Jonathan Toews syntyi Winnipegissä. Hänen vanhempansa olivat peruskanadalaiseen tapaan innokkaita jääkiekkoihmisiä. Jonathanin luistelualkeiden omaksuminen alkoi jo 3-vuotiaana. Pari vuotta myöhemmin perheharjoituksiin liittyi mukaan pikkuveli David. Valmennusvastuun kantoi Bryan Toews, veljesten isä.
– Isäni jäädytti takapihallemme pienen kentän, jossa luistelimme lukemattoman tuntimäärän, muistelee Toews.
Veljesten luistelutaidon kehityttyä lisättiin harjoituksiin mukaan mailankäyttöä sekä joukkuepelin peruselementtejä.
– Pelasin Davidin kanssa isää vastaan pienpelin muodossa. Harjoittelimme harhautuksia ja syöttöpeliä erilaisissa tilanteissa. Muistan isäni painottaneen erityisesti luistelua, mailankäsittelyä ja pelinäkemystä.
Toewsin lahjakkuus lapsena ei jäänyt jääkiekkoilulliseen puoleen. Hänen Andree-äitinsä on kotoisin Quebecistä. Jonathanin tultua kouluikään äiti ilmoitti hänet ranskankieliseen kouluun.
– Kotona puhuttiin englantia. Äitini halusi minun oppivan myös ranskaa, koska se on tärkeä kieli Kanadassa. Siitä tuli iso juttu minulle oivaltaessani sen olevan osa perintöäni. Tänä päivänä osaan olla ylpeä kaksikielisyydestäni.
NHL-varaus Chicagoon
Toewsin junioriura oli menestys. Hän pelasi keskushyökkääjänä kovilla tehoilla. Kesän 2006 NHL-draftissa Chicago Blackhawks varasi hänet ensimmäisellä kierroksella koko tilaisuuden 3.pelaajana.
– Oli hienoa päästä Blackhawksin kaltaiseen legendaariseen seuraan. Joukkueella oli menossa heikko vaihe, mutta seurajohdon kanssa käymissäni keskusteluissa sain kuvan siitä, että tulevaisuudessa oli toiveita menestyksestä. Minulle luvattiin vastuuta sekä jäällä että sen ulkopuolella.
NHL-debyytti tapahtui kaudella 2007–2008. 64 ottelussa syntyi 54 tehopistettä. Toews oli tyytyväinen avaukseensa.
– North Dakotan yliopistossa vietetyt kaksi edeltävää kautta antoivat minulle paljon eväitä erityisesti henkisellä puolella. Sain mahdollisuuden ottaa johtajuutta ja opin erityisesti sen tuomista jäälle. NHL ei oikeastaan tuonut suuria yllätyksiä. Vauhti oli kovaa sekä vastustajat isoja ja nopeita. Kontaktipelin luonne ei yllättänyt. Tunsin pysyväni vauhdissa mukana. Kykenin operoimaan vahvuuksillani.
Blackhawksin kapteeniksi
Blackhawks oli tyytyväinen nuorukaisen osoittamaan pelilliseen vastuunottoon. Joulukuussa 2008 Toewsista tehtiin joukkueen varakapteeni. 18.7.2009 oli seuraavan askeleen aika. Seurajohto oli valinnut ajankohdaksi fanitapahtuman, jossa oli paikalla tuhansia seuran kannattajia.
– Minulta kysyttiin, olenko valmis vastuuseen. Sain miettimisaikaa vain hetken, enkä tarvinnut enempää. Tiesin hetkeni koittaneen. Oli upea tunne vetää päälle pelipaita, johon oli ommeltu kapteenin merkki. Tuon hetken jakaminen yhdessä fanien kanssa on ikimuistoinen juttu.
Toewsista tuli NHL-kapteeni vain 21-vuotiaana. Hän on historian kolmanneksi nuorin sillä saralla Vincent Lecavalierin ja Sidney Crosbyn jälkeen.
Huippumenestys kaudella 2009–2010
Vancouverin talviolympialaisten jääkiekkoturnaus oli suuri pohjoisamerikkalainen spektaakkeli. Toews pelasi hienon turnauksen. Kanadan parhaana pistemiehenä hänellä oli iso pelillinen osuus joukkueensa olympiavoitossa.
– Olympiavoitto kanadalaisena Kanadassa on uskomatonta. Tarjosimme USA:n kanssa hienon jääkiekkonäytelmän, joka onneksi päättyi meidän voittoon. Unelmoin kultamitalista ennen kisoja, mutta sen muuttaminen todeksi vaati kovan työn. Meillä oli mahtava kemia. Paljon tähtiä, joista muovautui sitoutunut joukkue.
Kullanhuuhdonta ei päättynyt tähän. Blackhawksin NHL-kausi huipentui Stanley Cup-finaaleihin, joissa nujertui itäisen konferenssin voittanut Philadelphia Flyers. Toews palkittiin pudotuspelien parhaana pelaajana Conn Smythe Trophylla.
– Se oli pitkä tie. Playoffseissa oli monta kovaa peliä. Etenimme päivä päivältä-ajattelulla. Jokainen voitto toi unelmaa lähemmäs. Tappio vei sen puolestaan kauemmas. Se oli todellinen tunteiden vuoristorata. Taistelimme sekä henkisesti että fyysisesti. Meillä oli laadukas joukkue ja uskoimme voittoon. Luulen juuri tuon vahvan intensiteetin olleen voittomme takeena.
