Tammikuu on tuonut varmasti kylmiä suihkuja Suomen maajoukkuevalmentaja Jukka Jaloselle. Ensin Teemu Selänne sai kiekon epäonnekkaasti päähänsä ja tuloksena leukamurtuma. Vain muutamaa päivää myöhemmin Anaheimista kuului lisää ikäviä uutisia, kun Saku Koivun polvi vääntyi. Ennakkokaavaluissa Suomen kakkoskentän kolmas lenkki Jere Lehtinen joutui heti perään loukkaantuneiden kirjoihin.
Kolmikko haluaa varmasti mukaan Vancouverin olympialaisiin, mutta riittääkö aika? Selänteen kohdalla tilanne on varmasti kinkkisin, koska leukamurtumasta toipuminen kestää diagnooseista riippuen 3-6 viikkoa. Koivu selvinnee polvivammastaan parin viikon lepuutuksella. Lehtinen ilmoitti heti tuoreeltaan, että olympiakisat ei ole näillä näkymin vaarassa.
Pessimistin silmin katsottuna täytyy aina varautua pahimpaan.
Lisäksi Tuomo Ruutu loukkasi olkapäänsä tappelussa Darcy Tuckerin kanssa. Sairausloman pituudesta ei ole mitään varmuutta. Ykköskenttään kaavaillun Ruudun menetys kirpaisisi leijonia toden teolla. Suomesta ei löydy maajoukkueympyröihin voimahyökkääjiä aivan samaan malliin kuin esimerkiksi Kanadasta.
Jaloselle harmaita hiuksia aiheuttaa vielä tieto kyseisten pelaajien karuttomasta loukkaantumishistoriasta. Kun listaan vielä lisätään suureen rooliin kaavailtu puolustaja Sami Salo, joka on kärsinyt jo usean kauden loukkaantumiskierteestä, on päävalmentajalla hyvä olla jonkinlainen varasuunnitelma.
Pessimistin silmin katsottuna täytyy aina varautua pahimpaan.
Suomen menestyshaaveille usean runkopelaajan poissaolo olisi katastrofi. Hyökkäävään rooliin paikkansa täyttäväksi korvaajaksi on tyrkyllä ainoastaan Jussi Jokinen, mutta sen jälkeen taso tippuu armotta. Maalintekijöiden ja luovien tähtien puute näkyy surullisella tavalla myös maajoukkueessa. Sekä Selänteen ja Ruudun jääminen pois kisoista olisi täysi katastrofi.
Kisoihin on aikaa vajaa kuukausi. Kaikki loukkaantuneiden kirjoissa olevat pelaajat ehtinevät vielä toipua mukaan, mutta pelituntuma onkin sitten aivan toinen asia. Kiivasrytmisessä olympiaurakassa ei keskenkuntoisella pelaajalla tee mitään. Luistimen on liikuttava heti ja ajatuksen juostava terävästi.
Joka tapauksessa Suomi pelaa Vancouverissa selkeänä haastajana. Puolivälieriin joukkue etenee varmasti, mutta siinä vaiheessa sitten alkavat todelliset ongelmat. Vastaan tulee suurella todennäköisyydellä joku suurmaa, jolloin edessä on hikinen urakka.
Kaikki on kuitenkin mahdollista. Kahdella voitolla pudotuspelivaiheessa on joukkue jo finaalissa. Päivän kunto on avainasemassa, kun mitaleita jaetaan. Epäonnistumiseen ei kenelläkään ole varaa. Torinon tapainen menestyminen on mahdollista, mutta erittäin vaikeaa. Ilman kunnossa olevia kirkkaimpia tähtiään Suomella ei ole mahdollisuuksia menestyä.
Jukka Jalosen rakentama korttitalo pysyy tällä hetkellä vielä pystyssä, vaikka jo ennen kisojen alkua sen heiluttelu on alkanut. Loppuun saakka se kestää vain, jos kortit saavat olla paikoillaan rakennelmassa. Jos liian montaa rakennuskappaletta yrittää vaihtaa, jokainen tietää tuloksen.
Kirjoittaja on Jatkoaika.comin päätoimittaja.
