Suomi-sarja: Ensimmäiset pudotuspelipaikat jaettu

Etelälohkossa vahvan tammikuun pelannut kärkikaksikko Titaanit–LeKi varmisti pudotuspelipaikkansa lopullisesti. Myös Uudenmaan kaksikko HC Kerava-TuusKi on vahvasti kiinni jatkopaikoissa. Viivan alapuolella majailevasta kolmikosta parhaassa vireessä on D-Kiekko, mutta joukkueelle jäi heikon syyskauden jäljiltä niin paljon kiinni kurottavaa, että playoff-paikka on epätodennäköinen.

Pohjoisessa Hermeksen ja RoKin jatkopaikat alkavat olla viimeistä sinettiä vaille valmiit. Taistelu kahdesta viimeisestä pudotuspelipaikasta on tiivistynyt K-Laserin, Ahmojen, Jeppiksen ja Et-Po 72:n välienselvittelyksi. Raahe-Kiekon ja JHT:n mahdollisuudet ovat enää lähinnä teoreettiset.

Tammikuu oli Suomi-sarjassakin vilkasta pelaajasiirtojen aikaa. Yksikään joukkue ei ainakaan paperilla merkittävästi vahvistunut tai heikentynyt, mutta sarjassa nähtiin paljon yksittäisiä mielenkiintoisia siirtoja. Mestiksestä Suomi-sarjaan siirtyi kolme pelaajaa: Esa-Tapio Palmu Titaaneihin, Juha-Pekka Palmroth LeKiin ja Kimmo Haapa-aro RoKiin. Toiseen suuntaan matkasivat LeKin Miikka Kuusela, HC Keravan Timo Suuronen, TuusKin Vili Mustonen sekä RoKin Juho-Tuomas Appel.

Neljän kärki karkaa etelässä

1. Titaanit - Juna puksuttaa raiteillaan kohti kevättä

Hieman ennen joulutaukoa hyvään vireeseen päässyt kotkalaisryhmä jatkoi kevätkauden avausotteluissa samaa vahvaa menoaan ja kipusi etelälohkon piikkipaikalle. Tällä hetkellä Titaanit porskuttaa illasta toiseen todella vahvalla rutiinilla ja taistelulla, eikä joukkueelle tunnu löytyvän kunnollista pysäyttäjää.

Titaaneissa ovet kävivät tammikuun aikana totuttuun tapaan molempiin suuntiin. Varsin hyvän alkukauden Kotkassa kiekkoillut Jari Keltanen vetäytyi opiskelukiireidensä takia kokonaan leikistä syrjään, ja kolmatta vuotta Titaanien toiminnanjohtajana loistavaa työtä tehnyt Sakari Välimaa siirtyi TPS:n palkkalistoille myyntihommiin.

Ensimmäinen uusi tulokas oli loppukauden lainapestillä KooKoosta saapunut kolossimainen maalivahti Esa-Tapio Palmu. Tällä liikkeellä titaanijohto varmisti sen, ettei viime kauden kauhuskenaario maalivahtiosastolla tule toistumaan, vaikka joku nykyisestä kolmikosta loukkaisikin itsensä. Tulopuolella olivat myös viime kaudella SM-kultaa HPK:ssa voittanut ja tämän jälkeen Ruotsin IFK Arbogaa edustanut Jesse Pehu, joka tuo oman mielenkiintoisen lisänsä nykyiseen pelaajapakkaan, sekä seuran oma kasvatti Jyri Seppinen, joka Lappeenrannan- ja Lahden-kierroksen jälkeen palasi kotiseudulleen.

Palmun tulon myötä jo ennestään vahva maalivahtiosasto jämäköityi entistä kovemmaksi. Kun joukkueen luotto veskareihin on kasvanut, myös puolustuspeli on parantunut, ja tämä tietää hyvää kevättä silmällä pitäen. Myöskään hyökkäyspelissä ei ole ollut sijaa valitusryöpyille. Vastaiskuihin lähdetään edelleen todella hanakasti, ja joukkueen karvauspeli on huippuluokkaa illasta toiseen. Edes joukkueen ykköstykin Jaakko Viljasen viime aikojen vaisuus ei ole tuottanut ongelmia, kun uusia vastuunkantajia on astunut tasaisesti valokeilaan.

Arvio: Pudotuspelipaikka on jo käytännössä täysin selvä nakki kotkalaisille, mutta lohkovoitto ja siitä seuraava kotietu pudotuspeleihin houkuttavat varmasti. Siirtotakarajan mentyä umpeen on nykyisellä titaanimiehistöllä vajaa kuukausi aikaa hitsautua yhtenäiseksi joukkueeksi. Tämän jälkeen nähdään, mihin asti rahkeet riittävät aina arvaamattomissa pudotuspeleissä.

2. LeKi – Lisää virtaa joulutauolta

Lempäälän Kisan ote herpaantui viime kaudella tammikuussa, ja joukkue menetti silloin mahdollisuutensa pudotuspeleihin. Tällä kaudella joukkue oli joulukuussa vaikeuksissa, mutta tammikuu sujui nyt erinomaisesti. Pirkanmaalaiset eivät hävinneet kertaakaan.

- Tauko tuli meille parhaaseen mahdolliseen paikkaan, sillä joukkue oli joulukuussa väsynyt. Saatiin tauolla hyvin harjoiteltua, ja tammikuussa pelin kaikki osa-alueet ovat olleet hyvällä mallilla, päävalmentaja Jyrki Rantala iloitsee.

LeKin hyvän jakson arvoa nostaa se tosiseikka, että joukkueen kokoonpano eli tammikuun aikana paljon. Parhaat pistemiehet Miikka Kuusela ja Marko Santanen lähtivät Mestiksen KOO-VEE:hen, josta puolestaan Lempäälään tulivat hyökkääjät Petteri Salonen ja Juha-Pekka Palmroth. Santanen palasi tammikuun puolivälissä takaisin Lempäälään, mutta Kuusela jäi loppukaudeksi Tampereelle. KOO-VEE:n miehistä puolestaan Salonen palasi Tampereelle mutta Palmroth pelaa kauden loppuun LeKissä.

