Päättyneen ja hieman tulevankin kauden nostattamia kysymyksiä pohtivat Jatkoajan toimittaja Kai Löfgren ja Kiekko-Vantaan toimitusjohtaja Mikko Korhonen.
Raimo Summasen hankinta pelasti Kiekko-Vantaan pudotuspelipaikan – ilman Summasen tuomaa nostetta joukkue olisi saattanut luisua karsintoihin asti?
Löfgren: Raimo Summanen oli koko Mestis-kauden kovin kaappaus ja miehen hankkiminen oli suorastaan huikea peliliike Kiekko-Vantaan seurajohdolta. Summanen veti joukkueelle harjoituksia teemoittain, ja päävalmentaja Samu Kuitunen kiittelikin miehen panosta.
Myös pelaajat kehuivat Summasen ammattitaitoa ja auktoriteettia. Nuoret miehet eivät karsastaneet entisen maajoukkueluotsin kurinpitoa, vaan päinvastoin nauttivat saadessaan imeä oppia korkean profiilin valmentajalta.
Ei ole sattumaa, että Summasen ollessa joukkueen mukana Kiekko-Vantaa keräsi keskimäärin 1,75 pistettä ottelua kohden. Koko kauden keskiarvo oli 0,93 pistettä/ottelu, joten ero on selkeä.
On paljolti Summasen ansiota, että surkean alkukauden jälkeen Kiekko-Vantaa oli koko sarjan kuumin joukkue marraskuussa. Ilman loppusyksyn nostetta Kiekko-Vantaan pudotuspelipaikka olisi jäänyt haaveeksi. Siitä iso kiitos kuuluu Summaselle ja hänet värvänneille henkilöille.
Korhonen: Pitää paikkansa. Harjoituksissa ”Rami” toi nuoreen ryhmäämme energiaa ja tekemisen meininkiä omalla persoonallaan ja huippuosaamisellaan. Tärkeitä olivat tietysti myös ”Ramin” vetämät ottelupalaverit, taukojen aikana tapahtunut ohjaaminen sekä pelin johtaminen radiopuhelimen avulla. Ilman Summasen apua pudotuspelipaikka olisi jäänyt joukkueen ulottumattomiin.
Kiekko-Vantaan omilta sopimuspelaajilta nähtiin kauden aikana ihailtavaa tasonnostoa: esimerkiksi Saku Salmela, Henrik Koivisto ja Artjom Iossafov kehittyivät huomattavasti – pelisilmää osoitti myös kokeneen Marko Tuomaisen hankinta?
Löfgren: Parasta Kiekko-Vantaan kaudessa oli eittämättä omien nuorten sopimuspelaajien tasonnosto. Saku Salmela nousi tuntemattomuudesta kiekkoväen tietoisuuteen, vaikka joutui vaihtamaan kauden alla pelipaikkaa puolustajasta (keskus)hyökkääjäksi. Nuori mies osoitti halua kantaa vastuuta ja kehittyä. Hyvästä asenteesta kieli yksi koko sarjan parhaista tehotilastoista.
Henrik Koivisto oli puolestaan hyökkäyksen johtaja etenkin alkukaudesta. Kun hän oli poissa, ykköskenttä oli kovin hukassa. Artjom Iossafov puolestaan pelasi hienon tulokaskauden ja kasvoi tärkeäksi kahden suunnan sentteriksi.
Salmelan ja Iossafovin jatkosopimukset olivatkin erinomainen uutinen vantaalaisten kannattajille. Pelillisen hyödyn lisäksi kyse on myös imagovoitosta, kun nosteessa olevat pelaajat saatiin pidettyä Vantaalla.
Kokeneista kesken kauden hankituita pelaajista Toni Mäkiaho ei kyennyt nousemaan edelliskauden tasolleen, mutta Marko Tuomainen oli loistava hankinta. Moni saattoi naureskella miehen kulmikkaalle liikkeelle, mutta kuten Tuomainen itsekin totesi, hän ei tullut Vantaalle voittamaan luistelukilpailuja. Sen sijaan Tuomaisen lavasta lähti monta tärkeää maalia, joiden avulla vantaalaisten pudotuspelihaaveet säilyivät loppukaudesta elossa.
Korhonen: Väittämä on totta. Mainitut pelaajamme nostivat tasoaan kauden edetessä, mutta niin tekivät monet muutkin pelaajamme. Muutama kokeneempi pelaaja ei sen sijaan pystynyt auttamaan joukkuetta toivotulla ja halutulla tavalla. Marko Tuomaisen mukaantulo oli iso asia nuorille pelaajille ja Tuomaisen palveluksista saamme nauttia myös tulevalla kaudella miehen siirtyessä valmennukseemme.
Yhteistyö HIFK:n ja Jokerien kanssa ei ollut päättyneellä(kään) kaudella kestävällä pohjalla. Yhden tai kahden ottelun mittaiset lainasopimukset eivät palvelleet mitään osapuolta - kaikkein vähiten Kiekko-Vantaata?
Löfgren: Kuten Kuitunen totesi talvella, yhteistyössä on paljon kehitettävää. Ihannetilanteessa Kiekko-Vantaan valmennus saisi tietää jo kesällä, ketkä pelaajat ovat liigasta tulossa koko kaudeksi. Tähän on vielä pitkä matka.
