Kaavoihin kangistunut Jokerit kohtaa jälleen uuden blokkipuolustuksen

KHL / Ennakko
Kun ei mene, niin ei mene. Jokereilla on ollut maalinteko-ongelmia.
Kuva © Samppa Toivonen - http://www.samppas.net
Kykenemättömyys luoda monipuolista ja yllätyksellistä hyökkäyspeliä ajaa Jokerit jo lähes kriisin partaalle. Narrilauma yrittää kääntää kurssiaan Traktor Tšeljabinskia vastaan.

Helsingin Jokereiden viimeaikainen saldo on tyly: 13 ottelua ja vain kolme voittoa. Alkukauden huuma ja pitkä voittoputki on Ilmalassa pelkkä kaunis muisto.

Jukka Jalosen suojatit ovat kärsineet maalinteko-ongelmista. Viimeisin esimerkki siitä saatiin sunnuntaina Metallurg Magnitogorskia vastaan, kun Jokerit hävisi jatkoajan jälkeen 1–2. Suhteellisen simppelillä pelitavalla operoiva Jokerit on ollut vaikeuksissa tiiviisti puolustavia joukkueita vastaan.

Tiistaina helsinkiläisjoukkueella on vastassa jälleen yksi tiivis puolustus. Vastustaja Traktor päästi viime kaudella neljänneksi vähiten maaleja koko KHL:ssä. Tällä kaudella omiin on tosin mennyt osumia hieman kovemmalla tahdilla.

Traktor keikkuu KHL:n itäisen konferenssin seitsemäntenä ja on kiinni pudotuspelipaikassa. Jokerit pitää edelleen hallussaan läntisen konferenssin kolmattaa sijaa, vaikka tulokset ovat olleet viime aikoina heikkoja.

Päätyyn ja perään

Jokereiden pelaamista on leimannut tällä kaudella se, että joukkue joutuu pelaamaan enemmän päätykiekkoja kuin se pääsee kiekon kanssa hyökkäyssiniviivan yli. Liian usein Jokereiden suorahyökkäysuhka on olematon, vaikka se pääsisikin kiekon kanssa siniviivan yli. Hyökkäyspelin rakenne on yksinkertainen, ja siksi suoria hyökkäyksiä joukkue luo lähinnä kiekonriistojen jälkeen hyökätessään epäorganisoitua puolustusta vastaan.

Myös sunnuntaina Metallurgia vastaan Jokerit joutui pelaamaan enemmän päätykiekkoja kuin se pystyi etenemään kiekon kanssa hyökkäysalueelleen.

Jokerit Metallurgia vastaan 7. tammikuuta Hyökkäyssiniviivan ylitykset
kiekon kanssa 31 kertaa (41%)
siirtokiekko 39 kertaa (52%)
kiekonmenetys 5 kertaa (7%)

Suorahyökkäyspelin kapeus näkyy myös tehdyissä maaleissa. Jokerit on viimeiseen 13 otteluun tehnyt varsinaisen peliajan puitteissa ainoastaan 28 maalia, mikä ei ole voittavan joukkueen lukema.

Kuinka Jokerit
on tehnyt
maalinsa?
Viimeiset 13 ottelua
Ylivoima 9 maalia (32%)
Suora hyökkäys 7 maalia (25%)
Päätypeli 11 maalia (39%)
Muut
(aloitus, tasavajaa,
alivoima, tyhjä maali...)
1 maali (4%)

Jokerit iskee keskimäärin noin joka toisessa ottelussaan maalin suorasta hyökkäyksestä. Se ei ole riittävästi KHL:n kärkisijoilla keikkuvalle joukkueelle.

Suorahyökkäysmaalien määrä on pysynyt Jokereilla suurin piirtein samana koko kauden. Alkukauden lukemia voit tarkastella täältä.

Jokerit luo otteluissaan keskimäärin enemmän maalipaikkoja kuin vastustajat. Tulostaululla se ei kuitenkaan realisoidu. Silloin on syytä pohtia, ovatko maalipaikat tarpeeksi laadukkaita. Jos ja kun ne ovat, mikä mättää henkisellä puolella, kun maaleja ei synny?

