Mestis-ikoni Lehtonen jatkaa kauden kerrallaan

Heinäkuussa 30-vuotta täyttänyt Petri Lehtonen on pelannut lähes koko uransa 1-divisioonassa ja Mestiksessä, tehden komeat teholukemat. Lehtonen lähestyy kaikkien aikojen tilastojen syötöissä top-10 ja pistepörssissä top-20 listaa.

Herrasmiespelaajana tunnettu Lehtonen on valittu fair play pelaajaksi kausilla 1998-99 ja 2001-02. Mestiksen all-stars tähdistössä mies oli kaudella 2003-04 ja kakkostähdistössä kausina 2001-02 ja 2002-03. Miehellä on tilillään myös kolme B-maaottelua saldolla 0+2.

”Ei tästä mitään tule..”

Petri Lehtosen ollessa 10-vuotias vanhemmat veivät pojan jääkiekkoharjoituksiin ja seurana oli Forssan Alku. Alku ei luvannut liikoja.

- Heti jäälle päästyäni olin kaatunut ja tullut pois sanoen ei tästä mitään tule. No aika pitkään on kuitenkin tullut tahkottua, Lehtonen muistelee nauraen.

Noin 15-vuotiaana rinnalle ilmestyi pieni mies nimeltä Antti Laakso ja siitä lähtien miehet ovat pelanneet yhdessä lukuun ottamatta Lehtosen kahta ulkomaan vierailua. Juniorina mitään merkittävää menestystä ei tullut, mutta esimerkiksi A-junioreiden 1-divarissa kaudella 1994-95 mies teki komeat tehot 24 ottelussa 24+36=60 pistettä.

Antti Laaksonen pelasi myös samaan aikaan junioreissa ja Lehtonen muistelee jo silloin ajatelleensa, että miehestä kuullaan vielä.

Taitaa tulla kuitenkin

Ensimmäisen kerran Lehtonen pääsi haistelemaan 1-divisioonan ilmapiiriä kaudella 1993-94 ja tilille tuli yksi ottelu. Seuraavalla kaudella tilille napsahti jo kaksi ottelua.
Kaudella 1995-96 Lehtonen sai paikan pelaavasta miehistöstä pelaten kolmetoista ottelua ja tehden yhdeksän pistettä. Kauteen mahtui myös varusmiespalvelus, jonka vuoksi mies haki pelipaikkaa TPS:n A-junioreista neljän ottelun verran

- Turha reissu, siellä ei annettu edes kunnon näyttöpaikkaa.

FPS pelasi kaudella myös SM-liigakarsinnoissa, mutta Lehtosen rooli oli pieni.

- Muutaman vaihdon pelasin ja lähinnä haistelin ilmapiiriä.

Seuraavalla kaudella olikin edessä todellinen läpilyönti. Mies teki komeat tehot – 44 ottelussa 26+34=60 pistettä.

- Pisteiden valossa se oli uran paras kausi tähän asti. Anan (Laakso) ja Raunion Matin kanssa pelasin. Raunio tosin napattiin Ilveksen toimesta liigaan kesken kauden.

Forssan paidassa vierähti vielä kaksi kautta yli kolmenkymmenen pisteen tehoilla, mutta kauden 1998-99 jälkeen edessä oli maiseman vaihto.

Jukurit ja menestyksen vuodet

Välissä vietetyn Norjan vuoden jälkeen tie vei Mikkeliin.

- Kevään 1999 viimeistä peliä SaPKoa vastaan olin katsomassa ja pelin jälkeen Ana sanoi että Dufvalla olisi asiaa, mutta nousuhuumassa homma unohtui. Aika pian kuitenkin päästiin sitten sopimukseen Jukureiden kanssa.

Edessä tuli olemaan kolme peräkkäistä mestaruutta ja yksi hopea.

- Avauskausi 2000-01 oli tietysti ikimuistoinen ja Mikkelissä melkoinen lätkäbuumi päällä. Viimeinen ja ratkaiseva kamppailu Turussa tuntui aivan kotipeliltä.

