Kalifornialainen unelma: Los Angeles Kings oli finaaleissa vuonna 1993. Se oli ensimmäinen kerta, kun kalifornialainen seura oli tavoittelemassa tätä ammattilaisurheilun vanhinta pokaalia. Tänä keväänä vasta kolmas kalifornialainen joukkue pääsee finaaleihin asti. Anaheim oli mukana edellisen kerran vuonna 2003, tuolloin se hävisi seitsemännessä ottelussa New Jerseyllä.
Tyynenmeren rannoille: Jos Anaheim voittaa Stanley Cupin, siitä tulee ensimmäinen länsirannikolla sijaitseva joukkue, joka on voittanut Stanley Cupin sitten vuoden 1925. Tuolloin West Coast Hockey Leaguessa pelannut Victoria Cougars voitti finaaleissa Montreal Canadiensin. Vuodesta 1927 lähtien ainoastaan NHL-seura on voinut voittaa kyseisen pokaalin.
Kannu palaa kotiin: Kanadan kenraalikuvernööri, Prestonin Lordi Stanley tilasi lontoolaiselta hopeaseppäliikkeeltä G.R. Collis and Companyltä 10 guinean arvoisen hopeamaljan, joka tuolloin sai nimekseen Dominion Hockey Challenge Cup. Ottawassa majapaikkaansa pitänyt Stanley lähetti vuonna 1892 Ottawa Amateur Athletic Associationin kautta viestin, jossa hän toivoi, että järjestettäisiin vuosittainen mestaruusottelu, johon pääsemisestä voisivat karsia jokainen kanadalainen amatööriseura. Samalla Stanley lupasi lahjoittaa voittajalle maljan, jonka hän on Lontoosta tilannut.
Tasavuosia: Alkuperäinen Ottawa Senators voitti Stanley Cupin yhteensä yksitoista kertaa. Viimeisen kerran vuonna 1927, eli edellisestä mestaruudesta tulee kuluneeksi tasan 80 vuotta. Nykyinen Senators on ollut NHL:ssä vuodesta 1992 lähtien.
Veteraaniennätys: Teemu Selänteestä (synt. 1970) tuli ensimmäinen pelaaja, joka on yli 35-vuotiaana tehnyt kahtena peräkkäisenä kautena yli 40 maalia ja tällä kaudella vanhin pelaaja (36v.), joka on tehnyt yli 45 maalia runkosarjassa.
Eurooppalainen unelma: Lars-Erik Sjöberg oli ensimmäinen eurooppalainen kapteeni NHL:ssä vuonna 1979. Siitä huolimatta yksikään eurooppalainen kapteeni ei ole koskaan voittanut Stanley Cupia. Itse asiassa Ottawan kapteeni Daniel Alfredsson on ensimmäinen eurooppalainen kapteeni, joka ylipäätään on johdattanut joukkueensa finaaleihin.
Aikaero: NHL:n omituisen pelijärjestelmän vuoksi Ottawa käy nyt Tyynenmeren aikavyöhykkeellä sitten joulukuun 2005, kun joukkue vieraili Kanadan puolella Vancouverissa. Kaliforniassa Senators on käynyt viimeksi vuonna 2003, jolloin se kohtasi vieraskiertueella kaikki osavaltion NHL-seurat, Kingsin, Sharksin ja tuolloin vielä Mighty Ducks-nimeä kantaneen Anaheimin. Ottawan ja Anaheimin aikaero on kolme tuntia.
Parhaassa vireessä: Anaheimin ykkösvahti Jean-Sebastian Giguere ei ole kertaakaan voittanut Stanley Cupia. Siitä huolimatta hänet on valittu kertaalleen pudotuspelien parhaaksi pelaajaksi, vuonna 2003, kun Mighty Ducks hävisi Devilsille. Gigueresta tuli tuolloin vasta historian viides hävinneen joukkueen pelaaja, joka on voittanut Conn Smythe Trophyn pudotuspelien parhaana pelaajana. Muut ovat Roger Crozier (1966, Detroit), Glenn Hall (1968, St. Louis), Reggie Leach (1976, Philadelphia), Ron Hextall (1987, Philadelphia). Heistä ainoastaan Leach ei ollut maalivahti.
Emeryn debyytti: Ottawan ykkösvahti Ray Emery ei ole kertaakaan pelannut Anaheimia vastaan. Se ei välttämättä haittaa, sillä viime kevään mestarin Carolinan ykkösvahti Cam Ward ei niin ikään ollut kertaakaan pelannut Edmontonia vastaan ennen kuin joukkueet kohtasivat finaaleissa. Jos kollega toiselta puolelta, Giguere, on pelannut tilastojen valossa uransa parhaat pudotuspelit, Emeryn ei tarvitse liiemmälti hävetä: Senators-vahti on pelannut yhden nollapelin jokaisessa sarjassa tänä keväänä.
Putki päällä: NHL on kiekkosarja, jossa seurataan pisteputkia herkeämättä. Jos maalitykki tai ykköstähti on edes muutaman ottelun ilman pisteitä, media alkaa painostaa häntä ja ihmetellä, kun tehoja ei synny. Ottawan ykkösketjuun kuuluvalla Jason Spezzalla ei tällä kaudella ole liiemmälti niitä huolia ollut, hän on viimeksi jäänyt pisteittä kahdessa peräkkäisessä ottelussa lokakuun 12. ja 14. päivä vuonna 2006.