- Uudet pelaajat ovat piristäneet joukkuetta ja tuoneet tuoreutta tekemiseen. Poikien asenne on ollut erittäin hyvä, he ovat tulleet tekemään töitä, Rantala kehuu.

KOO-VEE:n kanssa tehtyjen pelaajavaihtojen lisäksi LeKi sai uutena pelaajana Tapparan A-junioreissa syyskauden pelanneen Juho Pohjoismäen, joka on seuran omia kasvatteja. Joukkueen avainpelaajiin kuuluvat Jaakko Kolari ja Juha Leimu puolestaan edustivat Suomea universiadeissa ja olivat siksi poissa muutamista peleistä.

Vain pisteen päässä sarjakärki Titaaneista majailevan LeKin tavoite viimeisille kierroksille on pysyä kahden joukossa.

- Olisi tärkeää saada aloittaa pudotuspelit kotona.

Arvio: Paikka kahden joukossa on jotakuinkin selviö, joten LeKi voi jo keskittyä pudotuspeleihin. Joukkueen vire on vakuuttava, tällä hetkellä kaikki merkit viittaavat siihen, että LeKi menee tänä keväänä pitkälle.

3. HC Kerava – Pulmia puolustuksessa

HC Kerava on viime aikoina ollut muutostilassa. Joukkue joutui pelaamaan muutaman pelin varamiehisenä, koska Tero Paappanen, Ville Raatikainen ja Heikki Löfman edustivat Suomea universiadeissa. Puolustuspään otteissa tämä on välillä näkynyt, mutta joukkue on tästäkin huolimatta onnistunut keräämään pisteitä tasaiseen tahtiin.

Siirtorajalla joukkue menetti Timo Suurosen Vantaalle. Siinä mielessä siirto oli yllättävä, että Suuronen ei missään nimessä ole ollut keravalaisten paras puolustaja. Suomi-sarja-tasolle HC Keravalta löytyy tarpeeksi paljon paikkaajia, joten menetyksen kokonaisvaikutus ei ole kovin suuri.

Hyökkäyspäässä keravalaiset ovat onnistuneet suhteellisen hyvin. Viime otteluissa piristymisen merkkejä on osoittanut vanha Mestis-jyrä Harri Alakotila, joka on joukkueen sisäisessä pistepörssissä noussut jo kakkossijalle Jani Telavuoren vanaveteen. Mestiksessä kulttiaseman saavuttanut Matti Luoma on esiintynyt Keravalla edukseen ja tehnyt 16 pelaamassa pelissään 9 maalia.

Maalilla Janne Sjöberg ja Sami Lämpsä ovat viime aikoina jakaneet torjuntavastuuta. Molemmilla on hyviä pelejä alla, mutta koko kautta leimannut puolustuksen kurittomuus asettaa maalivahdit kovan paikan eteen. Ellei oman pään pelaamista saada tiiviimmäksi, joutuvat keravalaisvahdit tiukan paikan eteen.

Arvio: HC Kerava menee helposti pudotuspeleihin. Kuitenkaan kentällä joukkueen suoritukset eivät ole sitä, mitä miehistöltä on lupa odottaa. Jos entiset Mestis-jyrät löytävät loppukaudesta vanhan vireensä, on joukkueella potentiaalia mennä pitkälle.

4. TuusKi - Mustosen lähtö sekoittaa pakkaa

Etelälohkon viimeistä pudotuspelipaikkaa hallussaan pitävän TuusKin kevätkausi on alkanut suhteellisen hyvin. Loppusyksyn erinomainen vire on taittunut tasaisemmaksi etenemiseksi, mutta paikka neljän joukossa on edelleen vankka, koska viivan alapuolisista joukkueista mikään ei ole päässyt olennaisesti parempaan pistetahtiin kuin tuusulalaiset.

TuusKi hyötyi tammikuussa HcM:n kehnosta vireestä, sillä joukkueet kohtasivat peräti kolmesti. TuusKi oli joka kerta parempi, ja alkukaudesta maalinteko-ongelmista kärsinyt ryhmä pääsi harjoittelemaan myös viimeistelyä iskemällä HcM:n verkkoon kolmessa pelissä 19 osumaa. Tappiot TuusKi kärsi sarjan kärkikolmikolle sekä jatkoajalla D-Kiekolle.

Tummia pilviä tuusulalaisten loppukauden ylle kerää joukkueen parhaan pistemiehen Vili Mustosen lähtö siirtoajan umpeutumisen alla K-Vantaaseen. Joukkueen tehot ovat levänneet tähän asti kahden säännöllisesti onnistuvan hyökkäysketjun varassa, ja Niko Harjun ja Jukka Kallion kanssa kakkosketjussa pelanneen Mustosen lähtö hajottaa niistä tehokkaamman. Mikko Kaukokarin, Pekka Kärkkäisen ja Samuli Rassan muodostaman ykkösketjun harteille jää runkosarjan viimeisissä otteluissa paljon.

TuusKin pudotuspelipaikka ratkeaa viime kädessä kahdessa kohtaamisessa D-Kiekon kanssa. Jyväskyläläisten pitäisi voittaa ne molemmat noustakseen toden teolla uhkaamaan TuusKia. Jos uusimaalaiset voittavat kohtaamisista edes toisen, pudotuspelipaikka on lähellä.

Arvio: TuusKi menee todennäköisesti pudotuspeleihin. Vaikka se häviäisi molemmat ottelunsa D-Kiekkoa vastaan. joukkueiden järjestyksen vaihtuminen edellyttäisi lisäksi, että D-Kiekko ottaisi pisteitä kärkikaksikon joukkueilta tai TuusKi menettäisi niitä HcM:lle tai Ketterälle.

