Hannu Toivosen ensimmäiset kauteen 2006–07 valmistavat jääharjoitukset ovat sujuneet hyvin ja ammattimaisessa opissa. Hänen pitkäaikainen tuttavansa ja yksi oppi-isistä, maalivahtivalmentaja Mikko Eloranta on pitänyt Hollolassa pienimuotoista leiriä, jossa on käynyt Toivosen lisäksi pari nuorta sveitsiläisvahtia sekä Elorannan suojatit Mikkelin Jukureista, Ari Reunanen ja Kai Tillanen. Joinakin päivinä jäällä ovat olleet vain Toivonen ja Eloranta.
- Kun tässä vaiheessa kesää alkuun menee jäälle, jauhetaan samoja, tylsiltäkin tuntuvia juttuja. Mutta se on hyvä harjoitella näitä perusjuttuja pari–kolme viikkoa ennen kuin menee äijien kanssa jäälle, ettei tule mitään fiboja sitten. Ensimmäiset viikot ovat tylsiä, mutta se kantaa hedelmää talvella. Valmistautuneena on kivempi lähteä campille, 22-vuotias NHL-vahti tietää.
Toivosella on vuosi jäljellä sopimustaan Bruinsin kanssa. Viime kauden onnistumiset alitajunnassaan hän voi lähteä itsevarmana harjoitusleirille.
- Ensin haetaan pelipaikkaa ykkösjoukkueesta ja toiseksi ykkösmaalivahdin paikkaa. Kyllä siinä haastetta riittää.
Mielenkiintoinen kausi tulossa
Bostonin ykköstorjujan roolista kamppailee Toivosen ohella suomalaisille hyvin tuttu Tim Thomas. Toivonen pitää Thomasia ihannetyyppinä nuoren suomalaisvahdin aisapariksi.
- Se auttaa, että olemme hyviä kavereita ja tulemme tosi hyvin juttuun, pelaa kumpi tahansa. Se ei vaikuta meidän kaukalon ulkopuoliseen suhteeseen, kumpi siellä maalilla on. Ei meillä mene naamat mutrulle. Pelipaikka on aina itse ansaittava, ja se on reilu peli.
Bruinsin tulevan kauden paketti vaikuttaa mielenkiintoiselta muutenkin kuin maalivahtitilanteen osalta. Heikon kauden jälkeen seurassa vaihtuivat päävalmentaja ja toimitusjohtaja, ja myös avainpelaajistossa on tapahtunut näkyviä muutoksia.
- Kovia vahvistuksia on tullut. Marc Savard on aika kova sentteri, löytyy varmasti jakelua ykkös–kakkoskentän laitureille. Zdeno Chara taas on NHL:n parhaita pakkeja. Kovan luokan pelimies, joka tuo uskottavuutta ja auttaa organisaatiota. Hyvillä mielin olen seurannut tapahtumia, ja näyttää siltä, että uusi GM Peter Chiarelli haluaa näyttää, että mennään eteenpäin ja uudet tuulet puhaltaa, Toivonen juttelee.
- Kaikki seurat tavoittelevat mestaruutta, kuten luonnollisesti mekin. Täysillä vaan, eikä lähdetä mitään anteeksi pyytelemään. Oikein rakennetulla organisaatiolla kaikkeen on mahdollisuus.
Kesällä joukkueen maalivahtitilannekin sai suomalaisittain lisää herkullisia käänteitä. Seura myi Andrew Raycroftin Torontoon ja sai kaupassa Tuukka Raskin pelaajaoikeudet. Ainakin tulevan kauden Rask pelaa kuitenkin vielä Ilveksessä. Saman agenttitoimiston suojissa olevat suomalaisvahdit eivät ole vielä ehtineet tutustua toisiinsa kunnolla.