Pelaajamateriaalista ja taidosta Jokereiden maalinteko ei pitäisi jäädä kiinni, kun joukkueeseen liittyi vielä Steve Moses.

Miksi vastustajat ovat Jokereita tehokkaampia?

Jokerit on tuskaillut oman hyökkäyspelinsä kanssa, ja vastustajien blokkipuolustusta on ollut hankala murtaa.

Maalinteon tehokkuus on kiinni teknisestä ja taktisesta osaamisesta, tukitoimista sekä ennen kaikkea itseluottamuksesta. Maalinteon kohdalla usein käy niin, että jos viisikkopelaaminen ei tarjoa pelaajille tarpeeksi itseluottamusta, se alkaa heijastumaan maalintekotilanteissa heikkoina ratkaisuina. Se nähtiin hiljattain Suomen alle 20-vuotiaiden maajoukkueen kohdalla MM-kisoissa Buffalossa.

Jokereilla on käynyt samalla tavalla. Joukkue ei ole onnistunut pelisuunnitelmassaan tiiviisti puolustavia joukkueita vastaan, ja peli on mennyt pakottamiseksi. Jokaisen maalipaikan eteen on jouduttu tekemään iso määrä töitä. Se on vaikuttanut pelaajien henkiseen kanttiin, ja ratkaisuhetkillä mailaa on puristettu liikaa.

Samalla tiiviisti puolustanut vastustaja on kerännyt henkisiä voimavaroja oman pelisuunnitelman toimiessa. Näin maalintekopaikassa vastustajilla on tarvittavaa itseluottamusta ja tylyyttä. Sunnuntain Metallurg-ottelu oli tästä jälleen oiva osoitus.

Jokereiden pelillinen ongelma on oikeastaan jo toista kautta putkeen se, että hyökkäyspeli ei tuota riittävästi variaatioita ja yllätyksellisyyttä. Jokerit rytmittää peliään vahvasti viivelähdöin, joissa vastustajat onnistuvat kerta toisensa jälkeen nollaamaan Jokereiden suorahyökkäysuhan. Usein vastustajat pelaavat Jokereita vastaan vetäytyvää 1-3-1-trapia, jonka avulla vastustajat syövät Jokereilta suorahyökkäyksen mahdollisuuden ja ehtivät ensimmäisenä päätykiekkoon.

Jokereita vastaan on jopa helppo pelata, sillä vastustajilla on tiedossa tasan tarkkaan, mitä on tulossa.

Vastustajat ovat jatkuvasti askeleen edellä Jokereita vastaan. Jokereita vastaan on jopa helppo pelata, sillä vastustajilla on tiedossa tasan tarkkaan, mitä on tulossa: viivelähtö, päätykiekko, prässi, hyökkäysalueen peli ja sama uusiksi. Vastustajat voivat tukkia keskustan, estää Jokereiden suorat hyökkäykset ja pelata tiiviinä sekä luottaa, että omat muutamat maalipaikat tuovat tulosta. Usein ne myös tuovat.

Jokerit on hieman liian kaavamainen, ja kiekollisesta pelistä puuttuu esimerkiksi pidemmät syöttöketjut, joilla tilaa pystyttäisiin tekemään suorille hyökkäyksille. Pelkät viivelähdöt nykyisellä tavalla, jolla Jokerit ne kerta toisensa jälkeen pelaa, eivät yllätyksellisyyttä tarjoa.

KHL on kehittynyt taktisesti huimasti sen jälkeen, kun Jokerit on liittynyt sarjaan. Nykyisellä pelitavalla Jokerit olisi tehnyt huimaa tulosta esimerkiksi sen ensimmäisellä KHL-kaudellaan, mutta nyt narrilauma hakkaa päätään seinään.

Jokereilla on tiistaina jälleen vastassa tiiviisti puolustava Traktor, joka on varmasti tehnyt kotiläksynsä. Ei olisi massiivinen yllätys, jos Traktor asettaisi illan ottelussa keskialueelle 1-3-1-trapin, jolla Jokerit on vuosien saatossa hyydytetty KHL:ssä moneen otteeseen.

» Lähetä palautetta toimitukselle