5. HcM – Nöyryys hukassa

Hyvänä kevätjoukkueena tunnetun Hc Montrealin tammikuu käynnistyi odotetun vahvasti. Nyt alla on kuitenkin jo viisi perättäistä tappiota, joissa omiin on uponnut yhteensä lähes 40 osumaa. Valmentaja Pekka Laksola on huolissaan.

- Pelillisesti meillä on mennyt ihan hyvin, ollaan voitettu monessa ottelussa laukaukset. Ei vain saada maaleja eikä puolusteta. Puolustuspelaamisesta puutuu tarvittava nöyryys, ja tietysti sekin vaikuttaa, että meillä on ollut viime peleissä kokoonpanossa vain kaksi varsinaista pakkia.

- Nämä viisi tappiopeliä ovat olleet toistensa kopioita. Ensin painetaan helvetisti, sitten päästetään pari helppoa omiin, aletaan hyökätä entistä hirveämmällä innolla ja päästetään taas pari omiin.

Tappioiden myötä HcM:n mahdollisuudet pudotuspeleihin ovat heikentyneet. Teoriassa ero neljän joukkoon ei vielä ole ylivoimaisen suuri, mutta sinne päästäkseen tamperelaisten pitäisi nopeasti kääntää tappioputki voittoputkeksi.

- On meillä vielä teoreettiset mahdollisuudet, mutta tuolla pelillä ei voiteta ketään, Laksola sivaltaa.

HcM sai tammikuussa yhden kelpo hyökkääjän lisää, kun syyskaudella Ruotsissa ja kakkosdivisioonan HC Eaglesissa pelannut Teemu Bister liittyi joukkueeseen. Sarjaporrasta alempana hän iski lähes kolme tehopistettä ottelua kohden ja on aloittanut myös HcM:ssä hyvin.

Joukkue on terve, mutta hyökkäyksestä puuttuu paras pistemies Jani Salmijärvi, joka on kolmen viikon mittaisella Thaimaan-matkalla.

Arvio: HcM:n viime kierrosten otteilla ei pudotuspelipaikoista enää taistella. Pikemminkin on todennäköisempää, että D-Kiekko ajaa pian ohi. Joukkueessa on kuitenkin siinä määrin potentiaalia, ettei kurssin täydellinen kääntyminenkään ole aivan mahdoton vaihtoehto.

6. D-Kiekko – Hyökkäysvoimaa sairastuvalta

D-Kiekkoa vaivasi syyskauden lopussa ankara loukkaantumissuma, joka oli pudottamassa joukkuetta etelälohkon viimeiseksi. Tammikuussa jyväskyläläiset ovat saaneet runkopelaajansa kokoonpanoon ja pelinsä parempaan kuosiin. Pistetili on karttunut tasaista tahtia, mutta pudotuspeliviiva on edelleen melko kaukana.

- Loukkaantuneiden pelaajien paluu on näkynyt sekä harjoitusten että pelien parantumisena. Usko joukkueessa on vahvistunut. Myös keskittyminen peleihin on parantunut, nyt jaksetaan vääntää paremmin kuin alkukaudella, päävalmentaja Jukka Ahvenjärvi iloitsee.

- Neljän joukkoon tässä vielä tähdätään, nyt täytyy vain toivoa, etteivät työesteet verota kokoonpanoa. Meillä on jäljellä vielä kaksi peliä TuusKia vastaan, joten uskoa riittää.

Loukkaantuneiden pelaajien toivuttua D-Kiekko on saanut jalkeille kolme melko kovatasoista hyökkäysketjua ja vastustajien maaliverkot ovat alkaneet heilua. Ilman kolmea säännöllisesti onnistuvaa ketjua joukkue olisikin pulassa, sillä aivan huipputason pistenikkareita ryhmässä ei ole ja omiin menee edelleen paljon maaleja.

- Meidän pelitapamme on vahvasti hyökkäävä. Omiin saa tulla maaleja, kunhan teemme yhden enemmän kuin vastustaja. Puolustuspelissä ei ole mitään perustavanlaatuista vikaa, huolimattomuusvirheitä tulee vain edelleen liikaa, Ahvenjärvi tuumii.

Joulutauolla D-Kiekko vahvisti rivejään nuorisomaajoukkueissakin esiintyneellä 19-vuotiaalla hyökkääjällä Timi Marttisella, joka pelasi syyskauden Pohjois-Amerikassa. Pakkipulasta kärsineessä D-Kiekossa hänet istutettiin puolustajan paikalle. Toinen uusi mies takalinjoilla on syyskauden ajan työesteiden vuoksi poissa ollut Anssi Paltamaa.

Loukkaantuneena on vielä keskushyökkääjä Hannu Päivärinta. Myös entinen Mestis-hyökkääjä Jussi Passi on ollut viime kierrokset sivussa henkilökohtaisten syiden takia.

Arvio: D-Kiekko on nousukunnossa, mutta mihin asti se riittää? Kuuden pisteen eron kiinni kurominen seitsemässä ottelussa vaatisi melkoista voittoputkea, sillä TuusKikin on pelannut viime aikoina kohtalaisen hyvin. Viides tila on todennäköisin loppusijoitus.

7. Ketterä – Murheena mustat hetket

Ketterällä oli tammikuun alussa vielä hyvät mahdollisuudet nousta pienellä ryhtiliikkeellä kamppailemaan pudotuspelipaikasta. Toisin kuitenkin kävi. Tammikuun viidestä ottelusta joukkue sai vain kaksi pistettä, ja mahdollisuudet jatkopeleihin menivät.

