Jukurit ja K-Vantaa nousujuhlissa

MESTIS / Artikkeli
Jukureiden ja Kiekko-Vantaan tie kohti Mestistä vei ensin halki Kotkan, Haukiputaan, Vaasan ja Tampereen. Lopulta oli vielä kellistettävä sarjapaikkojaan puolustaneet Ahmat ja SaPKo.

Divarin jumbokaksikko sai karsintasarjassa vastaansa upouuden Suomi-sarjan etelälohkon kovan kaksikon: tosissaan nousua tavoitelleet Mikkelin Jukurit ja Kiekko-Vantaan. Kumpikin kandidaateista oli kasannut vahvan joukkueen – vaikkakin varsin eri tyyliin. Jukurit oli hankkinut riveihinsä lupaavia nuoria ja valmentaja Risto Dufvan vanhoja tuttuja: FPS:sta Antti Laakso ja Sami Nummi, Kärppien nuorista Marko Tauriainen, Toni Karjala sekä maalivahti Pasi Keinänen ja Tero Tourunen Jyväskylästä. Lisäksi hankintoihin kuuluivat Ahmojen edelliskauden paras maalintekijä Jani Juselius, Markku Erholtz ja Jyri Paavola Kouvolasta, Herkko Suvanto Kotkasta, Janne Sappalainen Suonenjoelta, Riku Vattukumpu SaiPan ja Jukka Makkonen HPK:n nuorista.

Vantaalla taasen luotettiin enemmän kokemukseen. Parhaimmisto, kuten Tuomas Kalliomäki ja Miikka Teimonen, jatkoivat joukkueen riveissä ja uudetkin pelaajat olivat melkoisia kehäkettuja. Ari Kuisman luotsaaman Kiekko-Vantaan suurimpia tähtiä olivat Pekka Peltola (s.-65) ja puolustaja Kai Tervonen (s.-66), lisäksi PiTassa pelannut Arto Malinen (s.-60) liittyi mukaan kesken kauden. Liigakokemusta omasivat myös Ranskasta palannut Kimmo Mäki-Kokkila (s.-71) ja muun muassa Saksassa kiekkoillut Jimi Helin (s.-71). Myös muilla KiVan hankinnoilla oli kokemusta vähintäänkin divaritasolta: Kimmo Pikkarainen siirtyi Ahmoista, Antti Karttunen PiTasta, Mikko Turunen KooKoosta ja Suuronen, Salama, Suikki, Kemppainen sekä Liikkanen Järvenpäästä.

Suomi-sarjan pudotuspeleissä Jukurit sai ensin vastaansa Kotkan Titaanit. Kahden reilun kotivoiton ansiosta tappio Kotkassa ei haitannut ja mikkeliläiset jatkoivat kauttaan voitoin 2-1. Kotkalaisten paras pelaaja oli Marko Myllymäki, joka keräsi kahdessa pelaamassaan ottelussa viisi tehopinnaa. Paikka karsintoihin ratkesi välierissä, joissa vastassa oli Haukiputaan Ahmat. Kimmo Nurron ja muutaman muun konkarinsa varassa ollut Ahmat jäi Mikkelissä pahasti jyrän alle: maalit isännille 10-1. Kotonaan Ahmat sai pidettyä numerot tasaisempina, muttei pystynyt pistämään Jukureille hanttiin riittävästi.

Myös Kiekko-Vantaa joutui tahkoamaan ensimmäisellä pudotuspelikierroksellaan täydet kolme peliä. Sillä oli vastassa sarjan toinen konkarijoukkue KooVee. Ensimmäiset kohtaamiset päättyivät niukkoihin kotivoittoihin, mutta ratkaisevan pelin vantaalaiset voittivat jo selvästi maalein 7-3. Toisessa vaiheessa vastaan tuli Vaasan kakkosjoukkue Komu HT. Myös KoMun riveissä pelasi roimasti entisiä divaripelureita – tähtinään Jani Uski (4. 4+2) ja Jonas Hemming (4. 2+3). Vaasalaisista ei ollut kuitenkaan Kiekko-Vantaan pysäyttäjäksi: ottelut päättyivät 2-6 ja 5-1.

Vielä ennen divariseurojen haastamista kaksikko kohtasi toisensa. Panoksena ottelusarjassa oli Suomi-sarjan mestarin kunnia sekä luonnollisesti myös helpompi karsintavastus. Jukurit voitti ensimmäisen pelin 3-1. Kaksi seuraavaa ottelua päättyivät mikkeliläisjuhliin jatkoajalla (2-3 ja 4-3), joten mestaruusviiri saatiin hilata Kalevankankaan hallin kattoon.

