Mielipide

Kolumni: Golden Knightsin pelimerkit liian harvojen pelureiden varassa

NHL / Kolumni
Vegas Golden Knightsin hyökkäystehokkuudesta vastaa liian kapea − joskin sitäkin terävämpi − kärki, jotta joukkue voisi juhlistaa sankaritarinansa onnellista loppua Stanley Cup -voitonparaatissa The Stripillä.

Kuluvan NHL-sesongin sensaatiojoukkue Vegas Golden Knights on uhmannut läpi kauden kaikkia mahdollisia todennäköisyyksiä ja on enää neljän voiton päässä kaikista kirkkaimmasta palkinnosta, lordi Stanleyn maljasta. Joukkue on kuitenkin asettumassa Washington Capitalsin kanssa Stanley Cupin kohtalon ratkaisevaan rulettipöytään rehvakkaan nousukkaan elkein ja on tämänhetkisten näyttöjen valossa asettamassa pelimerkkinsä riskialttiilla tavalla vain ja ainoastaan kolmelle numerolle: 81:lle, 19:lle sekä 71:lle.

Pelurit numeroiden takana, Jonathan Marchessault, Reilly Smith ja William Karlsson, ovat olleet halki pudotuspelikevään lasvegasilaisten tuki ja turva fantastisesti maalillaan pelanneen Marc-André Fleuryn ohella. Marchessault on itseoikeutetusti joukkueensa tehokkain pistenikkari 18 (8+10) pisteellään Smithin säestäessä 16 (2+14) ja Karlssonin 13 (6+7) tehopisteellään. Koko pudotuspelit kattavassa katsannossa taustalla tulitukea antavat kelvollisesti yhdeksän tehopisteen Alex Tuch ja James Neal.

Yhteensä 43 maalia pudotuspeleissä ja 2,86 maalia ottelua kohden − vähiten konferenssifinaalivaiheeseen edenneistä joukkueista – takonut Golden Knights ei ole maaleilla mässäillyt, ja riehakkaiden maalikarkeloiden sijaan joukkue onkin menestynyt lähinnä iskemällä tarpeelliset maalit, minkä jälkeen aktiivinen karvauspeli, tiivis puolustus ja elämänsä kevättä pelaava Fleury ovat hoidelleet loput.

Marchessault on itseoikeutetusti joukkueensa tehokkain pistenikkari 18 pisteellään Smithin säestäessä 16 ja Karlssonin 13 tehopisteellään.

Tiukkojen marginaalien pelien voittamisessa ei sinällään ole mitään kritisoitavaa, mutta Winnipeg Jets -sarjassa kultaisten knihtien pistetehtailu alkoi osoittaa heidän kannaltaan huolestuttavia piirteitä: Jets-verkkoon ammuttuihin 14 maaliin merkittiin yhdeksän eri maalintekijää, joista ainoastaan kolme useammin kuin kerran. Tämän kolmikon muodostavat neljän maalin Marchessault sekä kahden osuman Karlsson ja Tuch.

Vertailun vuoksi todettakoon, että finaalivastustaja Washington Capitals pöllytti lähtökohtaisesti vahvasti puolustavan ja laadukkaalla maalivahdilla varustetun Tampa Bay Lightningin verkkoa 23 kertaa 12 eri maalintekijän voimin, minkä ohella enemmän kuin yhden osuman iskeneitä pelureita Capitals-rivistössä on peräti seitsemän.

Huomionarvoista on sekin, että Golden Knightsin ykkösvitja tehtaili Jetsiä vastaan yhteensä 15 tehopistettä, joka muodostaa leijonanosan koko joukkueen 35 tehopisteen saaliista. Mikäli puolustajat jätetään laskuista, on kyseinen luku 27.

Peliaika ja runkosarjan pistetahti huomioiden muun muassa alempien ketjujen työmyyrät Tuch, edukseen Jets-sarjassa esiintynyt väkkärä Tomas Nosek ja Ryan Carpenter ovat suorittaneet tasoillaan. Sen sijaan tehoihin 1+1 konferenssifinaalien viidessä ottelussa tyytynyt Neal, katkonaisen ottelusarjan kiikareilla pelannut David Perron ja ottelupöytäkirjoista lähestulkoon tyystin kadonnut Erik Haula (0+1) sysäsivät tehottomuudellaan maalintekopaineita kohtuuttomalla tavalla ykköskentällisen harteille.

jos Golden Knightsin muut kentälliset osoittavat Jets-sarjasta tuttua taantuvaa tuloskuntoa, on vaikea uskoa Stanley Cup -finaalisarjan saavan kovinkaan ruusuista loppua.

Haulan ja Nealin korpivaellusta voidaan havainnollistaa myös siten, että mikäli kyseiset pelimiehet olisivat pelanneet Jets-sarjan pistekeskiarvolla koko runkosarjan, olisi Haulan pistesarake näyttänyt 55:n sijaan 15 tehopistettä ja Nealin sarakkeessa puolestaan olisi "komeillut" lukema 28 mukiinmenevän 44:n tilalla. Oma lukunsa on lähinnä popparit suussaan pelejä seurannut, mutta ratkaisupelaajaksi kevään rientoihin hankittu Tomas Tatar, jonka olisi viimeistään nyt korkea aika lunastaa häneen osoitettuja odotuksia.

Toki ykköskentällinen on ensisijaisesti tulosyksikkö, jonka kuuluukin vastata aimo osuudesta joukkueensa tehoista. Mutta jos Golden Knightsin muut kentälliset osoittavat Jets-sarjasta tuttua taantuvaa tuloskuntoa, on vaikea uskoa Stanley Cup -finaalisarjan Capitalsia vastaan saavan heidän kannaltaan kovinkaan ruusuista loppua. Syyt tähän ovat ilmeiset.

Vaikka Golden Knights onkin onnistunutkin kääntämään vähämaalisia otteluita voitokseen, ei se todennäköisesti onnistu enää finaalisarjassa, mikäli tuloksenteko lepää edelleenkin vain ja ainoastaan ykkösnyrkin varassa. Capitals nimittäin onnistui pimentämään Itäisen konferenssin finaalisarjassa vastustaja Lightningin ykkössyömähampaan – Steven Stamkosista, Nikita Kutšerovista ja Alex Killornista koostuvan ketjun – siinä määrin totaalisesti, että kyseisellä koostumuksella oli viidestä viimeisestä ottelusta tuomisinaan tehopisteitä vain sen verran kuin on poikia Jukolassa.

Kun oman haasteensa antaa vielä Capitals-maalia vartioiva tulikuuma ja kahdessa viime ottelussaan Lightningin nollannut Braden Holtby, on ilmiselvää, että hyökkäystehokkuutta on löydyttävä nähtyä laajemmalta rintamalta, mikäli kasinokaupungin kiekkoihme mielii päättää tuhkimotarinansa sen ansaitsemalla tavalla.

Tämä tuhkimotarina on nyt viimeistä silausta vaille, ja Marchessault, Karlsson, Smith ja Fleury ovat valmiina viimeisen kappaleen kirjoittamiseen. Mutta onko heidän takanaan riittävästi ratkaisijoita varmistamaan, että tarinan päätös olisi onnellinen?

» Lähetä palautetta toimitukselle

Lue myös