Päävalmentaja Jouko Viljakainen nostaa ykkösmaalivahti Juha-Matti Vainikan syyskaudella tapahtuneen loukkaantumisen kauden käännekohdaksi. Pääosan torjuntavastuusta kantanut Jani Huovila ei ole onnistunut voittamaan kenttäpelaajien luottamusta puolelleen.

- Useassa pelissä on mennyt ensimmäinen laukaus sisään, ja se syö miestä. Meillä tulee myös kenttäpelissä helposti mustia hetkiä, kun keskittyminen herpaantuu. Tämä joukkue opettelee vielä voittamaan.

Viime viikonloppuna nähtiin pitkästä aikaa hieman virkeämmin pelannut Ketterä, kun joukkue otti kotonaan tasapelipisteen TuusKilta. Omiinkin meni vain neljä osumaa, kun niitä tammikuun muissa peleissä on uponnut lähemmäs kymmenen.

- Pitkästä aikaa oli sellainen tilanne, että joukkueeseen oli varaa valita pelaajia, ja esitys olikin kohtalaisen pirteä. Kyllä tässä pelit loppuun asti pelataan, vaikka pudotuspeleihin ei ole enää asiaa. Pelaajilla on ollut koko ajan hyvä asenne, eikä kukaan halua viimeiseksi jäädä.

Ketterä vahvisti siirtoajan viime tunteina maalivahtiosastoaan kakkosdivisioonan Lohjan Ankoissa alkukauden torjuneella Mika Norjalla. Viljakaisen mukaan hänestä oli kiinnostunut myös Salamat, mutta enemmän peliaikaa tarjonnut Ketterä vei voiton.

Loukkaantuneina ovat pitkäaikaispotilaat Ville Oittinen ja Petri Tynkkynen. Koko kauden sivussa ollut puolustaja Toni Hinkkanen pelasi viikonloppuna TuusKia vastaan kauden ensimmäisen ottelunsa.

Arvio: Ketterä pelaa loppukauden ilman isoja panoksia. Viimeiseltä tilalta nouseminen on epätodennäköistä, ellei kaksikon HcM-D-Kiekko pudotuspelitaistelu lopu heti alkuunsa ja pelihalut katoa sen tien.

Pohjoisessa ratkaisujen aika

1. Hermes – Uusi vuosi, sama joukkue

Vuosi 2007 käynnistyi Hermeksen osalta samalla tavalla kuin edellinen päättyi – vieraskentällä joukkue etenee voitosta voittoon, mutta kotikaukalossa on vaikeaa. Tästä huolimatta kaikki on vielä Hermeksen omissa käsissä, kun runkosarja lähtee loppusuoralle.

Hermeksen uskomattoman ailahtelevat esitykset saivat jatkoa tammikuun viimeisenä päivänä, kun asennevammainen joukkue hävisi YJK:lle. Ylivieskan edellinen voitto Kokkolassa taisi tulla kaudella 1990-91. Silloin joukkue oli vielä nimeltään YPa, takalinjoilla luuti Jan Neliba ja Hermeksen hyökkääjä Topi Anttila oli juuri täyttänyt kolme vuotta. YJK-tappio oli Hermekselle jo kauden seitsemäs kotikaukalossa – niin paljon tappioita kriittinen kokkolalaisyleisö joutui harvoin sietämään edes raskaimpien Mestis-vuosien aikana.

Mutta Kokkolan ulkopuolella peli kulkee: 13 vierasottelua on tuonut 12 voittoa. Ainoastaan Raahe-Kiekko on pystynyt riistämään Hermekseltä pisteen kotikaukalossaan. Vierasesitysten ansiosta Marko Rahikaisen valmentama joukkue on jo varmistanut pudotuspelipaikkaansa ja voi parhaimmassa tapauksessa ottaa tukevan otteen runkosarjan voitosta ottamalla täydet pisteet viikonlopun Lapin-kiertueelta.

Vaikka runkosarjan voitto – tai jopa toinen sija – olisi tavallaan hieno palkinto kokkolalaistuneelle Hermekselle, kilpailullinen menestys ei kuitenkaan välttämättä vielä tällä kaudella ole tärkeintä kokkolalaisessa jääkiekossa.

Tämä näyttää myös olevan seurajohdon tiedossa: tammikuussa ei lähdetty hakemaan vahvistuksia hyvähenkiseen joukkueeseen, vaikka tulijoita olisi tiettävästi riittänyt. Hermes näyttää vihdoin tajunneen, ettei tärkeintä ole menestys tulevien kuukausien aikana, vaan paikkakunnan jääkiekon ja
seurakulttuurin kehittäminen pitemmällä tähtäimellä.

Arvio: Tulevan viikonlopun vieraspelit näyttävät suunnan: kahdella voitolla Hermes varmistanee runkosarjan voiton, mutta jos pistemenetyksiä tulee, kaikki on vielä auki. Pudotuspeleissä kaikki on mahdollista – kaiken onnistuessa Hermes voi jopa taistella noususta, huonoimmassa tapauksessa ”kotietu” koituu kohtaloksi heti ensimmäisellä kierroksella.

2. RoKi – Kaamos enää historiaa

Syyskauden lopussa puolustajien loukkaantumisista kärsinyt RoKi sai joulutauolla sairastupaa tyhjemmäksi, ja tämä on näkynyt heti myös tuloksissa. Joukkueella on takana vahva tammikuu, ja pudotuspelipaikan varmistaminen alkaa olla jo hyvin lähellä.

- Loukkaantuneiden pelaajien paluu auttaa kaikkea tekemistä. Nyt on rauha palautunut päivittäiseen harjoitteluun ja pelaamiseen, kun ei tarvitse miettiä, ketkä ovat poissa ja miten poissaolot voi paikata, kakkosvalmentaja Jari Tenno iloitsee.

