasi välillä hyviä pelejä, mutta kärsi tehottomuudesta. Tuskin jatkaa Vancouverissa, sillä joukkueen pitää saada onnistumisia hyökkäyspäässä.

Tommi Santala; 6

(30, 1+5=6, +0, 24)

Santala sai vähän vastuuta ja vielä vähemmän tulosta. Pääsi kokeilemaan Sedinin kaksosten kanssa samassa ketjussa, sai paikkoja, mutta tuhlasi avopaikoista tilanteita. Nelosketjuun riittää parempia pelaajia jatkossa ja hyökkäävään rooliin ei ole Vancouverissa asiaa. Palaako Eurooppaan?

Marc Chouinard; 5-

(42, 2+2=4, -2, 10)

Au revoir!

Miika Mänty (miikamantyjatkoaikacom) 11.7.2007 00.54
ylläpito (5111)