Maalivahti Kai Tillanen, 30, palaa Mikkelin Jukureihin muutaman vuoden tauon jälkeen. Kasvattajaseura oli Tillasen mukaan ainoa vaihtoehto Suomessa.
– Tuttu joukkue, kaupunki ja ihmiset. Kotiin oli helppoa palata. Olen kaavaillut tämän olevan viimeisen vuoden, jonka pelaan Suomessa, joten samalla yksi ympyrä siis sulkeutuu, Tillanen taustoittaa.
Suomessa Tillanen on kiertänyt paljon, sillä mies laskee vaihtaneensa seuraa 11 kertaa. Paljon on tullut nähtyä ja koettua. Pienistä asioista maalivahti ei enää hätkähdä, mutta myöntää keskittymistä pelaamiseen helpottavan kummasti, kun voi keskittyä vain olennaiseen.
– Itselläni on sellainen pienen pojan unelma, että haluaisin vielä pelata ulkomailla. Sitten olisin mielestäni saavuttanut kiekkoilussa sen, mihin rahkeet riittävät. Tällä kaudella tarkoitus on luonnollisesti menestyä joukkueena ja samalla antaa sellaiset näytöt, että ovi ulkomaille aukeaa, hän kertoo.
Viime kausi ”Kaitsulla” oli vaihteleva. Halu ja polte oli kova jo silloin vierahille maille, mutta paikkaa ei löytynyt. Kausi alkoi Suomi-sarjassa Kotkan Titaaneissa ja päättyi Rovaniemellä RoKin putoamiseen Mestiksestä.
– Rovaniemellä viihdyin todella hyvin ja myös puitteet pelaamiseen olivat kohdallaan. Harjoituksissa kaveri sitten kaatui jalan päälle ja kausi oli siinä. Luonnollisesti hermoa kiristi istua katsomossa tärkeiden pelien aikana, mutta vaikea oli pelata, kun et voi mennä edes polvillesi, mies kertaa.
”Laulun arvoinen maalivahti”
Kuinka eroaa sitten Tillanen miehestä, joka lähti maailmalle muutama vuosi (2007) sitten? Pelityyli on ainakin katsojan silmin rauhoittunut selvästi.
– Pelaamiseen on tullut selvästi rauhallisuutta, mistä iso kiitos Mika Lievoselle, jonka kanssa olemme saaneet tekniikkaa laitettua kuntoon. Ihmisenäkin olen varmaan avioliiton myötä seestynyt, mutta aina pitää olla pieni ketunhäntä kainalossa, ”Kaitsu” naureskelee.
Pelaamisen ohessa arkeen mahtuu työskentelyä Kiitolinjan palveluksessa. Yöt töitä ja päivät pelataan. Mies kiittelee työpaikan joustoa pelihommiin.
– Kuninkaallisella Kiitolinjalla on hienoa työskennellä ja työpaikka oli painava syy palata tänne. Iso kiitos vain Mikko Kakriaiselle.
Värikäs pelityyli on tuonut mukanaan monta lempinimeä ”Hollywood-Tillasesta” ”Kotkan kuvernööriin”. Onpa kaverista tehty Koomisten Kännääjien toimesta jopa oma kappale, "Kai Tillanen", tuosta tolpille puhelevasta maalivahdista ja vastustajien kauhusta.
– Muutama vuosi sitten kuulin tuosta ja kyllä se imartelee, sillä harvasta kiekkoilijasta on tehty oma kappale. Kuittia siitä saa kuulla ja esimerkkinä Rovaniemellä se soi kopissakin. Hauska ja hyvällä huumorilla tehty kappale, Tillanen nauraa.
Miehen maskikin saattaa tulla herättämään huomiota kauden aikana. Maskin maalaajakin oli nikotellut aiheen kuullessaan. Maskissa on Studio Julmahuvista tuttu ”Touko-Pouko” – yksi Tillasen lempinimistä.
– Jukureiden viimeisellä mestaruuskaudella itselläni oli Jukka Rasilan esittämän hahmon kampaus pleijareissa ja sitten nimi jäi elämään. Maskissa on myös teksti Kreikan meri, sillä sitähän se siinä sketsissä aina lauleskelee, värikäs maalivahti naureskelee lopuksi.