Puolustajien paluu on tiivistänyt RoKin puolustuspelaamisen sellaiseksi kuin se oli kauden alussa. Viimeksi pelatuissa kuudessa ottelussa joukkueen verkkoon on tehty keskimäärin vain puolitoista osumaa ottelua kohden.

Hyökkäyspää sitä vastoin koki tammikuussa kolauksen, kun paras pistemies Juho-Tuomas Appel siirtyi KooKoon riveihin. Hänen paikalleen Juho Joonan ja Veli-Matti Kilpijärven ketjuun hankittiin kuitenkin toinen suhteellisen nimekäs pelaaja, KOO-VEE:ssä alkukauden hyökännyt RoKi-kasvatti Kimmo Haapa-aro.

- Appelin lähdön jälkeen meidän hyökkääjillä on ollut oikeastaan ihan samanlainen tilanne kuin oli kauden alussa. Paljon pisteitä on lähtenyt, ja nyt pitää jäljelle jääneiden hyökkääjien nousta esiin. Haapa-aro on meille joka tapauksessa selkeä vahvistus, hän on kaveri, joka tekee paikoista maalit, Tenno kuvailee.

Siirtoajan umpeutumisen alla RoKi täydensi puolustustaan toissa kaudella PaKassa Suomi-sarjaa pelanneella Jyrki Hannolalla, jota Tenno luonnehtii kirjoittamattomaksi kortiksi. Myös joukkueen parin edellisen kauden tehopuolustaja Toni Karjala palasi tammikuussa joukkueeseen, mutta hän pelaa samaan aikaan myös kaukalopallon mestaruussarjaa ja edustaa RoKia siksi vain satunnaisesti.

Loukkaantuneina RoKilla ovat enää puolustaja Jarno Alanne ja hyökkääjä Pekka Rajaniemi, mutta molempien pitäisi olla pelikunnossa viikon-parin sisällä. Koko tammikuun sivussa ollut puolustaja Mikko Mäkiranta palaa viikonloppuna kaukaloon.

Arvio: RoKin peli on taas uomissaan ja pudotuspelipaikka enää lopullista sinettiä vaille varma. Viikonlopun ottelut kahta muuta kärkijoukkuetta Hermestä ja Jeppistä vastaan näyttävät runkosarjan viimeisille kierroksille suuntaa.

3. K-Laser – Vakaata ailahtelua

Kiekko-Laser pelasi suhteellisen vaihtelevan kuukauden, mutta saalisti kuitenkin riittävästi pisteitä säilyttääkseen suhteellisen tukevan otteen pudotuspelipaikasta. Eroa playoff-viivaan on edelleen neljä pistettä, vaikka vire ei tammikuussa ollut paras mahdollinen.

- Ei tämä ihan odotetusti ole mennyt. Pelaajilla on ollut paljon työesteitä, ja joukkueen yhtenäisyys on kärsinyt. Keskiviikon Ahmat-peli oli kuitenkin lupauksia antava, päävalmentaja Jaakko Palsola toteaa.

Vaikka oululaisten peli on ailahdellut, muutamat yksilöt ovat nousseet tammikuussa aiempaa vahvemmin esille. Joukkueen kokeneempaa kaartia edustavat Olli Piippo ja Toni Gussander ovat löytäneet hyvän vireen, ja läpimurtokauttaan pelaavan Niko Toivon pistetahti on kiihtynyt entisestään.

- Toivoon olen erittäin tyytyväinen, hän pelaa hyvin molempiin suuntiin. Kaiken kaikkiaan joukkueessa on hyvä fiilis kautta linjan, tämä on nälkäinen ryhmä, Palsola kiittelee.

Runkosarjan viimeisille kierroksille K-Laser lähtee säilyttämään paikkansa neljän joukossa.

- Pelillisesti keskitytään tiiviiseen viisikkopeliin, yritetään reagoida pelissä avautuviin asioihin ja kehittää suunnanmuutospeliä. Myös erikoistilannepelaaminen on tietysti tärkeää, Palsola luettelee.

Viimeisten kierrosten suurin kysymysmerkki K-Laserissa on puolustus, joka koki tammikuun lopulla kaksi takaiskua. Joukkueen johtava puolustaja Veli-Pekka Koskinen siirtyi naapuriseura Ahmoihin, ja Jussi Jaakola joutui neljäksi viikoksi sivuun nilkkavamman vuoksi.

Arvio: Entisestäänkin kapean puolustuksen menetykset luovat hieman varjoa K-Laserin viimeisten kierrosten ylle. Kovakuntoisempi Jeppis voi ajaa ohi, mutta parhaan vireensä kadottanut Ahmat ja seitsemän pisteen takaa-ajoasemassa oleva Et-Po pysynevät K-Laserin takana.

4. Jeppis – Ratkaisujen aika

Kohtalon kellot soivat Jeppis Hockeylle tulevien viikkojen aikana. Paljon on pelissä sekä kaukalossa että sen ulkopuolella: Joukkue taistelee vielä hampaat irveessä paikasta tämän kevään pudotuspeleihin, mutta vielä tärkeämpi taisto käydään seuran toimistossa, jossa yritetään kuumeisesti kaupata lippuja ensi viikonlopun Lordi-konserttiin.

Jos liput Jeppiksen järjestämään Lordi-spektaakkeliin käyvät kaupan, Jeppis saa lisää valuuttaa tyhjyyttään ammottaviin rahakirstuihin. Jos euroviisuvoittaja ei sen sijaan pietarsaarelaisia kiinnosta, koko seuran tulevaisuus saattaa olla vaakalaudalla.

Pelikentällä kaikki on onneksi sentään vielä seuran omissa käsissä. Jeppiksen hyvän vireen lisäksi myös Ahmojen totaalinen hyytyminen on auttanut pietarsaarelaisten pudotuspeliunelmia. Tällä hetkellä näyttäkin siltä, ettei Ahmat enää välttämättä ole Jeppiksen ainoa vastustaja pudotuspelipaikasta, esimerkiksi lauantain peli Et-Po 72:n vieraana saattaa vielä osoittautua kauden tärkeimmäksi.

