Ilja Kovaltšukin paluu taalakaukaloihin on ollut kiekkokeskustelun kutkuttavimpia puheenaiheita jo pitkään. Venäläisvirtuoosin paluuaikeista Pohjois-Amerikan mantereelle huhuttiin jo viime kesänä, mutta sopimusteknisten seikkojen vuoksi Kovaltšuk päätti viettää vielä yhden kauden KHL:ssä Pietarin SKA:n riveissä.
Kovaltšukin täytettyä huhtikuussa 35 vuotta mammuttimainen, vuonna 2010 New Jersey Devilsin kanssa solmittu 15 vuoden sopimus ei enää tänä kesänä mutkistanut sopimusneuvotteluja NHL-seurojen kanssa, minkä myötä konkarihyökkääjän oli huomattavasti helpompaa testata arvoaan vapaiden agenttien markkinoilla.
The Athletic -lehden toimittaja Pierre LeBrunin mukaan ahnaimmin Kovaltšukia riveihinsä hamusivat San Jose Sharks, Los Angeles Kings, Boston Bruins sekä New York Rangers, mutta lopulta pisimmän korren veti Kings, joka oli tiettävästi erityisen kiinnostunut Kovaltšukista jo vuonna 2010.
Kovaltšukin paluu NHL-kaukaloihin varmistui, kun hän allekirjoitti Kingsin kanssa sopimuksen, joka on kestoltaan kolmevuotinen ja takaa hänelle 6,25 miljoonan dollarin vuosikohtaiset ansiot. Tosin sopimuksen virallistaminen voi tapahtua aikaisintaan heinäkuun ensimmäisenä päivänä.
NHL-toimittaja Topi Hallikainen otti Kovaltšukin tuoreen sopimuksen lähempään tarkasteluun.
Millainen historia Kovaltšukilla on NHL:ssä?
Atlanta Thrashers varasi Kovaltšukin NHL:ään vuoden 2001 varaustilaisuuden ensimmäisenä pelaajana. Välittömästi NHL-varausta seuranneella kaudella tositoimiin siirtynyt Kovaltšuk vakiinnutti paikkansa joukkueensa kantavana voimana Dany Heatleyn ohella iskemällä tulokaskaudellaan 51 (29+22) tehopistettä.
Pistetehtailu jatkui nousujohteisena aina kauden 2004–05 työsulkuun asti, jota edelsivät 67 (38+29) ja 87(41+46) pisteen kaudet, joista jälkimmäisellä Kovaltšuk jakoi liigan maalikuninkuuden yhdessä Jarome Iginlan ja Rick Nashin kanssa.
Kolme tehokkaasti sujunutta kautta vakuuttivat Thrashersin seurajohdon siinä määrin, että Kovaltšukille tarjottiin viiden vuoden ja vajaan 31 miljoonan dollarin sopimusta, jonka kausikohtainen vuosiansio oli 6,4 miljoonaa dollaria. Kipuilematta molempia osapuolia tyydyttävään neuvottelutulokseen ei kuitenkaan päästy, sillä työsulkua seurannut kausi 2005–06 oli ehtinyt jo käynnistyä ennen kyseisen sopimuksen allekirjoittamista.
Viisivuotisen sopimuksen viimeisellä sopimuskaudella Thrashers kuitenkin kauppasi Kovaltšukin Devilsiin kesken kauden 2009–10. Näin Kovaltšukin 594 runkosarjaottelua ja 615 tehopistettä käsittänyt Thrashers-aikakausi oli tullut päätökseensä.
Kesällä 2010 Kovaltšuk solmi Devilsin kanssa aiemmin mainitun 15-vuotisen, yhteisarvoltaan 100 miljoonan dollarin sopimuksen. Kyseinen sopimus oli eräänlainen liennytelty versio seuran aiemmin kaavailemasta 17 vuoden sopimuksesta, joka olisi taannut Kovaltšukille 95 miljoonan dollarin ansiot ensimmäisen kymmenen vuoden ajalta ja 7 miljoonan tienestit viimeisiltä seitsemältä kaudelta.
Liiga kuitenkin torppasi tämän sopimusehdotuksen väittäen sen kiertävän palkkakattosäännöksiä.
Lopulta Kovaltšuk kiekkoili Devilsissä vain järkälesopimuksensa kolme ensimmäistä kautta, kunnes ilmoitti kesällä 2013 palaavansa Venäjälle. Hänen Devils-uransa käsitti 222 runkosarjaottelua tehoin 89+112 sekä 28 pudotuspeliottelua pistein 10+15. Noiden kausien aikana Kovaltšuk pääsi ensimmäistä kertaa urallaan pelaamaan myös Stanley Cup -finaaleissa, mutta kauden 2011–12 mestariksi marssi kuitenkin tuleva työnantaja Kings.
