Hermes edelleen lähtöruudussa - päätöserän hallinta ei tuottanut palkintoa

MESTIS / Raportti
Hermes jatkaa edelleen pisteittä.
Kuva © Emil Hansson www.HanssonsPhoto.net
Hermeksen alkukauden voitoton jakso ei katkennut perjantainakaan, kun SaPKo vei pisteet mukanaan 2−1-lukemin. Kokkolalaiset olivat päätöserässä ahnaasti tasoitusmaalin perässä, mutta hallinta ei realisoitunut tulostaululla.

Viiden ottelun tappioputkessa otteluun lähtenyt Hermes ei saanut vaikealle alkukaudelleen helpotusta. Joukkue päästi ensimmäistä kertaa alle kolme maalia, mutta vierasjoukkue SaPKo punnersi voiton väkisin lukemin 2−1.

Hermes-luotsi Antti Karhula ei aloittanut ottelun jälkeisen lehdistötilaisuuden puheenvuoroaan sanoja säästellen.

− Rentoa kuin rautakanki tällä hetkellä on tekeminen.

Myös SaPKon Pasi Räsänen tiivisti ottelun, ja koko alkukauden, kokonaiskuvaa ytimekkäästi.

− Kahden maalintekotuskaisen peli. Meillä on ollut koko alkukauden riittävä määrä maalipaikkoja, mutta ei saada tapettua pelejä.

− Pitää ajatella myös positiivisesti: tällaiset taistelupelit yhdistävät joukkuetta, Räsänen jatkoi.

Hermes oli ennen ottelua rukannut hyökkäysketjujaan uuteen uskoon. Mikko Virtanen ja Taavi Tiala siirtyivät kärkiketjuista nelosketjuun, ja joukkueen paras pistemies Ville Ahlgren oli siirretty sivuun kokoonpanoon ulkopuolelle. Lisäksi toiseksi tehokkain pelaaja, Jimi Nylund, aloitti 13. hyökkääjänä.

− Oli sellainen tilanne, että vähän pakko tehdäkin jotain. Monesti kun se tuttu ja turvallinen lähtee viereltä pois, sitä aletaan tehdä asioita vähän yksinkertaisemmin. Se oli tämän päivän tarkoitus, Karhula kertoi.

Vierasjoukkue SaPKo järjesti avauserän ensimmäisellä kymmenminuuttisella usean minuutin hyökkäyspään pyörityksen. Kun pässipaidat kierrättivät hyökkäysketjujaan vapaasti, oli kokkolalaisten tyytyminen roiskimiseen ja pitkiin kiekkoihin.

− Meillä jäi kamppailupeli ihan piippuun, ei pystytty hyökkäyksiä pysäyttämään, Karhula kommentoi avauserää.

Avauserän loppua kohden Hermeskin sai hiljalleen otetta pelivälineestä. Ratkaisut hyökkäysalueella eivät kuitenkaan johtaneet Matti Kaarlelan b-pisteiden välistä lähtenyttä ohjausta parempiin maalipaikkoihin.

SaPKo laukoi seitsemän kertaa ykkössektorilta, mutta Hermes-vahti Samuel Jukuri piti, osittain onnenkin nojalla, maalinsa puhtaana. SaPKo kuitenkin kuittasi hukkaamansa maalipaikat ylivoimalla, kun Joona Monto vei joukkueen 1−0-johtoon.

Hermes jatkaa nollakerhon ainoana jäsenenä

Hermes jatkoi toisessa erässä kiekottoman pelaamisen aktiivisuuttaan ja pyrki vaikeuttamaan SaPKo-puolustuksen pelin avaamista. Joukkueen hyökkäyksiin lähdöt omalta alueelta terävöityivät hieman, mutta pääsy keskialueelta hyökkäysalueelle tuotti ajoittain hankaluuksia.

SaPKo puolestaan eteni suoraviivaisesti kohti Jukurin maalia. Ottelun puolen välin jälkeen Niklas Salo veikin vierasjoukkueen Monton tarjoilusta 2−0-johtoon.

− Erotuomaristo oli erinomainen, tasapuolinen molemmin puolin. Sitä kautta saatiin pelata ja kamppailla, Räsänen kommentoi.

Pässipaitojen kultakypärä Rasmus Hämäläisellä oli tilaisuus kasvattaa johtoa erän loppupuolella läpiajosta. Jukuri kuitenkin oli kaksinkamppailussa parempi, ja samassa vaihdossa Nylund iski kotijoukkueen 1−2-kavennuksen laukomalla päädystä pompanneen kiekon ohi Joonas Toivosen.

Ottelun päätöserässä Hermes oli tasoitusmaalia hakiessa ahnas ja kiekollisissa ratkaisuissaan jopa yltiörohkea. Paine tuotti tulosta, kun joukkue voitti kaksinkamppailut ja pakotti SaPKon roiskimaan pelivälinettä.

− Toiseen erään lähdettiin kamppailemaan, ja peli tasoittui. Sanoin jätkille, että ensimmäinen kerta tänä vuonna, kun menen lehdistöön eikä tarvitse sieltä pöydän alta huudella pelin jälkeisiä kommentteja. Sen verran hyvin he uskalsivat laittaa itseään likoon kolmannessa erässä.

− Loppua kohden se alkoi näkyäkin.

Kotijoukkue ei kuitenkaan päässyt murtautumaan aivan parhaille paikoille. SaPKo puolusti kärsivällisesti ja Joonas Toivonen esti kotijoukkueen potentiaalisimmat maalintekotilanteet.

Niklas Salon osuma toisessa erässä jäi lopulta ottelun voittomaaliksi.

− Olisi niin toivonut Korkeakoskelle tuossa lopussa onnistumista, kun pääsi vielä aika läheltä ampumaan, Karhula mietti.

− Vituttaahan se aina hävitä, eihän siitä nyt pääse mihinkään. Kyllä siellä kuitenkin joku valon pilkahdus tänään oli.

» Lähetä palautetta toimitukselle