Seuraavalla kaudella Jukureilla oli todella kova miehistö ja playoffs -peleissä joukkue ei hävinnyt yhtään peliä. Jukurit pelasi myös Continental cupissa yltäen Zurichissa pelattavaan lopputurnaukseen.

- Continental-pelit jäivät parhaiten mieleen ja tietysti playoffs -pelit olivat melkoista ylivoimaa.

Kolmas perättäinen mestaruus tuli kaudella 2002-03 ja finaalisarja Vantaata vastaan oli todellinen trilleri jatkoaikoineen ja myös viimeinen ratkaiseva peli meni jatkoajalle Mikkelissä. Voittomaalin tekijänä oli Lehtonen Laakson syötöstä.

- Se oli urani tärkein ja ikimuistoisin maali ilman muuta.

Kauteen mahtui myös uran ikävin loukkaantuminen.

- KooKoon pelaaja kaatui maalin edessä ja huitaisi etuhampaat uusiksi, vahinkohan se oli, mutta ikävä tapaus kaikkine jälkihoitoineen.

Kaudella 2003-04 KalPa katkaisi Jukurien voittoputken ja taas viimeinen peli ratkesi jatkoajalla Mikkelissä. Lehtonen valittiin kauden all-stars ketjuun kauden päätteeksi.

- Kolikon toinen puoli tuli koettua. Saatiin maistaa lääkettä, mitä oltiin aikaisemmin syötetty muille. Tuossa pelissä kaikki tuntui olevan meitä vastaan. Kiekko pomppi tällä kertaa kaverille. Pettymys oli pelin jälkeen melkoinen, Lehtonen muistelee.

Välissä vuosi Ranskassa ja Lehtosen veri veti jälleen Mikkeliin. Kauden jälkeen Lehtonen pääsi juhlimaan neljättä mestaruutta Vaasan hallissa. Voitonjuhlia latisti
Risto Dufvan ilmoitus jättää Jukurien valmentajan pesti.

- Ehkä makein mestaruus - oli hienoa palata kultakantaan. Dufvan ilmoitus bussimatkalla Vaasasta oli kyllä melkoinen shokki.

Alkavalla kaudella tavoitteena on tietysti mestaruus ja liigakarsinnat. Lehtosen mielestä seurajohdon kuuluu aikoinaan ”murehtia” mahdollisesta noususta.

Muilla mailla vierahilla

Lehtonen on pelannut kaksi kautta ulkomailla. Kausi 1999-2000 vierähti Norjan pääsarjan Frisk-Asker Tigers:ssa ja saaliina oli pronssimitali. Lehtonen viihtyi Norjassa hyvin, vaikka oli seuran ainut suomalainen pelaaja. Tehot olivat 36 ottelussa 20+20=40, eli yli piste per peli.

- Hieno vuosi joka suhteessa, sillä paikka oli todella upea ja myös ihmiset mukavia. Norjassa myös treenattiin ihan laadukkaasti.

Kaudelle 1999-2000 oli kuitenkin alkuunsa muita suunnitelmia. Lehtosen piti lähteä Laakson kanssa yhdessä Norjaan ja Stavangeriin.

- Sinne oli sopimus, mutta juuri ennen lähtöä saimme kuulla että joukkue oli mennyt konkurssiin, Lehtonen muistelee.

Kaudelle 2004-05 tie vei Ranskaan ja Grenobleen. Saalina oli taas pronssi ja muita suomalaisia siellä olivat vanha tuttu Pasi Järvinen ja Tommi Hämäläinen. Lisäksi viihtyvyyttä lisäsi nykyisen vaimon mukana olo.

- Leppoisaa touhua, sillä pelejä oli vain kerran viikossa ja harjoittelukin oli lähinnä seisoskelua ja jutustelua. No tulipahan matkailtua esimerkiksi Monacossa ja käytyä laskettelemassa, Lehtonen naureskelee.

Lehtonen myöntää, että jos pelkästään rahallisesti ajattelee, niin ulkomailla olisi kannattanut jatkaa. Mies ei myöskään tyrmää uutta ulkomaan kierrosta, mutta yksin mies ei enää matkaan lähde ja myös organisaation on oltava kunnossa.