Myöskään jonkinlaisen primadonnan maineestakin kärsineen Kovaltšukin oikutteluista Kingsin ei kannata olla enää huolissaan
Sittemmin Kovaltšuk on edustanut viiden kauden ajan Pietarin SKA:ta, toiminut joukkueen kapteenina ja voittanut Gagarin Cupin kaksi kertaa. Runkosarjaotteluita Nevan Venetsian joukkueessa Kovalšukille kertyi 262 kappaletta, joissa tehoja syntyi 285 (120+165) kappaletta. Näiden lisäksi hän takoi 69 pudotuspeliottelussa 43 (23+20) tehopistettä.
Miten tämä sopimus asettuu seuran sopimusrakenteeseen ja palkkakattoon? Mitä tärkeitä sopimuksia Kingsillä on solmittavana lähitulevaisuudessa?
Kovaltšuk asettuu sopimuksellaan Kingsin palkkahierarkiassa kolmanneksi Anže Kopitarin ja Drew Doughtyn jälkeen. Joukkueella on palkkakatossaan tilaa enää reilut kolme miljoonaa dollaria, mutta toisaalta kalifornialaisryhmällä ei ole mitään paineita sorvata uusia sopimuksia alkavalle kaudelle, sillä ydinryhmä on pitkälti kasassa. Tarvetta olisi kuitenkin NHL-mitat täyttävälle kakkosmaalivahdille, vaikka todennäköistä onkin, että joukkue pyrkii ajamaan sisään NHL-tasolla vielä sangen vihreää Jack Campbelliä Peter Budaj'n kirittämänä.
Kesken viime kauden hankitut Tobias Rieder ja Torey Mitchell tuskin saavat jatkosopimuksia, minkä ohella niin ikään pienelle vastuulle jääneen puolustaja Christian Folinin jatko näyttää epävarmalta.
Sen sijaan ensi kesästä alkaen Kingsin tilanne on varsin tukala Kovaltšukin uunituoreen sopimuksen ja tuolloin Doughtyn voimaan astuvan jatkosopimuksen myötä, sillä lupaavia otteita esittäneiden Alex Iafallon ja erityisesti Adrian Kempen tulokassopimukset umpeutuvat. Kings on varmasti halukas pitämään ainakin jälkimmäisenä mainitun nuoren lupauksen riveissään, mikä tietänee ruotsalaiselle roimaa palkankorotusta.
Runkomiehistöön kuuluvien Tyler Toffolin ja Trevor Lewisin sopimukset puolestaan tulevat päätökseensä Kovaltšukin viimeisen sopimuskauden alkaessa kesällä 2020. Tosin Lewisin parhaat pelivuodet alkavat sopimuksen päättyessä olla jo takanapäin, ja juuri hän onkin yksi lähitulevaisuuden potentiaalisista lähtijöistä.
Kovaltšukin ja Doughtyn sopimuksien myötä Kingsin runkomiehistö on sementoitu pitkäksi ajaksi eteenpäin, mutta samalla liikkumavara palkkakaton alla on lähes olematon. Joukkueen runko on väkevästi ikääntymään päin, joten sukupolvenvaihdos tullee jossain vaiheessa väistämättä eteen. Tältä kantilta tarkasteltuna Iafallon tai Kempen päästäminen menemään olisi sulaa hulluutta. Todennäköisempää onkin, että palkkakattoon raivataan tilaa kauppaamalla joku vanhemmista konkareista.
Toisaalta Kingsin sopimusrakenne ja Kovaltšukin hankinta kielivät siitä, että GM Rob Blake uskoo joukkueen olevan valmis menestymään juuri tällä rungolla. Toisin sanoen menestystä on tultava juuri nyt. Muutoin Kings-toimistolla alkavat aivan toiset toimet.
Miten vertaisit sopimusta vastaavien pelaajien sopimuksiin?
Lähimpinä vastineina Kovaltšukin sopimukselle voidaan pitää Toronto Maple Leafsin Patrick Marleaun ja Minnesota Wildin Mikko Koivun sopimuksia. Marleaun kolmivuotinen ja 6,25 miljoonan dollarin vuosiansiot takaava sopimus on kaikin osin identtinen Kovaltšukin solmiman kanssa, ja Marleaun sopimusta uumoiltiinkin jo The Athleticin spekulaatioissa eräänlaiseksi malliksi sopimuksesta, jollaiseen Kovaltšukin leiri sopimusneuvotteluissaan pyrki.
Ainoa eroavaisuus Marleaun ja Kovaltšukin tilanteissa on se, että venäläiskonkari on sopimuksen alkamishetkellä kaksi vuotta nuorempi kuin hänen kanadalaiskollegansa oli tämän allekirjoittaessa vastaavan kontrahdin Maple Leafsin kanssa. 38 vuoden kunnioitettavaan ikään ehtinyt Marleau saalisti viime kaudella 27 maalia ja 20 syöttöä, mikä asettui sujuvaksi jatkumoksi edelliskausien suoritustasolle.
Ei ole mitään viitteitä siitä, etteikö Kovaltšuk pystyisi paluukaudellaan samaan tai jopa enempäänkin. Viime kaudella 53 KHL-ottelussa 31 maalia ja toissa kaudella 60 ottelussa 32 maalia iskenyt Kovaltšuk on osoittanut, että maalinälkä on edelleen tallella ja että maalitykiksi profiloituvan venäläisen jälki voi olla tuhoisaa hänen päästessään pelaamaan esimerkiksi Kopitarin tasoisen pelurin rinnalla.
