Ilkka Kallioinen rivimiehestä johtotähdeksi

MESTIS / Haastattelu
Kuusi kautta Jukureissa pelannut Ilkka Kallioinen oli päättyneellä kaudella joukkueen suurin yllättäjä. Kallioisella on jo sopimus tulevasta kaudesta, mutta joukkue ilmoitetaan myöhemmin.
lisää

Jukureiden pelaaja-arviot
[lue lisää]

Hyvin liikkuva pienikokoinen puolustaja pelasi vahvan kauden Jukureiden
alakerrassa ja kapteenistoon kuuluneen Kallioisen kauteen ei mahtunut
suuria notkahduksia.

- Hyvä maku jäi kaudesta. Tavoitteena oli olla joukkueen kärkipakkeja.
Viime kaudella sain jo hyvin peliaikaa ja näytin pystyväni pelaamaan tällä
tasolla. Lisääntyneen jääajan myötä myös itseluottamus on noussut.

- Olen pyrkinyt saamaan pelin tasolle, jolloin huonompanakin iltana pystyy
pelaamaan kohtuullisen hyvin. Olen ennemmin valmentajan luottamuksen
arvoinen 60 pelissä, kuin isken kolme maalia joka kymmenes peli, puhelias
puolustaja arvioi.

Omat piste-ennätykset uusiksi

Kallioinen tunnettiin aikaisempina Jukurit-kausinaan siitä, että mies
iskee yhden maalin kaudessa. Viime kaudella mies innostui iskemään jo
kolme maalia, mutta päättyneellä kaudella mies iski komeat teholukemat
6+16. Kallioinen oli Jukureiden tehokkain puolustaja runkosarjassa ja
pudotuspelissä (0+6). Mies naureskelee kysyttäessä syytä tehojen nousuun.

- Rankkarit tuli mukaan. No, kohentunut itseluottamus ja peliaikaa on
tullut hyvin, eli on päässyt pelaamaan esimerkiksi ylivoimaa. Todella
hienoa pelata, kun saa paljon vastuuta ja tietää olevansa tärkeä osa
joukkuetta.

- Laukausta ei voi kehua, joten heitetään vain kiekkoa maalille ja ”Tike”
(Timo Kuuluvainen) rouhii kiekot maaliin. Tällä vedolla kannattaa laukoa
vain hyvistä paikoista, Kallioinen naureskelee.

Jukureiden kausi päättyi pronssijuhliin. Kallioinen sai samalla värisuoran
täyteen, sillä aikaisemmilta kausilta miehellä on Mestiksestä kaksi
mestaruutta ja kaksi hopeaa. Lisäksi puolustajalla on kokemusta
pronssipelin häviämisestä.

- Pronssipelin voittanut joukkue pääsee juhlimaan pelin jälkeen, mutta
hävinnyt joukkue ajattelee, että turha peli. Pronssien arvon tajuaa ehkä
myöhemmin, mutta onhan hopea arvostetumpi, sillä siinä kuitenkin on takana
voitettu välieräsarja, mies pyörittelee.

Kaksi Mestis-mestaruutta Jukureissa

Kallioinen pääsi juhlimaan mestaruutta heti ensimmäisellä kaudellaan
Jukureissa 2002-03. Jukurit ja Kiekko-Vantaa pelasivat ikimuistoisen
sarjan. Vantaa oli päästä juhlimaan mestaruutta kotihallissaan, mutta
viime sekunneilla Jukurit tasoitti ottelun ja jatkoajalla Tero Koponen
siirsi ratkaisun Mikkeliin. Ratkaisevassa ottelussa Mikkelissä Petri
Lehtonen laukoi voittomaalin jatkoajalla ja Jukurit pääsi juhlimaan
kolmatta mestaruuttaan putkeen.

- Huikea sarja. Vantaalla kotijoukkueen aitiossa oltiin jo puvut päällä
pokaalin ja juomien kanssa odottelemassa, mutta Pasi Järvinen iski ottelun
tasoihin, Kallioinen muistelee.

Keväällä 2006 Kallioinen ja Jukurit pääsivät juhlimaan mestaruutta
Vaasassa. Mestaruusjuhliin päättyi Risto Dufvan kausi Jukureiden
päävalmentajana.

- Hienoa oli voittaa mestaruus ja hiljentää halli Vaasassa. Riston
ilmoitus hiljensi porukan ja tuli ainakin itselleni täysin puskista.

Dufvan aikana Kallioinen joutui istumaan paljon penkin päässä. Miehen
mukaan vähäinen peliaika välillä turhautti, mutta myös kasvatti paljon.

- Risto on loistava valmentaja ja mukava myös ihmisenä, joten ei jäänyt
mitään hampaankoloon. Risto teki valmentajana valtavasti töitä ja silloin
voi samaa vaatia pelaajilta. Tietysti kun istut kolme vuotta penkin
päässä, niin välillä tuntui ehkä kokevansa vääryyttäkin, mutta samalla se
myös kasvatti valtavasti. Voin suositella jokaiselle, sillä sen jälkeen
osaa arvostaa peliaikaansa toisella tavalla.

Poikien MM-kulta niin lähellä

Kallioinen aloitti kiekkouransa Palokan Kiekossa, mutta siirtyi myöhemmin
JYP-paitaan. Samassa pihapiirissä ja juniorijoukkueissa pyöri myös toinen
tuleva perusjukuri Tuomo Jormakka. B-junioreissa lahjakas ikäluokka
saavutti Suomen mestaruuden 1998.

