NHL:n varaustilaisuus on joukkueille paras mahdollinen tilaisuus parantaa omaa organisaatiota. Koska poikkeukselliset pelaajat ovat harvoin saatavilla kauppojen tai vapaiden markkinoiden myötä, on varaustilaisuus ensimmäisinä valitsemaan pääseville joukkueille ainutkertainen mahdollisuus napata potentiaalisia tulevaisuuden supertähtiä.
Varaustilaisuus antaa myös menestyville joukkueille tilaisuuden löytää myöhemmillä varauksilla kultakimpaleita, joita voi käyttää arvokkaana kauppatavarana tai jatkuvuutta kokoonpanoon tuottavina nuorina pelaajina. Tampa Bay Lightning on ollut tästä viime vuosina paras esimerkki.
Joukkueen vakituisista nimistä esimerkiksi Ondrej Palat, Brayden Point ja Anthony Cirelli ovat kahden ensimmäisen kierroksen ulkopuolelta. Kesällä 2016 varatut Brett Howden ja Libor Hajek mahdollistivat puolustuksen vahvistamisen Ryan McDonaghilla. Tämän lisäksi Lightning varasi Nikita Kutšerovin, yhden maailman tämän hetken parhaista laitureista, vasta toisen kierroksen lopussa kesällä 2011.
Tämän kesän varaustilaisuuden suurimmat onnistujat ja epäonnistujat on lajiteltu ottaen huomioon joukkueiden käytettävissä olevat varausvuorot ja saatavilla olevat pelaajat. Esimerkiksi Ottawa Senators varasi muutaman erinomaisen lupauksen, mutta sillä olisi myös ollut mahdollisuus tehdä parempia ratkaisuja.
Onnistujat
Montreal Canadiens: Canadiens nappasi odotetusti varaustilaisuuden kolmannella vuorolla suomalaishyökkääjä Jesperi Kotkaniemen. Joukkue tarvitsee kipeästi vahvistusta keskikaistalleen ja Canadiens toivoo saavansa Kotkaniemestä tulevaisuuden ykkössentterinsä. Hän pelasi viime kaudella Liigassa laidalla, mutta esiintyi maajoukkueturnauksissa erinomaisesti keskellä.
Kotkaniemi on erittäin älykäs pelaaja ja hänet voi laittaa kentälle minkälaisessa tilanteessa tahansa. Luistelu on hyökkääjän ainoa selvä heikkous, mutta myös sillä osa-alueella Kotkaniemi on ottanut kauden aikana askeleita eteenpäin.
Kolmella kakkoskierroksen vuorollaan Canadiens nappasi Jesse Ylösen, Aleksander Romanovin ja Jacob Olofssonin. Ylönen on tuulennopea suomalaislaituri. Hän pelasi viime kaudella Mestiksessä Espoo Unitedin paidassa 48 ottelua ja teki niissä yhteensä 27 tehopistettä. Ylönen siirtyy ensi kaudeksi Pelicansin paitaan ja on Canadiensilta erittäin hyvä valinta varausvuorolla 35.
Romanovin kohdalla Canadiens meni valtavirtaa vastaan. Useimmat kykyjenetsintätoimistot olivat sijoittaneet Romanovin viidennen kierroksen tienoille, mutta montrealilaisseura nappasi hänet jo 38. vuorolla. Romanov on hyvin luisteleva hyökkäävä puolustaja ja esiintyi myös edukseen alle 18-vuotiaiden MM-kisoissa.
Olofssonista Canadiens saa erittäin taitavan ruotsalaissentterin. Hän ei ollut erityisen hyvä kansainvälisissä turnauksissa, mutta hänet palkittiin Allsvenskanin parhaana junioripelaajana. Useat asiantuntijat pitävät hänen työmoraalistaan ja sitoutuneisuudestaan puolustuspelaamiseen.
Myös myöhemmillä kierroksilla Canadiens varasi erittäin hyvin. Cameron Hillis ja Jordan Harris ovat hyviä valintoja kolmannella kierroksella, neljännellä kierroksella varatulla Allan McShanella on potentiaalia olla NHL-pelaaja. Monissa listauksissa kakkoskierrokselle sijoitettu Cole Fonstad valui Canadiensin haaviin viidennellä kierroksella.
New York Islanders: Islandersin ensimmäinen varaustilaisuus Lou Lamoriellon alaisuudessa meni heidän kannaltaan loistavasti. Ensimmäiseltä kierrokselta organisaatio nappasi Oliver Wahlströmin ja Noah Dobsonin muodossa uudet tulevaisuuden kärkinimensä.
Wahlströmiä on luonnehdittu useissa lähteissä varaustilaisuuden parhaaksi puhtaaksi maalintekijäksi. Hän muistuttaa laukaisuominaisuuksiltaan Aleksandr Ovetškinia ja Patrik Lainetta. Kaikki kolme laukovat suoraan syötöstä vasemmalta laidalta ja pystyvät yllättämään maalivahteja tavallista kauempaakin.