Jos jo nyt Bruinsin terävin maalivahtikaksikko on Toivosen ja Thomasin myötä vahvasti suomalaisväritteinen, tulevaisuudessa NHL-joukkueen peräpään tilkitseminen saattaa olla yksinomaan suomalaisten vastuulla.
- Jossain vaiheessa se on ihan tosi juttu. Jos ei meillä, niin jossain muualla. Niin monta hyvää finskiä on, että kyllä sattuma joskus tulee ja vie kaksi heistä samaan organisaatioon, Toivonen ennustaa.
Kaikki tapahtunut nopeasti
Suomalaisten maalivahtien invaasio NHL:ssä on ollut jo useamman vuoden ajan tapetilla, mutta Toivonen on eräällä tavalla poikkeuksellinen tapaus. Vain Kari Lehtosella piti olla mahdollisuus tehdä läpimurtonsa maailman ykkösliigassa näin nuorena.
Toivonen lähti Pohjois-Amerikkaan kesällä 2003 vain 19-vuotiaana ja pelasi kaksi ensimmäistä kautta farmissa Providencessa. Jos hän olisi lykännyt lähtöään, hän tuskin olisi vielä tehnyt NHL-debyyttiään. Toivonen siunailee tekemäänsä päätöstä nyt jälkikäteen. Kasvattajaseura HPK:ssa ei välttämättä olisi tullut sen parempaa kokemusta kuin AHL:ssäkään.
- Päällimmäisenä käteen jäi se elämänkoulu. Voisi sanoa, että lähdin suoraan äidin sylistä asumaan yksin jenkkeihin. Se opettaa aika paljon, kun yhtäkkiä pitää kaikki hoitaa itse. Lisäksi pitää pystyä jatkuvasti pelaamaan huipputasolla.
Näistä kahdesta AHL-kaudesta jälkimmäisellä pelin taso oli huomattavasti aiempaa korkeammalla. NHL:ssä vallitsi työsulku, jolloin kakkosliigaan riitti normaalia kovempia pelimiehiä. Tasokkaan AHL-kauden jälkeen hyppäys NHL:ään ei tuntunut Toivosesta niin kovin suurelta.
- Pikkuisen vauhtia lisää, ja vedot ovat ei nyt kovempia, mutta tarkempia. Siellä (NHL:ssä) on pelimiehiä, jotka paikan saadessaan pistävät kiekon reppuun, oli maalissa kuka tahansa. Myös ulkoinen paine on NHL:ssä suurempi. Sitäkin pitää osata käsitellä ja sulkea epäolennaiset asiat sivummalle.
Farmin ja ykkösliigan maalivahtivalmennuksen tasoa Toivonen ei voi verrata, koska Bruinsin organisaatiossa Bob Essensa huolehtii molemmista joukkueista. Luonnollisesti Essensa keskittyy enemmän Bostoniin kuin Providenceen, jossa voi mennä joskus jopa kuukausi ilman maalivahtivalmentajan käyntejä.
Tiivistä yhteydenpitoa Suomeen
Hannu Toivosella ei kuitenkaan ole hätää itsensä kehittämisen kanssa, vaikka organisaation maalivahtivalmentajalla monta rautaa tulessa. Hyvät yhteydet suomalaisiin maalivahtivalmentajiin auttavat asiassa.
- Videothan kulkevat meilissä molempiin suuntiin. Esimerkiksi Elmo (Mikko Eloranta) pystyy katsomaan, jos pelissäni ilmenee jotakin radikaalia. Sitten voidaan keskustella puhelimessa, jos ei kerran viikossa, niin ainakin kahden viikon välein. Kun juttelee ja kuuntelee muiden mielipiteitä, pystyy muodostamaan käsityksen, miten homma toimii.
- Maalivahtipeli on hyvin pitkälti vartalonhallintaa. Jos on oppinut hallitsemaan vartalonsa hyvin erilaisissa perustorjuntatilanteissa, on niin paljon helpompi ryhtyä pelaamaan V-tyyliä, tai mikä kullekin maalivahdille parhaiten sopii, Toivonen muistuttaa perusasioiden jauhamisen tärkeydestä Elorannan teesejä mukaillen.
