Naantalin VG-62:ssa kiekko-oppinsa saanut, mutta jo teini-iässä TUTOn junioreihin siirtynyt Markku Vuorisalo on 12 TUTO-kautensa aikana ollut mukana joukkueen kaikissa menestyksen hetkissä. Sattumaa tai ei, mutta jostain syystä seuran huonoimmat suoritukset ovat sen sijaan osuneet juuri niihin kausiin, jolloin hän on kiekkoillut muualla.
Hyökkääjän Hermes-visiitin aikana TUTO joutui karsimaan Mestis-paikastaan, eikä viime kausien Norjan ja Itävallan sarjoihin ulottuneen ulkomaankierroksen aikanakaan kotiseuran menestys ollut juurikaan parempi. Näin ollen ei olekaan ollut yllätys, että Vuorisalo on aina ollut toivottu paluumuuttaja, kun TUTO on tähdännyt uuteen nousuun.
B-junioreista suoraan edustukseen
Kesällä 1996 SM-liigasta putoamisen jälkeen TUTO joutui kasaamaan tulevan kauden divisioonajoukkueensa lähinnä omien kasvattiensa varaan. Liigavuosien huumassa poispotkittuja pelaajia haalittiin alasarjoista takaisin seuran riveihin ja suuri rooli oli luvassa myös suoraan omista juniorijoukkueista nostetuilla lupauksilla.
Yksi näistä pelaajista oli vielä edellisellä kaudella TUTOn B-junioreissa pelannut 18-vuotias Vuorisalo. Hän onnistui vakuuttamaan vaativan valmentajan Anatoli Bogdanovin taidoillaan ja vakiinnutti paikkansa edustusjoukkueessa heti ensimmäisenä syksynään.
Tuolloin Vuorisalo pelasi vielä numerolla 22, mutta toisesta kaudestaan lähtien hän on TUTOssa aina kantanut pelipaidan selässään numeroa 10. Ensimmäisinä divarikausinaan Vuorisalon rooli joukkueessa oli vielä hakusessa ja ketjukaveritkin vaihtelivat tiuhaan tahtiin. Jo ensimmäisellä kaudella kokemusta karttui muutamissa otteluissa myös erään lupaavan sentteritulokkaan, Tero Forsellin, ketjukaverina. Myöhemmin tutuksi tuli pelaaminen myös muun muassa joukkueeseen väliaikaisesti palanneen kokeneen Jari Hirsimäen ketjussa.
Vuorisalo on aina tunnettu poikkeuksellisen hyvästä luistelustaan sekä kovasta ja tarkasta laukauksestaan. Jo syksyllä 1996 valmentaja Bogdanovin haastattelussa tätä nuorta hyökkääjälupausta luonnehdittiin termillä "scorer". Uran alkupuolella pistemäärät eivät kuitenkaan olleet hänen potentiaalinsa mukaisella tasolla ja syynä siihen pidettiin yleisesti Vuorisalon ailahtelevaa asennetta.
Huikeaa yksilösuoritusta saattoi seurata täydellinen pimentoon vajoaminen usean ottelun ajaksi ja selkä suoristui turhan usein vastustajan kiihdyttäessä kiekon kanssa kohti TUTOn päätyä. Iän ja kokemuksen karttumisen myötä Vuorisalon peliesityksiin on tullut tasaisuutta, ja jo usean kauden ajan hän on hyödyntänyt nopeaa luisteluaan myös oman puolustuksen apuna.
Menestykseen Forsellin rinnalla
Vuorisalon ura lähti tasaiseen nousuun 2000-luvulle tultaessa. Pelipaikka vakiintui TUTOn ykkösketjussa Forsellin vierellä ja samalla pistemäärät alkoivat kasvaa. Aluksi tehoketjun toisessa laidassa pelasi Mika Suoraniemi, sitten Tuomas Jalava. Legendaarisimman muotonsa Forsellin ketju kuitenkin sai, kun toiseen laitaan istutettiin Atte Saunamäki, yli 400 ottelun TUTO-ikoni hänkin. Parhaassa vedossaan ketju oli kaudella 2005–2006 Vuorisalon voittaessa kauden päätteeksi Mestiksen maalikuninkuuden 24 maalillaan.
Uransa toistaiseksi parhaan pistemäärän hän saavutti TUTOn mestaruuskaudella tehden 26 maalia ja saalistaen yhteensä 51 tehopistettä. Tuolloin ketjun kolmantena lenkkinä konkareiden kiekkotaituruudesta sai nauttia Jouni Virpiö.
Vuorisalo on jo nyt TUTOn kaikkien aikojen maalitilaston kärjessä 188 osumallaan. Kautta aikain pistepörssissä ja ottelutilastossakin hänen edellään on vain Forsell. Vanha tutkapari jakaa tällä hetkellä tilaston kärkisijan myös TUTOn paidassa eniten pudotuspeliotteluita pelanneina pelaajina.
Kaikesta glooriasta huolimatta Vuorisalo on TUTO-vuosinaan ollut ennen kaikkea työn sankari käytyään aina siviilitöissä pelaamisen ohella. Tällä kaudella hän on Turussa päässyt ensimmäistä kertaa keskittymään päätoimisesti jääkiekkoon.
Suurten otteluiden ratkaisija
Vuorisalo on aina ollut parhaimmillaan keväällä eli silloin kun tosipelit alkavat. Jo keväällä -99 hän käynnisti "Raksilan ihmeeseen" johtaneen tapahtumasarjan upottamalla kiekon ylivoimaisena ennakkosuosikkina pidetyn Kärppien verkkoon pudotuspelien ensimmäisessä osaottelussa vain minuutin pelin jälkeen. Tuttu snaipperi nousi esiin myös vuoden -01 Mestiksen ratkaisevassa viidennessä finaalissa Vuorisalon viedessä yksilösuorituksellaan TUTOn johtoon ottelun alussa. Sinä vuonna turkulaisten oli kuitenkin tyytyminen hopeamitaleihin.
Mestiksen pronssiotteluiden ratkaisijana Vuorisalo on omassa kastissaan. Hän on sivaltanut himmeimmän mitalin tuoneen maalin vuosina 2004, 2005 ja 2006, joista kahtena viimeisenä vuotena vieläpä jatkoajalla. Vuonna 2008 TuTon mestaruuden ratkaisseessa finaalissa hän summasi tehot 2+1 tehden myös ottelun voittomaalin, luonnollisesti.
Vuorisalon tuorein keväinen ihmeteko on hänen edelliseltä TUTO-kaudeltaan 2008–2009. Tuolloin hän passitti kovin tavoittein kauteen lähteneen KooKoon kesälomalle jatkoaikamaalillaan viidennessä puolivälierässä.
Joukkuetovereiden ja kannattajien keskuudessa suurta arvostusta nauttivan Vuorisalon 500 ottelun rajan saavuttaminen on hatunnostonarvoinen suoritus aikana, jolloin seurauskollisuuden on tapana jäädä vain muutamien kausien projektien mittaiseksi.
Kun Vuorisalo joskus, toivon mukaan kaukana tulevaisuudessa, laittaa valkoiset hokkarinsa naulaan, on TUTOn pelipaidan numero 10 paikka ehdottomasti Kupittaan hallin katonrajassa. Viimeistään samassa tilaisuudessa sinne pitää ehdottomasti nostaa myös pelipaita numerolla 39. Tarvitseehan maalitykki vierelleen pelintekijän.