Pudotuspelien tehokkain pelaaja oli Jukureiden Lasse Kanerva, joka keräsi kahdeksasta pelistä tehot 5+14. Yli kymmeneen pisteeseen ylsivät Jukureista myös Niko Kantelinen (7+5), Antti Laakso (5+7) ja Marko Tauriainen (5+6), K-Vantaan kokenut Pekka Peltola (2+12) ja neljässä pelissä hurjat tehot 5+6 iskenyt Ahmojen entinen liigajyrä Nurro. Tehojen lisäksi Peltola kunnostautui myös jäähyjen keräilyssä: 48 minuuttia. K-Vantaan toiseksi tehokkain pelaaja, puolustaja Kai Tervonen istui 24 ja saman seuran Jimi Helinkin 24 minuuttia.

Vantaan sedät voitokkaina

Varsinaisessa divarikarsinnassa ottelupareissa oli paikalliskamppailujen henkeä. Kiekko-Vantaa haastoi taistoon sarjapaikasta Hyvinkään Ahmat, Savossa samasta panoksesta mittelivät Jukurit ja SaPKo. Kummankaan divariseuran tilanne ei vaikuttanut kovinkaan herkulliselta, joten molempien ehdokkaiden nousuakaan ei pidetty utopistisena ajatuksena. Ja niinhän siinä sitten kävikin.

K-Vantaalla riitti Ahmojen kaatamiseen neljä ottelua. Kotiedusta ei tässä sarjassa ollut puhettakaan, sillä kolme ensimmäistä koitosta päättyivät selviin vierasvoittoihin. Ensimmäinen kamppailu päättyi vantaalaisille maalein 3-9. Avausottelu oli selvää kauraa jo lyhyen ajan jälkeen, sillä vieraat iskivät taululle lukemat 0-3 kuudessa ja puolessa minuutissa. Kahden erän jälkeen vantaalaiset johtivat jo 0-7, ennen kuin Ahmat sai kaunistelluksi lukemia toisessa erässä. Kenttäpelaajista tehokkaimpana tuossa matsissa hääri Miikka Teimonen (2+3), mutta yhdeksästä tehdystä huolimatta kiitosta vantaalaisista ansaitsi myös 42 kertaa kiekon eteen venynyt maalivahti Sami Heinonen.

Helppo avausvoitto saattoi tuudittaa Kiekko-Vantaan uskomaan Ahmojen jo luovuttaneen. Seuraavana päivänä pelatussa ottelussa tahti olikin sama, mutta maalaajina eri miehet: nyt oli nimittäin hyvinkääläisten vuoro siirtyä kolmen maalin johtoon jo vajaassa kuudessa minuutissa. Ennen ottelun puoliväliä tilanne oli Janne Lehtisen kypärätempun myötä jo 2-7, ja loppulukemat 2-9. Samalla kaavalla jatkettiin myös kolmas ottelu. Ajassa 7.47 Kiekko-Vantaa siirtyi 1-3-johtoon ja voitti lopulta pelin osumin 3-6.

Divaripaikan kohtalo oli siis katkolla jo neljännessä kohtaamisessa. Nyt peli noudatti uutta käsikirjoitusta, sillä avauserässä ei nähty kuin yksi maali – Janne Lehtisen vietyä Ahmat johtoon kymmenen sekuntia ennen erätaukoa. Toisessa erässä vantaalaiset saivat hurmoksen päälle ja takoivat neljä kassia. Kotijoukkue otti 5-1-johtoon siirryttyään muutamankin jäähyn ja Ahmat sai vielä hennon oljenkorren. Sarjapaikkaansa puolustanut joukkue sai myllätä kuudella neljää ja kolmeakin pelaajaa vastaan, mutta ei auttanut sekään. Kumpikin joukkue teki lopussa maalin, joten peli päättyi 6-2 ja koko sarja K-Vantaalle 3-1. Liigakuvioiden myötä Ahmatkin sai tosin pitää lopulta paikkansa sarjassa, joten suru pyyhittiin pian silmistä pois.