Vaikka Jeppiksen asema on tällä hetkellä aika hyvä, pudotuspelipaikka on kaikkea muuta kuin varma. Joukkueella on erittäin vaikea loppuohjelma, eikä pistemenetyksiin ole juuri varaa varsinkaan päävastustajia vastaan.

Arvio: Jos avainmiehet jatkavat omalla tasollaan ja vanha tutkapari Marko Lapinkoski-Petri Laitinen löytää tehonsa, Jeppis punnertaa itsensä väkisin neljän parhaan joukkoon. Avainasemassa on myös maalivahtipeli – viimeistään nyt riveistä pitää löytyä voittava vahti.

5. Ahmat – Asenne kateissa

Haukiputaan Ahmojen alamäki jatkuu. Joukkue on kerännyt viimeksi pelaamistaan kuudesta pelistä vain kolme pistettä, ja keskiviikon tappio K-Laserille pudotti joukkueen jo pudotuspelisijojen ulkopuolelle. Päävalmentaja Markku Holappa on erittäin tyytymätön eräiden kokeneimpien pelaajiensa sitoutumiseen ja motivaatioon kauden ratkaisun hetkillä.

- Kokeneiden pelaajien asenne on ollut aivan järkyttävä. Puheet ovat kääntyneet siihen, onko järkeä pelata pudotuspeleissä ja miten työvuorot järjestetään, jos niihin mennään. Tämä tarttuu sitten nuorempiinkin poikiin, Holappa jyrisee.

- K-Laser-pelissäkin homma oli pitkään hanskassa, mutta kun ei kiinnosta niin ei kiinnosta. Pitää miettiä, antaako kokeneille pelaajille peliaikaa enää ollenkaan. Turha tässä on mitään pelillisiä asioita miettiä, koska asenneongelmat heijastuvat jokaiseen osa-alueeseen.

Ellei tilanne kohennu, aikoo Holappa nostaa kentällisen B-junioreita edustusjoukkueeseen ja jättää asenneongelmaisia pelaajia kokoonpanon ulkopuolelle.

- Meillä on seitsemän peliä vielä jäljellä, eikä ole syytä heittää kirvestä kaivoon. Uskon, että kaikesta huolimatta vielä nousemme tästä.

Tammikuun valopilkkuja joukkueessa ovat olleet puolustaja Tero Ervasti, Henri Hietalan johtama hyökkäysketju ja joukkueen nuoret kyvyt. Siirtoajan umpeutumisen alla Ahmat sai mielenkiintoisen vahvistuksen, kun K-Laserin johtava puolustaja Veli-Pekka Koskinen siirtyi naapuriseuran riveihin. Sivussa on nilkkansa loukannut hyökkääjä Olli-Pekka Keskitalo.

Arvio: Ahmojen tulevia pelejä on erittäin vaikea arvioida. Potentiaalia on, mutta tällä hetkellä siitä ei saada käyttöön kuin murto-osa. Jos Holapan toimenpiteet tai vaikkapa Koskisen siirto herättävät joukkueen, taistelee Ahmat vielä pudotuspelipaikoista. Jos nykyinen tahti jatkuu, sijoitus voi heikentyä vielä useillakin pykälillä.

6. Et-Po 72 – Kunto löytyy pelaamalla

Etelä-Portimo 72:n joulukuussa alkanut nousu jatkuu vakuuttavana. Ylitorniolaiset ovat perinteiseen tapaan päässeet kovaan kevätkuntoon. Joukkue saalisti tammikuun seitsemästä pelistään peräti 12 pistettä, vaikka pelasi otteluista viisi vieraskaukaloissa.

- Ollaan saatu pelilliset asiat kuntoon, ja viivaan on matkaa enää kolme pistettä. Pudotuspelipaikka on lähellä, mutta ei se ihan varma vielä ole, valmentaja Seppo Saukkoriipi toteaa.

Kovasta vireestään huolimatta Et-Polle on tullut myös heikkoja hetkiä, mutta niistä on useimmiten toivuttu ja pelit käännetty voitoiksi. Viime viikonlopun vieraspelissä Raahe-Kiekkoa vastaan joukkue hukkasi 4-0-johtonsa, mutta nousi kolmannessa erässä kuitenkin vielä maalin voittoon.

Kolmella kentällisellä pelaavaa ja avainpelaajiaan rajusti kuormittavaa joukkuetta ei Saukkoriipin mukaan vaivaa edes väsymys.

- Me olemme pelanneet kolmella kentällisellä vuosikaudet, ja pelaajat ovat tottuneet siihen rytmiin. Kaikki saavat hyvin peliaikaa, joten jos kesätreeni on jäänyt vähän vähemmälle, niin pelaamisen kautta se kunto sitten löytyy.

Pistepörssissä kaksoisjohtoa pitävien Jani Raution ja Juha Pietsalon lisäksi Et-Posta on viime kierroksilla onnistunut hyvin myös ketju Aki Pietsalo-Markus Kuusela-Heikki Rautio, joka on nostanut profiiliaan Kuuselan siirryttyä sentterin tontille. Loukkaantuneina joukkueelta ovat hyökkääjä Arto Siikavirta sekä pelaaja-valmentaja Nikolai Sikorski. Molemmat ovat sivussa loppukauden.

Ennen siirtoajan umpeutumista Et-Po täydensi rivejään alkukauden Lappi-liigaa HC Kemissä pelanneella hyökkääjä Aku Heinosella, jolla on myös parinkymmenen pelin Suomi-sarja-kokemus RoKin riveistä.

