Hokki oli parsinut taisteluilmeensä maanantain tukkapöllyn jälkeen hyvin kasaan, ja pelasikin hyvätasoista kiekkoa. Finaalisarjassa 2-0-johtoon siirtynyt Jukurit oli kuitenkin totutun kova, ja joukkueen vahva rutiini riitti hakemaan toisen kiinnityksen Kajaanista.
Ennen ottelua nähtiin hieno hetki, kun Hokin paidassa hurjat 17 kautta kiekkoilleen Jarkko Heikkisen pelinumero 95 jäädytettiin juhlallisin menoin. Jäädytetty numero on Hokin historiassa laatuaan ensimmäinen.
Itse otteluun Hokki tuli ensimmäisen ottelun tapaan vahvasti. Kajaanilaiset myös pelasivat kenties koko kevään fyysisintä peliään. Jukuripelaajia pyrittiin horjuttamaan kovilla taklauksilla joka välissä, ja tämä toimikin avauserässä.
Edellisestä pelistä poiketen Hokki sai myös palkinnon hyvästä alustaan maalien muodossa, kun Santeri Vuoti osui kahdesti ensimmäisessä erässä.
Vuotin ensimmäinen syntyi pian Hokin jäähyntapon jälkeen. Kajaanilaiset lähtivät nopeaan vastaiskuun, Michal Kristof syötti kiekon toisesta aallosta tulleelle Risto Mattilalle, joka tarjoili pelivälineen maalin kulmalla täysin vapaana päivystäneelle Vuotille.
Juuri ennen erän puoliväliä vieraiden Oula Palve punnersi Hokki-puolustuksen keskeltä väkisin maalille, ja runnoi pelin tasoihin. Hokin kuittaus tuli vain 15 sekuntia myöhemmin, tällä kertaa Vuoti heitti kiekon pienestä kulmasta Christian Heljangon selän kautta maaliin.
− Hienon pelaajan paita meni kattoon alussa. Meiltä ensimmäinen 20 minuuttia oli hieman sekava. Paljon tunnetta molemmilla joukkueilla, siinä ei peli tai pelaajatkaan ollut ihan keskiössä, kertoi vieraiden päävalmentaja Antti Pennanen.
Toinen erä jälleen Hokin turmana
Myös toinen erä noudatti vahvasti ensimmäisen kohtaamisen tunnusmerkkejä. Tälläkin kertaa pääosin Jukurit vei peliä Hokin roikkuessa enemmän statistin roolissa.
Avauserässä Hokki pääsi pelaamaan jopa täydet kaksi minuuttia kahden miehen ylivoimaa, mutta paikoista huolimatta tuloksetta. Erän alkuun Jukurit puolestaan käytti illan toisen ylivoimatilaisuutensa. Maalin iski suoraan syötöstä tuttu mies, Palve.
Paria minuuttia myöhemmin keikko oli jälleen kuumeista Tuukka Smuraa Hokki-maalilla tuuranneen Sami Väliharjun takana. Maalintekijänä oli nopeasta hyökkäyksestä äärimmäisen tarkalla rannelaukauksella Teemu Suhonen.
Erä edettiin pääosin mikkeliläisten komennossa, eikä Hokilla ollut juurikaan asiaa maalintekosektoriin. Jukurien vahva keskialueen prässi tyrehdytti valtaosan kajaanilaisten hyökkäyksistä jo ennen hyökkäyssiniviivaa.
− Pelissä otimme askeleita selkeästi eteenpäin, kuten oli tarkoituskin. Niitä meidän on otettava jatkossakin, jotta voimme vielä mestaruudesta kamppailla. Tietysti nuo raitapaidat omalta osaltaan hidastavat sitä meidän prosessiamme, Hokki-valmentaja Jari Laukkanen arvioi viitaten puhetta puolin ja toisin herättäneeseen illan tuomaritoimintaan.
Päätöserään Hokki tuli taisteluilme jälleen kuosissa, ja haki tasoitusta hullun lailla. Myös toiseen erään kadonnut kova taklauspeli näytti jälleen heräämisen merkkejä.
Vieraiden Joonas Kalliola ohjasi Ilkka Vaarasuon viivakudin ilmasta verkon perukoille, ja peli näytti jo ratkevan. Laukkanen kutsui kuitenkin vielä joukkonsa kokoon aikalisän turvin ja otti kuudennen kenttäpelaajan jäälle jo vajaat neljä minuutia ennen summeria.
Hokki-valmentajan riski kannattikin, sillä Niklas Näppi ohjasi 48 sekuntia ennen täyttä peliaikaa 4-3-kavennuksen, mutta sen lähemmäksi Hokki ei kovasta yrityksestä huolimatta enää päässyt.
− Viimeisen 40 minuuttia pelasimme puolustussuuntaan laadukkaasti, siinä emme enää Hokille montaa huippupaikkaa antaneet. Siihen olen tyytyväinen, ja tietysti myös voittoon, summasi lyhytsanainen Pennanen.
− Todella ylpeä olen joukkueesta. Hieno taistelu, mutta palkinto jäi saamatta. Sen osalta ei muuta, kuin uutta matoa koukkuun, päätti puolestaan Laukkanen.
Joukkueiden välinen finaalisarja jatkuu tulevana perjantaina Mikkelissä, jolloin vuorossa on kolmas koitos. Neljäs peli pelataan heti seuraavana päivänä Kajaanissa.