Kiekko-Vantaan nousun takuumiehiä olivat maalivahti Heinonen (89,06%) sekä kenttäpelaajista Miikka Teimonen (4+4), Kai Tervonen (1+5), Jarmo Kokko (3+2) ja Kimmo Pikkarainen (2+3). Tervonen ja pakkiparinsa Jukka Hakkarainen jäivät neljä maalia plussalle. Ahmojen tehokkaimmat pelaajat olivat Janne Lehtinen (5+2) ja Mikko Markkanen (2+3) – Markkanen tosin jäi peräti kuusi maalia miinukselle, Lehtinen ja puolustaja Pasi Järvinen jäivät hekin viiden osuman verran tappiolle. Maalivahdeista Ahmat peluutti karsinnoissa sekä Jaakko Suomalaista (86,87%) että Jarno Ekmania (84,62%).

Vaikka karsintaottelut olivatkin ”paikalliskamppailuja” ja poikkeuksellisen maalirikkaita, eivät ne juurikaan yleisö kiinnostaneet. Muissa matseissa paikalla oli noin viitisensataa katsojaa, ratkaisupelissä sentään 838.

Hakkarainen ja Laakso juhlittuina maalareina

Toisessa parissa nousu kiinnosti myös katsojia, jotka kerääntyivät sankoin joukoin Mikkelin halliin. Suomi-sarjassa vain neljä ottelua hävinneet mikkeliläiset joutuivat puurtamaan päähän potkitun SaPKon kanssa ihan tosissaan. Ensimmäistä peliä seuraamaan saapuneet 3720 mikkeliläiskatsojaa joutuivat pettymään pahasti. Jukurit oli avauserässä niskan päällä, muttei saanut maaleja aikaan ylivoimallakaan. SaPKo kuittasi toisessa erässä kolmen maalin keulan ja voitti avausottelun selvin luvuin 2-6.

Päivää myöhemmin numerot olivat vielä pykälää selvemmät: 6-1. SaPKo teki jo ensimmäisessä erässä viisi maalia Jukureiden jäädessä nollille. Ottelun sankareita oli selvistä loppuluvuista huolimatta konkarivahti Seppo Aksila, joka torjui yhtä lukuun ottamatta kaikki 40 mikkeliläisvedosta.

Vedenjakajaksi osoittautui kolmas kamppailu, jossa kovin tavoittein sarjaan lähtenyt Jukurit oli selkä seinää vasten. Yleisölukema oli jälleen karsintapeliksi komea – vaikka silmäparien määrä olikin lähestulkoon puolittunut ensimmäisen kohtaamisen huumasta. Jukurit johti ottelua ensimmäisen erän jälkeen, mutta SaPKo kiri vielä tasoihin seuraavan kaksikymppisen alussa. Puolustaja Markku Erholtzin ylivoimaosuma siirsi mikkeliläiset kuitenkin uudestaan johtoon, joka kesti lopulta lukemin 5-2. Jyri Paavola keräsi ottelusta tehot 2+1.

Neljäs peli oli varsin tasainen, vaikka SaPKo kunnostautuikin istumalla 43 minuuttia rangaistusaitiossa. Tunteet kuumenivat varsinkin lopussa, kun Pallokerhon kiri ei tuottanut toivottua tulosta. Jukurit sen sijaan iski kolmannessa erässä kaksi maalia, voitti 1-4 ja siirsi ratkaisun viidenteen peliin.

Ratkaisupeliä oli katsomassa peräti 4147 lipunostajaa. Valtaosa heistä oli tietty mikkeliläisiä, joiden ei tarvinnut pettyä. Mikko Hakkarainen avasi juhlat iskemällä avauserässä 1-0- ja 2-0 –osumat. Lopullinen niitti taisi olla kuitenkin Antti Laakson 3-0-maali, joka syntyi kun toista erää oli pelattu vasta kaksikymmentä sekuntia. Laakso sai viimeistellä päätöserässä myös loppulukemat 4-0, jotka takasivat Jukureiden nousun otteluvoitoin 3-2.

Jukureiden sankareita olivat luonnollisestikin Laakso (4+2), Hakkarainen (3+1) ja loppua kohden parantanut maalivahti Pasi Keinänen (88,99%). SaPKostakin muutama pelaaja sai puhtaat paperit murheellisesta lopputuloksesta huolimatta. Teinisensaatio Jarkko Immonen iski tehot 2+4, Juho Luoma 1+4 ja Pasi Tamminen 2+2. Pallokerhon kiistatta paras peluri oli kuitenkin comebackin tehnyt Aksila. Konkarivahdin ura loppui happamiin tunnelmiin, vaikkei lopputuloksesta Aksilan piikkiin voinut laittaa tippaakaan: hän pelasi täydet minuutit lukemin 90,80%.

» Lähetä palautetta toimitukselle