Kovaltšuk uskonee tosissaan siihen, että hän on se puuttuva palanen, joka nostaa Kingsin takaisin potentiaalisten Stanley Cup -haastajien joukkoon.
Kaksivuotisen ja 5,5 miljoonan dollarin vuosiansioin varustetun sopimuksensa aloittava Kovaltšukin ikätoveri Koivu sen sijaan ansaitsee palkkansa Kovaltšukia maltillisemmalla pistetehtailulla mutta ennen kaikkea kokonaisvaltaisemmilla otteillaan – myös puolustussuuntaan. Koivun viime kauden 45 pistettä lienevät ensi kaudella Kovaltšukille pelkkää paperia, mutta turkulaisen arvo määrittyykin hänen monikäyttöisyytensä kautta – pelattiin sitten tasaviisikoin, ali- tai ylivoimaa, kun taas Kovaltšukista odotetaan Kingsiin puhdasta ratkaisijaa ja ylivoimapelin erikoismiestä.
Mitä mieltä olet tämän sopimuksen onnistumisesta pelaajan ja seuran kannalta?
Kovaltšukin kannalta sopimus on suuri menestys, ja hän sai juuri sen, mitä halusikin: samanlaisen sopimuksen kuin Marleau sekä mahdollisuuden tavoitella aidosti Stanley Cup -mestaruutta peräti kolmen vuoden ajan.
Kovaltšukin kaltainen maalipyssy on oivallista täsmälääkettä Kingsiä etenkin loppukaudesta vaivanneeseen tehottomuuteen, joka oireili maalintekovastuun liiallisena kasautumisena Kopitarin ja Jeff Carterin harteille. Kaiken muun jo urallaan voittanut Kovaltšuk uskonee tosissaan siihen, että hän on se puuttuva palanen, joka nostaa Kingsin takaisin potentiaalisten Stanley Cup -haastajien joukkoon.
Kingsin kannalta katsottuna hintavahkossa sopimuksessa leijailee kuitenkin riski, vaikka kyseessä onkin vuosituhannen 13 ensimmäisen vuoden otannalla tarkasteltuna ajanjakson tehokkain venäläispeluri. Vaikka Kovaltšuk on kaiken lisäksi antanut KHL:ssä viitteitä edelleenkin vahvasta suoritustasosta, ei ole täysiä takeita siitä, että sitten hänen viime NHL-visiittinsä vauhdikkaammaksi ja nuorekkaammaksi muuttunut liiga ei pudota häntä kyydistään.
KHL:stä Pohjois-Amerikkaan siirtyneistä pelaajista esimerkiksi Aleksandr Radulovin ja Artemi Panarinin KHL-kaukaloissa osoittama tehokkuus realisoitui oivallisesti myös NHL:ssä, mutta kyseessä ovatkin Kovaltšukia merkittävästi nuoremmat pelaajat. Sopimuksensa päättyessä 38-vuotias Kovaltšuk sen sijaan ei välttämättä kykene osoittamaan samanlaista sopeutumiskykyä, mikä antaa Kingsin seurajohdolle entistä enemmän jännittämisen aihetta.
Kuitenkin Kingsin toimistolla tiedostettiin maalinteon ongelmat ja niihin päätettiin hakea apua. Onnistuessaan Kovaltšukilla on täydet mahdollisuudet päihittää vain puoli miljoonaa dollaria pienemmällä kausiansiolla kiekkoilevan Dustin Brownin viimekautinen 28 osuman maalimäärä ja piristää merkittävästi liigan heikompaan puolikkaaseen kuulunutta ylivoimaa ja maalintekoa.
Myöskään jonkinlaisen primadonnan maineestakin kärsineen Kovaltšukin oikutteluista Kingsin ei kannata olla enää huolissaan. Läpi kuluvan vuosikymmenen KHL:ssä valmentanut ja Kovaltšukin otteita läheltä tarkastellut Dmitri Juškevitš ainakin vakuuttaa The Athletic -lehden haastattelussa Kovaltšukin kasvaneen joukkuepelaajan mittoihin tämän SKA-vuosien aikana sekä oppineen asioita voittamisesta.
Edeltäjäänsä hövelimmin hyökkäyspään vapauksia suovan Kings-luotsi John Stevensin pelitapa ja Selke-voittaja Kopitarin varmistuspelaaminen antavat Kovaltšukille täydet mahdollisuudet tehdä taikojaan hyökkäyspäässä, jossa venäläisvirtuoosi pääsee nauttimaan niin ikään Kopitarin syöttötyöskentelyn hedelmistä.
Kaiken osuessa tällä tavoin kohdalleen Kovaltšukilla on mitä mainioimmat edellytykset venyä suorituksiin, jotka perustelevat yli kuuden miljoonan dollarin vuosiansiot, − ja mikä hänen kannaltaan tärkeintä, auttaa näillä suorituksilla joukkueensa kohti vielä toistaiseksi häntä karttanutta Stanley Cup -unelmaa.