Ajatuksia Mestiksestä, SM-liigasta ja muusta

Viime keväänä hierojaksi valmistunut Lehtonen on jo muutaman kauden pelannut kausi kerrallaan. Liigasta on myös miestä kosiskeltu, mutta liiga ei ole enää tähtäimessä.

- Ässiin oli 90-luvun lopulla jo valmis sopimus ja olin mukana noin kuukauden, mutta pelit jäivät muutamaan vaihtoon Pitsiturnauksessa. Paskan maku jäi siitä touhusta, Lehtonen tuhahtaa.

Tänä syksynä Lehtosella oli kahden viikon lainasopimus JYPin kanssa, mutta se typistyi viikkoon miehen loukkattua kätensä Marski cupissa Jokereita vastaan. Lehtonen ehti pelaamaan kaksi ottelua JYPin paidassa Ilvestä ja Pelicansia vastaan.

- Ensin pelasin Alasen (Johannes) ja Pihdin (Samuli Piiroinen) kanssa, ja toisen matsin Sipin (Olli Sipiläinen) ja Filppulan (Ilari) kanssa. Mielestäni pysyin vauhdissa mukana hyvin.

Mestiksen/divarin pelityyli on uran alkuvuosista kokenut melkoisen muutoksen.

- Kuin yö ja päivä voisi sanoa. Vauhti on noussut huimasti ja nykyään puolustetaan huomattavasti enemmän. Takavuosien 17-3 -tyylisiä lukemia ei enää nähdä, mies vertailee.

Lehtonen näkee myös, että SM-liiga on ehdottomasti aukaistava. Muutamien Mestis-seurojen talousongelmat eivät myöskään tule yllätyksinä.

- Liigakarsinnat ovat kuitenkin melkoinen porkkana niin pelaajille kuin faneille. Forssan touhu ei tule yllätyksenä, sillä samanlaista sähellystä se oli jo silloin, kun itse siellä pelasin. Toisin kauheasti en ole touhua seurannut. Todella tyytyväinen olen, kun pääsin pois sieltä ja pelaajaoikeudet ovat Jukureilla, mies sivaltaa.

Paljon puhetta herättäneestä uudesta tuomarilinjasta Lehtosella on selvä mielipide.

- Ehkä liiankin tarkkaa on ja jäähyjä tulee todella helposti. Välillä tuntuu, että kun vähän mailaa nostat niin olet boxissa. Homma on vielä opettelua niin pelaajille kuin tuomareillekin, Lehtonen aprikoi.

Risto Dufvan vaihtuminen Reijo Ruotsalaiseen on näkynyt aluksi lähinnä oheisharjoitteissa. Ensimmäisen kahden viikon aikana Jukurit harjoittelivat esimerkiksi kamppailulajeja enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Kuten moni muukin, niin Lehtonenkin kehui Vaasan tunnelmaa ja myös Ranskan katsomokulttuuri saa kiitosta.

- Vaasassa todella riittää tunnelmaa ja Ranskassa oli hienoa kun pelikatkon aikana porukka tanssi ja lauloi.

Valmentajista puhuttaessa esiin nousi kolme nimeä ylitse muiden.

- Risto Dufva on ehdottomasti tärkein vaikuttaja urallani, mutta FPS vuosilta Timo Tuomi ja Niki Andersson antoivat rohkeasti vastuuta ja peliaikaa.

Herrasmiespelaajana tunnettu ”Puuha-Pete” jatkaa uraansa siis kausi kerrallaan, mutta epäilee ettei ainakaan Suomessa paidan väri enää vaihdu. Valmentajan ura ei miestä tulevaisuudessa kiinnosta näillä näkymin. Lopuksi vielä annetaan Lehtosen valita all-stars ketju omista seurakavereista. Yksi nimi tulee mieleen salamana, mutta muut vaativat sulattelua.

Antti Laakso-Petri Lehtonen-Matti Raunio

Pasi Järvinen-Markku Erholtz



Mikko Strömberg