Tappara, HPK ja kadonneiden maalipaikkojen metsästys
Kotijoukkue on esiintynyt edellisissä peleissään epätasaisesti. Voittoputkea seurasi pari rumaa tappiota HIFK:lle ja TPS:lle, minkä jälkeen kriisipalaveriakin pitänyt joukkue palasi voittokantaan perjantaina Raumalla. Merkillepantavaa on, että kolmessa edellisessä ottelussaan Tappara oli päästänyt 13 maalia.
Christian Heljangolla riitti torjuntatöitä läpi ottelun. Suurin osa HPK-laukauksista tuli kuitenkin kaukaa ja ilman maskia, joten Tappara-torjujalla ei ollut ongelmia. Toisessa erässä Heljanko esitti muutaman näyttävän torjunnan vieraiden saatua paremmin otetta pelistä.
HPK:n loppuhetkien kavennusmaali syntyi melko pienestä kulmasta, ja ainakin osittain Heljanko voi ottaa osuman omaan piikkiinsä.
Tappara piti kiekkoa hallussaan todella paljon, jolloin HPK pysyi luonnollisesti aisoissa. Ottelun loppupuolella puolustus joutui testiin, mutta selviytyi urakastaan kunniakkaasti.
Kirvesrintojen hyökkäyskalusto pyöritti pitkiä hyökkäyksiä HPK-päädyssä ja esitti ajoittain näyttäviä syöttökuvioita. Hyökkäykset ajautuivat kuitenkin melko usein kulmiin, mistä kertovat pelin hallintaan nähden maltilliseksi jääneet laukaisumäärät.
Tapparan avausmaali syntyi nopean hyökkäyksen päätteeksi Otto Rauhalan lavasta, toinen puolestaan oli Tomas Zaborskyn vippi tyhjään maaliin.
Tamperelaiset pääsivät kolmeen otteeseen ylivoimalle, joka oli syöttökuvioineen kaunista katsottavaa. Verkon perukoille asti pelivälinettä ei kuitenkaan saatu, vaikka toisen erän lopulla mahdollista ylivoimaosumaa tarkasteltiin pitkään myös videolta.
Alivoimalla Tappara oli vakuuttava, ja pystyi ajoittain jopa leikittelemään kiekolla.
Myös HPK:n edelliset ottelut olivat menneet vaihtelevissa merkeissä. Pitkiä voitto- tai tappioputkia ei ole tullut, vaan tulokset ja myös suoritukset ovat vaihdelleet paljon otteluiden välillä
Emil Larmille peli oli suhteellisen haastava. Jatkuvasta paineesta huolimatta laukauksia tuli melko vähän, mikä johti osaltaan pieneen haparointiin esimerkiksi irtokiekkojen kanssa.
HPK puolusti tiiviisti viisikkona omaa aluettaan ja pakotti Tapparan pitkät hyökkäykset kulmiin. Vieraat pitivät Tapparan pois parhailta maalipaikoilta, eivätkä jättäneet juurikaan nopeille hyökkäyksillekään tilaa.
Kerhon hyökkäyspelaamiasella oli käynnistymisvaikeuksia, ja oikeastaan koko ottelun alkupuoliskon aikana vieraat eivät saaneet mainittavia maalipaikkoja aikaan. Toisen erän lopulla hämeenlinnalaiset saivat kuitenkin otetta pelistä ja myös pidempiä hyökkäyksiä Tappara-päätyyn.
HPK:n ainokainen syntyi Teemu Turusen lavasta ottelun loppuhetkillä joukkueen pelatessa ilman maalivahtia.
HPK:lle tarjoutui ottelussa kaksi ylivoimatilaisuutta, joita joukkue ei kuitenkaan onnistunut hyödyntämään. Alivoimalla neliö pysyi tiiviinä ja maalin edusta puhtaana.
HPK:n tappiosta huolimatta Eetu Tuulola jatkoi pisteputkeaan, joka venyi jo kahdeksan ottelun mittaiseksi.
Molemmat joukkueet puolustivat todella tiiviisti läpi ottelun, ja jokainen maalipaikka oli työn ja tuskan takana. Tappara oli todella vahva avauserässä ja sillä olisi ollut sauma useampaankin maaliin, mutta tällä kertaa yksikin onnistuminen riitti pisteisiin.