Kertomansa perusteella Toivonen oppi harjoittelemaan kuuliaisesti hyvissä ajoin. Muuten on vaikea uskoa hänen väittämäänsä, että vielä ala-asteen lopussa hän oli yhtä notkea kuin rautakanki. Taipuisan Toivosen notkeuden taustalla on väsymätön harjoitustyö, jonka pani alulle eräs suomalaisen maalivahtivalmennuksen pioneeri.
- Nyt jo edesmennyt Kannuksen Late antoi kesän venyttelyohjelman – olin silloin varmaan 11–13-vuotias – ja kehotti tekemään venyttelyä joka päivä, niin alkaisin taipua. Kyllähän sitä ihmeitä tapahtui. Kun kasvava poika alkaa venytellä, elastisuus löytyy jostain. Se vähentää loukkaantumisriskiä, helpottaa liikkumista jäällä ja tuo nopeutta lihaksiin.
- Voisi sanoa, että maalivahtivalmennus on Suomessa paljon ammattimaisempaa hommaa kuin Pohjois-Amerikassa. Siellä odotetaan 15–16-vuotiaaksi asti ennen kuin katsellaan, löytyisikö sieltä sitten joku lahjakas. Hommaan ei keskitytä pikkuäijästä lähtien, vaan hyvä maalivahtivalmennus on siellä isojen poikien herkkua, Toivonen kuvailee.
Maajoukkueen veräjälle tunkua
Viime kauden nilkkavamma vesitti Toivoselta loppukauden NHL-pelien lisäksi myös olympiamatkan. Muuten taalaliigassa vakuuttanut nuorukainen olisi varmasti kuulunut maajoukkueen maalivahtikolmikkoon Torinossa, kun Kari Lehtonen ja Miikka Kiprusoff jäivät sivuun.
A-maajoukkueessa Toivonen ei ole päässyt lyömään läpi, mutta aivan keltanokkana hän ei silti tuleen joutuisi. Vuonna 2004 pelatuissa nuorten MM-kotikisoissa Suomi venyi vahvan joukkuepelin ansiosta pronssille Toivosen ollessa joukkueen itseoikeutettu ykkösvahti.
- Totta kai siitä kokemuksesta on ollut hyötyä, se oli iso juttu ja iso painetila. Kun olivat vielä kotikisat, se toi lisää odotuksia. Henkilökohtaiset odotuksetkin olivat korkealla. Paljon paremminkin olisi voinut itselläni mennä, jäi vähän hampaankoloon, mutta joukkueena se oli meiltä aika lailla maksimisuoritus.
Toivonen odottaa innokkaasti mahdollisuutta pelata taas leijonapaita yllään, mikäli NHL-pelit eivät ole tiellä ja tie maalinsuulle on kilpailijoista vapaa.
- Kovastihan sinne on tunkua. Aina kun mahdollisuus tulee, lähden niihin kekkereihin erittäin mielelläni. Ei minusta ole kieltäytymään niistä.
Aika näyttää, onko Toivosen perheestä tulossa lähivuosina toinenkin maajoukkuetason maalivahti. 19-vuotias pikkuveli Juha on tehnyt debyyttinsä SM-liigassa, ja hänenkin tulevaisuutensa näyttää valoisalta.
- Tuntuu välillä hassulta, kun broidi pelaa kovalla tasolla ja on älyttömän hyvä veskari. Kyllä mua melkein jännittää enemmän hänen pelinsä täällä Suomessa kuin omat pelini. Aina kun veli on täällä ”uunissa”, isä ja äiti muistavat lähettää jo erätauoilla väliaikatietoja. Ei sitä oikein pysty sohvallakaan olemaan, kun tietää, että pikkuveli on pelaamassa.