Arvio: Et-Pon pistetahti on ollut kahden viime kuukauden ajan aivan sarjan kovimpia. Ei ole mitään perustetta uskoa, että aina keväällä hyvin pelaava joukkue hyytyisi helmikuussakaan. Pudotuspelipaikka on edelleen hyvinkin mahdollinen, vaikka kovassa vireessä on moni muukin joukkue.

7. Raahe-K – Alkuvuosi vuoristorataa

Raahe-Kiekon sijoitus ja piste-ero neljän joukkoon pysyivät tammikuussa lähes ennallaan, mutta otteet kaukalossa heilahtelivat rajusti. Joukkue aloitti kevätkauden neljällä reilulla tappiolla, mutta piristyi sitten ja onnistui kuun lopussa ottamaan muun muassa kotivoiton RoKista.

- Meiltä oli tappiopeleissä pelaajia poissa, ja materiaalimme on niin kapea, että se näkyy heti. Kaukalossa tehtiin pieniä virheitä, joilla pelit kääntyivät vastustajille. Annettiin helppoja maaleja, ja kun saatiin itse maali tehdyksi, soi heti seuraavassa vaihdossa omissa, päävalmentaja Timo Elfving kertaa.

Kurssin kääntymistä auttoi kahden vahvistuksen hankkiminen hyökkäykseen. Suomi-sarja-tasolla KalPasta, Warkiksesta ja Titaaneista tuttu kiekkokiertolainen Pat Ahosilta siirtyi Raaheen Leppävirran Kiekosta ja toi mukanaan joukkuetoverinsa Petri Tiaisen. Siirron oli määrä tapahtua jo syyskaudella, mutta Ahosillan loukkaantuminen laittoi sen pariksi kuukaudeksi jäihin.

Raahe-Kiekolla on vielä panosta viimeisille kierroksille, matkaa neljän joukkoon on viisi pistettä. Pistemenetyksiin ei kuitenkaan enää ole varaa, sillä viimeisistä pudotuspelipaikoista kamppailee monta kovakuntoista joukkuetta.

- Viikonlopun Ahmat-peli ratkaisee paljon. Meidän 5-5-peli on tällä hetkellä ihan hyvässä kunnossa, viime viikonlopun peleissäkään ei päästetty yhtään maalia tasakentällisin. Erikoistilannepelaaminen on kuitenkin ongelma, maaleja menee omiin sekä ylivoimalla että alivoimalla.

Loukkaantumisia Raahe-Kiekolla ei ole, eikä joukkueessa tapahtunut siirtoajan päättymisen alla enää muutoksia.

Arvio: Raahe-K sinnittelee playoff-taistelussa, mutta neljän joukkoon on liikaa tungosta. Kovakuntoisten Et-Pon ja Jeppiksen ohittaminen vaatisi voittoputkea, mutta raahelaiset eivät ole tällä kaudella voittaneet kertaakaan enempää kuin kaksi ottelua peräkkäin. Loppusijoitus asettunee välille 6-8.

8. JHT – Loukkaantumissuma hyydytti pelin

Kalajoen JHT:n tammikuu meni odotuksiin nähden pahasti alakanttiin. Komeaa 7-3-voittoa Jeppiksestä on seurannut tappioputki, joka kasvoi viime viikonloppuna jo viiden pelin mittaiseksi. Kovana kotijoukkueena tunnetun JHT:n kannalta on huolestuttavaa, että perättäisiä kotitappioitakin on jo kolme.

- Meillä on päällä hirveä loukkaantumissuma, se on päällimmäinen selitys. Luultiin, että saataisiin terveystilanne joulutauon aikana kohenemaan, mutta huonommaksi se on vain mennyt koko ajan, päävalmentaja Teemu Konu huokaa.

Loukkaantuneina on tällä hetkellä kentällisen verran joukkueen avainpelaajille. Sivussa ovat hyökkääjistä Aku Joki-Erkkilä, Henri Mustonen ja Janne Tohila sekä puolustajista Olli Kuoppala ja Jari Lehtomäki. Heistä Konu odottaa Joki-Erkkilän ja Lehtomäen pelaavan vielä tällä kaudella, muiden vammat vaativat pidempiaikaista toipumista.

- Poissaolot ovat hajottaneet meidän vakituiset kentälliset, ja se on näkynyt hyökkäyspelissä. Alkukaudella pystyttiin tehokkaasti hyödyntämään maalipaikat, mutta nyt sekin on ruvennut tökkimään. Myös maalineduspelaaminen on ollut heikkoa molemmissa päissä, Konu valittelee.

- Joudutaan kuormittamaan terveitä pelaajia, ja se lisää henkilökohtaisten virheiden määrää. Tällä tasolla niistä kuitenkin rokotetaan aika usein.

Tappioputken myötä JHT on tipahtamassa viimeisistä pudotuspelipaikoista käytävästä taistelusta. Eroa neljän joukkoon on jo seitsemän pistettä. Konu ei ole kuitenkaan luopunut toivosta.

- Totta kai tähtäin on edelleen pudotuspeleissä, loppuun asti pelataan täysillä.

Viime viikonlopun peleissä Konu nosti JHT:n omia B-junioreita täydentämään kokoonpanoa, ja heitä on tarkoitus peluuttaa myös loppukaudella. Uutena pelaajana joukkueeseen liittyi tammikuussa hyökkääjä Kimmo Harila, joka pelasi alkukauden kakkosdivisionaa helsinkiläisessä Oulunkylän Kiekossa.

Arvio: JHT:n mahdollisuudet pudotuspeleihin ovat lähes olemattomat. Loukkaantumiset verottavat joukkueen iskukykyä pahasti, ja sarjataulukossa edellä on monta huomattavasti paremmassa vireessä olevaa ryhmää. Loppusijoitus jäänee välille 7-9.