Päättyneelläkin kaudella joukkueessa pelasi lainamiehiä hyvin epäsäännöllisesti, mikä vaikeutti otteluihin valmistautumista. On mahdotonta saada aikaan täysipainoista suoritusta, jos vielä pelipäivän aamuna on suurta epätietoisuutta kokoonpanosta.
Jo toistamiseen peräkkäin HIFK veti lainamiehensä pois tammikuun lopulla, mikä jätti Kiekko-Vantaan tukalaan paikkaan. Jos Jokerit olisi tehnyt saman tempun, vantaalaiset eivät olisi selviytyneet loppukaudesta kovinkaan kunniakkaasti.
Etenkin lahjakkaiden puolustajien Miihkali Tepon ja Julius Nyqvistin lähtö kirpaisi entuudestaan kapeaa puolustusmateriaalia. Toki esimerkiksi Teppo ja Nyqvist auttoivat joukkuetta huomattavasti omalla panoksellaan runkosarjassa, mutta yhteistyöstä jäi silti päällisin puolin huono maku.
Korhonen: Väittämä pitää osittain kutinsa. Liiallinen pelaajaralli vaikeutti valmennuksen työtä, mutta ongelmat tiedettiin jo etukäteen. Yhteistyö Jokereiden kanssa toimi moitteettomasti, mutta IFK teki toisen kerran peräkkäin törkeän tempun sopimuksesta välittämättä. Siitä syystä IFK ei ole enää yhteistyöseuramme.
Tulevaa kautta ajatellen tiedämme jo nyt ne pelaajat, jotka tulevat pelaamaan meillä. Edestakainen pelaajaliikenne pysyy tulevalla kaudella minimissä. Jokeri-lainat liittyvät harjoitusrinkiimme aiempaa aikaisemmin ja harjoittelevat sopimuspelaajiemme tavoin K-Vantaassa kauden aikana.
Entistä tiiviimpi yhteistyö Jokereiden kanssa tulee järkevöittämään Kiekko-Vantaan tilannetta, kunhan Vantaalla säilyy itsemääräämisoikeus edes jossain määrin?
Löfgren: HIFK:n toiminta johti siihen, että Kiekko-Vantaa tekee jatkossa yhteistyötä ainoastaan Jokerien kanssa. Ideaalitilanteessa tilanne selkiytyy huomattavasti, ja Jokerit pyrkii luovuttamaan pelaajiaan lähtökohtaisesti koko kaudeksi Vantaalle kehittymään.
Luonnollisesti tutun pelaajarumban jatkuminen on mahdollista, ja lopullinen totuus selviää vasta syksyllä. Jani-Petteri Heleniuksen ja etenkin Jiri Veistolan sopimukset osoittavat, Kiekko-Vantaa saa hankittua Jokeri-yhteistyön ansiosta laadukkaampia pelaajia kuin ilman liigakytkyä.
Jokerit ja Kiekko-Vantaa tiedottivat yhteistyöstään talvella hieman eri tavoin: Kiekko-Vantaa korosti omaa itsemääräämisoikeuttaan, kun taas Jokerien leiri ilmoitti haluavansa vaikuttaa vahvasti vantaalaisjoukkueen valmentaja- ja pelitapa-asioihin.
Olisi koko sarjan kannalta toivottavaa, ettei jälkimmäinen vaihtoehto toteutuisi täysimääräisenä. Muutenkin ideaalitilanteessa symbioosi olisi vain pakollinen välivaihe matkalla kohti itsenäistä vantaalaista Mestis-joukkuetta.
Korhonen: Tästä aiheesta on puhuttu väärien tietojen ja arvailujen varassa. Totuus on tässä: Kiekko-Vantaa on itsenäinen toimija, jota Jokerit tukee merkittävällä tavalla sekä taloudellisesti että pelaajalainojen kautta. Jokerit on yhteistyöseuramme SM-liigassa, eikä esimerkiksi omista seurastamme osakettakaan ainakaan toistaiseksi.
Pelitapamme määrittävät valmentajamme, jotka minä olen valinnut. Toki kerroin Jokeri-leirille hyvissä ajoin ajatuksistani valmennusryhmämme suhteen, mutta päätös oli Kiekko-Vantaan. Peluutuksestamme vastaavat vain ja ainoastaan omat valmentajamme, jotka kuitenkin ovat
jatkuvassa yhteydessä Jokeri-valmentajiin tavoitteenaan kehittää kaikkia Kiekko-Vantaata ensi kaudella edustavia pelaajia mahdollisimman kokonaisvaltaisesti ja järkevästi.
Esimerkki: Mikäli Jokerit haluaa kehittää lainaamaansa pelaajaa tiettyyn suuntaan (esim. puolustuspelin osalta), toimimme tietenkin tilanteen mukaan. Harjoitusten
koordinoinnissa olisi älytöntä olla tekemättä yhteistyötä ja pyrimmekin esimerkiksi testaamaan palaajamme samalla tavalla kuin Jokerit omansa. Kuten valmentajamme totesi:
Ihan sama tuleeko Ilmalasta vai Tuusulasta, ne saavat peliaikaa jotka sen ansaitsevat. Eli parhaat pelaavat selässä olevasta nimestä tai taustasta huolimatta.