Esimerkillinen kapteeni
NHL-kapteeni on suuressa roolissa sekä pelissä että pelin ulkopuolella. Toews näkee oman asemansa moninaisena.
– En halua olla yhden tyylin edustaja. Pyrin elämään tilanteessa. Johdan esimerkillä. Olen kilpailuhenkinen ja haluan sen tarttuvan joukkueeseen. Joukkueen etu ajaa oman etuni edelle. Tappion hetkellä on oltava myös positiivinen. Pyrin kehittymään vastuun kantamisen ohella paremmaksi pelaajaksi ja ihmiseksi.
22-vuotiaana johtajana Toews joutuu operoimaan itseään vanhempien pelaajien kanssa, jotka ovat nähneet peliä huomattavasti häntä enemmän. Tilanne ei aiheuta hämmennystä.
– Pyrin huolehtimaan omasta pelipanoksestani kannustamalla samalla muita. Saan siten kunnioitusta pelikavereiltani. Otan mallia kokeneemmilta pelaajilta ja kuuntelen heitä.
Kapteenius ei ole muuttanut Toewsin persoonaa. Hän kokee jalostuneensa uuden vastuun kautta.
– Alussa oli tunne siitä, että pitäisi olla sankari jokaisessa pelissä. Se on nyt muuttunut. Kun olen saanut pelaamiseni haluamalleni tasolle, on tullut tietynlainen rutiini. Koen työmääräni jäällä ratkaisevaksi tekijäksi. Kun pelaan paremmin, johdan paremmin. Lopulta minua arvioidaan jäällä tapahtuvien tekojeni kautta.
Erityisen haasteen Toews kokee otteluissa verivihollista Detroit Red Wingsiä vastaan. Historian saatossa kyseisistä kohtaamisista on tullut klassikoita.
– Detroitissa on aina ollut hyviä pelaajia. He pelaavat kiekkoa tavalla, jolla sitä kuuluukin pelata. Keskinäiset ottelumme ovat fyysisiä vääntöjä, joissa yhdistyy valtava yksilötaito ja joukkuepelaaminen parhaimmillaan. On suuri kunnia olla mukana noissa peleissä. Peli on aina parhaimmillaan, kun siihen liittyy kovan tason haaste. Detroitin haastaminen on aina sellainen.
”Fokus on aina pelissä”
Chicago Blackhawksin päävalmentajana toimii 52-vuotias kanadalainen Joel Quenneville, joka pelasi NHL:ssä merkittävän uran puolustavana puolustajana. Valmennusurallaan St.Louisin ja Coloradon kautta Chicagoon tullut herrasmies arvostaa joukkueensa kapteenia.
– Jonathan on erityinen pelaaja monella tavalla. Hän on suunnattoman lahjakas, joka pelaa vaistoillaan itsevarmasti ja intohimolla. Jonathan huokuu ensimmäistä peliään pelaavan lapsen intoa ajatellen peliä samalla kokeneen veteraanipelaajan tavoin. Hänellä on huima kyky tasapainottaa ja rytmittää peliä.
Quenneville peluuttaa luottopelaajaansa pelin sisällä eri tavoin. Vastuuta tulee sekä hyökkäys-että puolustussektorilla. Toews on käyttökelpoinen pelaaja kokonaisvaltaisella tavalla.
– Jonathan on voimakas ja nopea luistelija. Hän luo peliä ja käyttää kokoaan koko kentän alueella monipuolisesti. Fysiikka riittää mainiosti tarvittavan kovaan peliin. Pidän häntä täydellisesti puolustavana hyökkääjänä. Jonathan on parhaita pelaajia, joita olen koskaan valmentanut. Hänen fokuksensa on aina oikeassa paikassa. Hänellä on uskomattoman nopea kyky reagoida pelin sisällä muuttuviin tekijöihin. Sellaista taitoa ei ole kuin huippupelaajilla.
Päävalmentaja analysoi Toewsin kapteeniutta vertaamalla häntä entisiin pelaajasuuruuksiin.
– NHL:n historia on täynnä hienoja kapteeneja. Mario Lemieux ja Wayne Gretzky johtivat poikkeuksellisella hyökkäyspelin ratkaisupotentiaalillaan. Mark Messier oli kivikova pelaaja, jonka asenne ja omistautuminen peliin oli ainutlaatuinen. Jonathanissa on heidän piirteitään. Näen hänessä kuitenkin Steve Yzermanin. Heissä on paljon samaa. Piilevä hiljaisuus, joka purkautuu kaukalossa räjähtävän lahjakkuuden muodossa.
Jonathan Toews elää unelmaansa. Hän on saavuttanut lapsuutensa haaveen murtautumalla NHL:n pelaajaeliittiin. Sopimus Blackhawksin kanssa on voimassa vielä neljän kauden ajan. Vuosiansiot ovat 6,5 miljoonaa dollaria. Moni tähteydestä haaveileva pelaajanalku voi ottaa oppia Toewsin elämänohjeesta.
– Täytyy uskoa omaan tekemiseen. Tulet siksi, miksi haluat tulla. Siihen on tähdättävä ja uskottava. Ajatuksistasi ja haluistasi voi tulla totta, jos todella haluat niin.