9. YJK – Tasapaino löytynyt

Tammikuun suurin yllättäjä pohjoislohkossa on voittoputkessa kulkeva Ylivieskan Jääkarhut. Syyskauden jälkeen tukevasti yhdeksännellä paikalla majaillut joukkue on voittanut kevätkauden seitsemästä pelistään viisi ja noussut jo hengittämään JHT:n ja Raahe-K:n niskaan.

- Iso asia otteiden parantumisessa on ollut loukkaantumiskierteen katkeaminen. Syyskaudella meillä pelasi moni pelaaja jatkuvasti toipilaana, päävalmentaja Pasi Tammela kertoo.

- Ollaan saatu hyökkäyksiinlähtöjä ja keskialueen pelinkääntämisiä nopeammiksi. Puolustuspeli meillä oli jo syyskaudella hyvää, ja nyt on löytynyt hyökkäyksiinkin tarvittavaa röyhkeyttä. Viisikkopeli on tiivistä ja pelaaminen kaiken kaikkiaan hyvin balanssissa.

Toista perättäistä kautta lähes samassa kokoonpanossa pelaavan oman kylän poikien joukkueen pelaaminen on viime kierroksilla loksahtanut kohdalleen. Keskiviikkona kaatui sensaatiomaisesti sarjakärki Hermes vieraissa.

- Monissa asioissa on menty eteenpäin. Pelaajien rutiini on parantunut, helppoja virheitä tulee nyt huomattavasti vähemmän. Ollaan saatu liian isot riskit karsittua pois, ja esimerkiksi avauspeli on kohentunut huomattavasti.

Joukkueen onnistujista Tammela nostaa erityisesti esille ykkösketjun Tomi Heinonen–Jaakko Huhtakangas–Mika Hakasaari. Ketjun peli on loksahtanut kohdalleen, kun syyskauden armeijan takia sivussa ollut Hakasaari tuli tammikuussa toiseksi laitahyökkääjäksi. Erityisesti sentteri Huhtakankaan otteisiin valmentaja on ollut tyytyväinen.

Hakasaaren lisäksi YJK sai tammikuussa kokoonpanoonsa myös toisen armeijan vuoksi sivussa olleen hyökkääjän, kun Mikko Piili liittyi joukkueeseen. Hakasaaren tavoin myös hän on päässyt nopeasti pelirytmiin kiinni ja kerännyt mukavasti tehopisteitä. Lähtijöiden listalla on joukkueen nimekkäin hyökkääjä, entinen Mestis-pelaaja Pasi Reunanen, joka kärsi Tammelan mukaan motivaatio-ongelmista.

- Loppukauden tavoite on pelata hyviä pelejä sekä kotona että vieraissa. Joukkue tai useampi olisi vielä tarkoitus ottaa kiinni, Tammela linjaa.

Arvio: YJK on tällä hetkellä ikävä vastus kenelle tahansa, ja joukkue on napsinut viime kierroksilla tasaisesti pisteitä myös vieraskaukaloista. Jos otteet pysyvät loppuun asti yhtä hyvinä, YJK ohittanee JHT:n ja ehkä Raahe-Kiekonkin.

10. Cowboys – Tukevasti nollalinjalla

Ei mitään uutta Nivalasta. Cowboysin kevätkausi on tuottanut joukkueen tilille toistaiseksi pelkkiä tappioita. Lehmipoikien pahin vitsaus on jatkuva pakkipula. Pelejä on jouduttu pelaamaan kolmella puolustajalla ja hyökkääjiä peluuttamaan pakkeina.

- Tekemisen meininki joukkueessa on säilynyt, mutta jonkinlainen kipsitilanne tässä on kuitenkin päällä. Epäonnistumiset ovat ruokkineet epäonnistumisia. Olemme me kuitenkin päättäneet vielä pinnoja ottaa, päävalmentaja Ari Ohtamaa vakuuttaa.

- Meidän joukkueella on hyvä liike, mutta sen käyttäminen ei tällä hetkellä onnistu. Avaussyötöt annetaan seisoville miehille, ja keskialueen ylittäminen on vaikeaa. Pelin lukeminen on heikkoa, ja pelaamisesta puuttuu tällä hetkellä myös syvyyttä. Vastustaja päästetään helposti vaarallisiin vastahyökkäyksiin, joista tulee maaleja.

Cowboysin ylivoimapelikään ei ole vakuuttanut. Ohtamaan mielestä siinä ei kuitenkaan ole muuta merkittävää vikaa kuin päästettyjen alivoimamaalien suuri määrä.

- Ylivoima on pyörinyt ihan hyvin, mutta laukauksia ja maskia puuttuu. Erilaisia tyylejä on kokeiltu, mutta pitkään jatkunut onnistumisten puute näkyy ylivoimassakin.

Kaikista ongelmista huolimatta Ohtamaa näkee joukkueen pelaamisessa myös lupaavia merkkejä. Viime viikonlopun otteluissa Ahmoja ja Jeppistä vastaan Cowboys menetti mahdollisuutensa avauserässä, mutta tarjosi kahdessa viimeisessä tasapäisen vastuksen.

Loppukauden tavoitteena on pistetilin kartuttamisen lisäksi kokemuksen hankkiminen joukkueen nuorille pelaajille.

- Emme hankkineet tammikuussa uusia pelaajia, sillä on ihan turha laittaa rahaa hukkaan. Mieluummin kehitetään omia nuoria. Heidän pelaamisessaan on hyvän tulevaisuuden merkkejä, ja uskon tappioidenkin opettavan.

Arvio: Cowboysin paras tilaisuus pistetilin kartuttamiseen on tänään perjantaina, kun loukkaantumisten runtelema JHT saapuu Nivalaan. Muissa peleissä tappion välttäminen on vaikeaa, sillä moni pohjoislohkon joukkue on tähän aikaan vuodesta parhaassa vireessään.

kirjoittajat: Juho Hannukainen, Markus Mattlar, Johan Prest ja Matti Suomilammi