Uudestaan, uudestaan: Anaheimin puolustaja Chris Pronger on ainoa näiden joukkueiden pelaajista, joka pelasi viime kevään finaaleissa. Tuolloin Edmontonia edustaneen Prongerin huikeat 21 pudotuspelipistettä ja yli 30 peliminuuttia per ottelu eivät riittäneet, sillä Carolina Hurricanes voitti seitsemännen finaalin ja vei Cupin itselleen. Pronger siirtyi Anaheimiin viime kesänä. Ottawan kakkosvahti Martin Gerber oli viime keväänä Hurricanesissa samassa roolissa, mutta ei pelannut sekuntiakaan.
Uudestaan, uudestaan – osa 2: Anaheim, tuolloin vielä Mighty Ducksin nimellä, hävisi finaalit 2003. Sen jälkeen on nimen lisäksi muuttunut myös joukkue, sillä ainoastaan kolme nykyankkaa oli jäällä finaaleissa neljä vuotta sitten: Samuel Påhlsson, Rob Niedermayer ja Jean-Sebastian Giguere. Ottawan Martin Gerber oli tuolloin Gigueren kakkosvahti.
Veljekset kuin Ankat: Anaheimin Scott ja Rob Niedermayer ovat ensimmäinen veljespari sitten vuoden 1985, jotka pelaavat samassa joukkueessa finaaleissa. Tuolloin samassa joukkueessa pelasivat Rich ja Ron Sutter. Kaksi vuotta aiemmin nähtiin edellinen Stanley Cupin samassa joukkueessa voittanut veljespari, kun Brent ja Duane Sutter voittivat kannun Islandersin riveissä. Vuonna 2003 Niedermayerit olivat finaaleissa vastakkain, se oli ensimmäinen kerta kun kaksi veljeä pelasi finaalissa vastakkain sitten vuoden 1946.
He tietävät miten Stanley Cup voitetaan: Tässä parissa ainoastaan kaksi pelaajaa ovat voittaneet Stanley Cupin aiemmin. Scott Niedermayer kolmesti (Devils 1995, 2000, 2003) ja Martin Gerber kerran (Carolina 2006).
Murray palaa Anaheimiin: Senatorsin päävalmentaja Bryan Murray oli kolme vuotta Anaheimin palveluksessa. Päävalmentajana kauden 2001-2002 ja kaksi seuraavaa vuotta toimitusjohtajana. Hänen aikana organisaatioon hankittiin muun muasssa Rob Niedermayer, Ryan Getzlaf, Corey Perry sekä Dustin Penner.
Valmentajalle ensimmäinen: Molempien joukkueiden valmentajat, Ducksin Randy Carlyle ja Senatorsin Bryan Murray ovat ensimmäistä kertaa päävalmentajina finaalissa. Senatorsien GM John Muckler on voittanut Stanley Cupin viidesti Edmontonissa, neljä kertaa apulaisvalmentajana ja kerran päävalmentajana.
Kotikaukalossa: Ottawa Senators pelaa kotiottelunsa Kanatan kaupungissa Ottawan vieressä. Kanatassa on syntynyt Anaheimin puolustaja Sean O’Donnell ja reilun 30 kilometrin päässä olevasta Almontesta on kotoisin niin ikään Ducksien puolustaja Kent Huskins.
Sittenkin pudotuspeleihin: NHL:ssä pudotuspeleihin pääsee molemmista konferensseista kahdeksan joukkuetta. Finaaleihin päässeet Ottawa ja Anaheim hankkivat yhteensä viisi pelaajaa joukkueista, joiden kausi päättyi runkosarjaan. Ducks hankki Brad Mayn Coloradosta, George Parrosin Coloradosta ja Ric Jackmanin Floridasta. Ottawa hankki Oleg Saprykinin ja Mike Comrien Phoenixista.
Yhdessä niin myötä- kuin vastamäessäkin: Senatorsin puolustajat Wade Redden ja Chris Phillips ovat olleet samassa joukkueessa kaudesta 1997-1998 asti. Heidän yhdeksän kautta samassa seurassa on NHL-puolustajien ennätys.
Juniorijoukkue: Senatorsin vanhin pelaaja on 34-vuotias kapteeni Daniel Alfredsson. Vuoden 1996 Colorado Avalanche on edellinen mestarijoukkue, jolla ei ollut yhtään yli 35-vuotiasta. Finaalien vanhin pelaaja on 3. heinäkuuta 1970 syntynyt Teemu Selänne ja nuorin 13. lokakuuta 1985 syntynyt Ottawan Andrej Meszaros.
Osataan varata: Finaaleissa kentälle luistelee 17 pelaajaa, jotka on varattu ykköskierroksella. Ottawalla heitä on yhdeksän ja Anaheimilla kahdeksan.
Älä jää väliin: Ottawan laitahyökkääjä Chris Neil oli runkosarjan ahkerin taklaaja 288:lla taklauksella. Pudotuspeleissä mies on ”vasta” seitsemäs, osumia 41. Senatorsin puolustaja Anton Voltshenkov heittäytyi runkosarjassa useimmiten kiekon tielle, yhteensä 273 kertaa. Pudotuspeleissä on niin ikään ykkönen, blokattuja laukauksia on 61 kappaletta.
