Suomen ja Tšekin MM-turnauksen käsikirjoituksissa on vain pieniä vivahde-eroja tuloksellisen annin puolella ennen pronssiottelua. Molemmat joukkueet hävisivät alkulohkoissaan ottelunsa kahdelle isolle maalle, kun taas puolivälierissä luvassa oli revanssin otto ja pienoisen yllätyksen rakentaminen.
Tšekillä yllätys oli isompi, sillä joukkue pudotti jatkosta MM-kisojen toisen isäntämaan Ruotsin. Suomen kohdalla alle jäi USA, joka oli nöyryyttänyt alkulohkossa Leijonia 5-0-lukemin. Välieriin molemmat lähtivätkin kovan itseluottamuksen saattelemina.
Suomen osalta välieräottelu Venäjää vastaan alkoi positiivisessa nosteessa. Janne Niskala laukoi 1-0 ja Venäjä oli kiekonhallinnan ja maalipaikkojen suhteen alakynnessä. Ensimmäisen erän loppupuolella Venäjän taitavat yksilöt heräsivät ja tykitykselle ei loppua näkynyt.
Venäjä löi tauluun kuusi maalia ja homma oli taputeltu. Suomi käänsi ottelun kolmannessa erässä katseitaan jo kohti tulevaa ja samalla se kokeili jo uusia ketjukoostumuksia pienenä herätysliikkeenä.
Tšekki puolestaan jäi hurjassa liidossa olevan Slovakian alle. Heti avauserässä takaa-ajoasemaan joutunut tšekkiläisryhmä pääsi ottelussa tasoihin, mutta Slovakian kolmannen erän alun osumat tekivät tehtävän mahdottomaksi ja kohtalona oli joutua pronssipelin puolelle.
Neppiä, silmukkaa, kiekuroita
Tšekin MM-kisajoukkuetta voi kuvailla helposti: Taitoa, erityistä slaavilaisuutta, maalintekovoimaa, epävarmaa puolustuspelaamista, virheherkkyyttä ja ailahtelevaa maalivahtityöskentelyä.
Tšekki on parhaimmillaan erittäin hyvä joukkue, joka iskee vastustajan verkkoon kiekkoja kuin liukuhihnalta. Joukkueella on hyökkäyskalustossa taitavia NHL-tähtiä ja alempien ketjujen rouhijoita. Ketjuja miehittävät sieltä täältä noukitut nimet, eikä joukkueessa ole täydellisesti toimivaa roolitusta. Osa taitopelaajista tai maalitykeistä löytyy nelosketjusta ja osa kärkiketjujen pelaajista on pihalla pelitavan suhteen kuin nuori poika ensitreffeillä.
David Krejcin, Aleš Hemskyn ja Tomaš Plekanecin kaltaiset taitopelaajat osaavat kyllä rakentaa peliä ja viimeistellä tarpeen tullessa, mutta silti Tšekin pelistä puuttuu viisikkopelin viimeisimmät mausteet ja silaukset. Joukkueen kurinalaisuus ei pysy kasassa 60-minuuttia ja sen puolustuspelaamisessa on isoja aukkoja.
Maaleja joukkue osaa kyllä tehdä, varsinkin vaarallisella ylivoimalla. Silti kokonaisuus on epävarma ja hiomaton, eikä joukkue pelaa parhaalla mahdollisella potentiaalin tasolla.
Tšekki kuin luotu Suomelle?
Suomelle Tšekin kaltainen joukkue on ollut koko maajoukkuekauden ajan sopiva vastustaja. Euro Hockey Tour –turnauksissa juuri Tšekkiä vastaan päävalmentaja Jukka Jalosen joukkue on muutamia harvempia poikkeuksia lukuun ottamatta löytänyt sen parhaimman pelirohkeutensa ja sen viisikkopelin tiiviys on näkynyt myös tuloksessa.
Suomi on ollut MM-turnauksessa eniten pulassa kovaa karvaavien joukkueiden kanssa. Tšekillä karvauspelaaminen on passiivisempaa, mikä sopii erityisesti Suomen puolustusosastolle selvästi paremmin. Silloin kun Suomi ei ole joutunut ongelmiin kiekollisessa pelissä jo omassa päädyssä, on tulos ollut myös sen mukainen.
Vaikka Suomella on alla murskatappio Venäjää vastaan, on joukkueella hyvä sauma saada pronssipelissä hyvä loppumaku suuhun. Pelillisesti hyvä tulos on täysin saavutettavissa, mutta miten yksilöiden osalta tilanne onkaan?
Päävalmentaja Jalonen joutuu pohtimaan erityisesti maalivahtitilannetta, sillä loukkaantumisen takia kisat päättäneen Kari Lehtosen tilalle ykkösmaalivahdiksi noussut Petri Vehanen oli epävarma Venäjä-ottelussa päästäen useamman hyvinkin otettavissa olleen kudin taaksensa.
Ratkaisun paikat
Tšekin parhaimmat yksilöt pystyvät horjuttamaan kotiyleisön edessä eteenpäin painavaa Suomen ryhmää, mutta selvästi laadukkaammalla viisikkopelillä pelaava joukkue pystyy erityisesti vahvan ykkösketjunsa turvin nousemaan ottelussa valtaistuimelle.
Suomella ongelmia tuottavat maalivahtikysymys ja tietyt kokoonpanopaikat. Tšekillä ongelmia on löytynyt Suomen tapaan maalinsuulta, jossa pronssipelissä pelaavalta maalivahdilta vaaditaan huippuonnistumista Suomen kärkihyökkääjiä vastaan.
Tšekki ei ole löytänyt erittäin hyvin toimivaa ykkösvitjaa koko turnauksen aikana, kun taas Suomella ykkösykkös on pyörinyt näyttävästi kaukalossa pieniä suvantovaihteita lukuun ottamatta. Vahvasta ykkösveturista onkin hyötyä pronssipeliin lähdettäessä, mutta onnistumisia kaivataan myös alemmista ketjuista.
Tšekillä on omat mahdollisuutensa yllätykseen, vaikka Suomi onkin pronssipelin selvä ennakkosuosikki.