- Meillä oli hyvä -82 ikäluokka ja kun joukkuekuvaa katselee nykyään, niin
onhan siinä kovia pelimiehiä. Ari Ahonen, Tuomas Pihlman, J-P Hytönen.
Jormakka on myös pakko mainita, ettei suutu. ”Tume” pelasi kauden
A-junioreissa, mutta tuli mukaan pleijareihin, mies muistelee.

Lahjakas puolustaja on pelannut myös 15 poikien maaottelua ja
pikkuleijonista löytyy myös uran katkerin paikka. Kallioinen oli viimeinen
pelaaja, joka putosi MM-kultaa voittaneesta joukkueesta keväällä
2000.MM-joukkueen tähtiä olivat nykyiset NHL-pelaajat Mikko koivu, Tuomo
Ruutu ja Kari Lehtonen.

- Valmentaja Timo Tuomi ilmoitti ennen kisoja pudottavansa joukkueesta
yhden hyökkääjän tai puolustajan. Pudotti tietenkin pakin ja palasin
Sveitsistä kotiin. Kyllähän tuota tulee vieläkin joskus harmiteltua, mies
myöntää.

”Turpaan tuli huolella”

Kallioinen pääsi haistelemaan myös SM-liigan ilmapiiriä viidessä ottelussa
kaudella 2000-01. Viime vuosina myös pienempien puolustajien arvostus on
noussut.

- Muutaman vaihdon pääsin pelaamaan, mutta ei jäänyt mitään katkeruutta,
että joku olisi tehnyt vääryyttä. Jyri Marttinen tuli silloin ryminällä
mukaan ja itse en ollut ehkä vielä valmis liigaan, ”Ile” myöntää.

- Kun olin 15-18-vuotias niin puolustajan peruskuva oli iso, ruma ja
vuoria siirtelevä järkäle. Ilolla olen seurannut Juhani Tammisen
lanseeraaman pelitaitavan puolustajan esiinnousua. Kiekollisesti taitavat
pakit ovat nykyään arvossaan ja siihen päälle rightin kätisyys, niin
kysyntää on.

Ensimmäinen kausi miesten peleissä sujui Diskoksen riveissä Mestiksessä
(2001-02). Diskos oli tuolloin sarjan heittopussi ja kauden jälkeen
Kajaanin Hokki pudotti Diskoksen sarjasta.

- Olihan se hiukan erilainen kausi. Turpaan tuli huolella, mutta oli
samalla kasvattava kausi ja kehityin pelaajana paljon. Oltiin mukana
tosissaan, mutta ei niin vakavasti, eli huumori säilyi mukana. Hokki
sitten pudotti sarjasta, vaikka ratkaisevaa peliä hallitsimme ja olimme
parempia kaikessa paitsi maalinteossa, puolustajaa kertaa.

- Oli kaudessa hyvääkin ja aikaisessa vaiheessa sain kontaktin Jukureihin.
Intti oli alkamassa ja paikka Mikkelissä ja tie toi tänne, mies muistelee
päätymistään Mikkeliin.

Ura vedenjakajalla

Kallioinen opiskelee pelaamisen ohella LVI-insinööriksi ja aikomuksena on
valmistua ensi vuonna. Perheessä on 1-vuotias tytär ja mies myöntää
työelämän houkuttelevan joka kevät yhä enemmän. Mestistä pelataan lähes
SM-liigan pelitahdilla ja samalla monet pelaajat opiskelevat ja käyvät
töissä. Mestis-pelaajat joutuvat käymään töissä myös kesällä, joten
kesäloma on monelle pelaajalle tuntematon käsite. Kalliosen vähäinen
vapaaaika kuluukin perheen parissa.

- Kesät olen ollut töissä ja talvet eletään Jukureiden tilinauhalla. Kausi
kaudelta työelämä alkaa houkutella enemmän. Siviilissä olet töissä 8-16 ja
vapaat viikonloput, kunnon kesäloma, niin en ihmettele pelaajia, joilla
vaaka kallistuu työelämän puolelle, Kallioinen tunnustaa.

- Ensi kauden jälkeen ura on isolla vedenjakajalla, sillä valmistumisen
jälkeen omalla alallani olisi töitä tarjolla, niin paljon kuin jaksaisi
tehdä, mies jatkaa.

Jukureiden organisaatiosta Kallioisella pelkkää hyvää sanottavaa.
Jukureissa pelaajista pidetään hyvää huolta ja pelaajat tuntevat itsensä
tarpeelliseksi.

- Jos pelaaja jotain tarvitsee, niin se pyritään järjestämään. Mestiksessä
ei suuria rahoja makseta Vaasaa lukuun ottamatta, joten siviiliasiat,
kuten asunnot ja vaimojen ja tyttöystävien työpaikat näyttelevät isoa
roolia ja ne on Mikkelissä aina hoidettu hyvin.

Jukureiden pitkäaikainen kapteeni Lasse Kanervan nimi nousee esiin
kysyttäessä mieleen jääneitä pelikavereita. Joukkueen entinen kapteeni
iski maaleja, mutta nähtiin myös bussikuskina ja mekaanikkona.

- Lasse on huikea persoona. Kerrankin oltiin pelaamassa Forssassa ja bussi
alkoi reistailla jossain Lopen tienoilla. Lasse hetken näpräsi konepellin
alla ja matka pääsi jatkumaan, mies nauraa.

» Lähetä palautetta toimitukselle