Wahlströmiä on luonnehdittu useissa lähteissä varaustilaisuuden parhaaksi puhtaaksi maalintekijäksi
Dobson on erinomainen kahden suunnan puolustaja. Hän luistelee sulavasti ja pelaa todella fiksusti. Pelisilmänsä ansiosta hän tietää, milloin nousta tukemaan hyökkäyksiä ja milloin pysyä alempana. Dobson ei ole hyökkäyspään spesialisti, mutta tuo painavan laukauksensa muodossa uhan myös ylivoimalle.
Toisella kierroksella Islanders nappasi toiset potentiaaliset täysosumat Bode Wilden ja Ruslan Iskhakovin muodossa. Monet pitivät Wildea varmana ykköskierroksen varauksena, mutta huhutut kaukalon ulkopuoliset ongelmat tiputtivat Wilden lopulta toiselle kierrokselle. Hän on erinomainen luistelija ja taitava kiekon kanssa. Suurin kysymysmerkki Wilden kohdalla on pelinlukutaito, mutta hänessä helppo nähdä potentiaalia.
Varatessaan Iskhakovin Islanders sai yhden varaustilaisuuden taitavimmista pelaajista. Hän pystyy tekemään kiekon kanssa asioita, joista monet vain haaveilevat. 173-senttisen laiturin on tarkoitus pelata ensi kaudella Connecticutin yliopiston joukkueessa.
Neljän yllä mainitun nimen lisäksi Islanders nappasi yhden varaustilaisuuden parhaista maalivahdeista, Jakub Skarekin. Myöhemmiltä kierroksilta tarttuivat haaviin yhdysvaltalaishyökkääjät Jacob Pivonka ja Blade Jenkins. Kokonaisuudessaan Islanders oli ehdottomasti yksi varaustilaisuuden eniten vahvistuneista joukkueista.
Detroit Red Wings: Osasyy Red Wingsin erinomaiseen varaustilaisuuteen oli muiden joukkueiden erikoiset valinnat, jotka mahdollistivat ensin Filip Zadinan ja sitten Joe Velenon lipumisen detroitilaisjoukkueen syliin.
Monet asiantuntijat uskoivat Zadinan olevan varausluokan kolmanneksi paras pelaaja. Hän on dynaaminen laituri, joka pystyy sekä laukomaan että syöttämään. Zadinalla on yksi varaustilaisuuden parhaista laukauksista ja hän on taitava kiekonkäsittelijä. On täysin mahdollista, että hän pelaa Red Wingsin paidassa jo ensi kaudella.
Veleno on mielenkiintoinen tapaus. Häntä pidettiin muutama vuosi sitten ikäluokkansa huippulupauksena johtuen osin erikoisluvastaan pelata QMJHL:ssä vuoden tavallista nuorempana. Vaikka häntä ei enää pidetä poikkeuksellisena lupauksena, on hän ensimmäisen kierroksen lopussa loistava valinta. Veleno on erittäin älykäs keskushyökkääjä, hän tekee kovasti töitä molempiin suuntiin ja on parhaimmillaan pelintekijänä.
Toisen kierroksen ensimmäisen valintansa Red Wings käytti ruotsalaislaituri Jonatan Berggreniin, joka teki viime kaudella 57 tehopistettä 38 ottelussa Ruotsin juniorisarja SuperElitissä. Berggren on erittäin hyvä luistelija. Hän pystyy puhkomaan puolustuksia syötöillään ja myös tarvittaessa viimeistelemään. Lisäksi hän on yksi vastaan yksi -tilanteissa yksi varaustilaisuuden vaarallisimmista hyökkääjistä.
Zadina, Veleno ja Berggren ovat timanttisen kova kolmikko, etenkin kun otetaan huomioon, millä vuoroilla Red Wings heidät varasi.
Muista organisaation varauksista etenkin puolustaja Jared McIsaac ja hyökkääjä Otto Kivenmäki ovat mielenkiintoisia. McIsaac on fyysinen ja suhteellisen kookas, mutta myös yllättävän hyvä kiekollisena. Suomalaishyökkääjä Kivenmäki on toisen polven kiekkoilija. Vaikka hän on erittäin pieni, NHL-unelman ei pitäisi ainakaan jäädä kiinni hänen pelikäsityksestään.
Chicago Blackhawks: Blackhawks pääsi pitkästä aikaa varaamaan varhain ensimmäisellä kierroksella ja varaustilaisuuden kahdeksantena pelaajana haaviin tarttui Adam Boqvist. Erittäin taitavaa ruotsalaispuolustajaa on verrattu useasti maanmieheensä Erik Karlssoniin, joka loistaa Boqvistin tavoin erityisesti hyökkäyspäässä.
Viime kaudella Boqvist oli liian hyvä juniorisarja SuperElitiin, mutta haki selvästi vielä rooliaan miesten peleissä. Parhaimmillaan Boqvist oli oman ikäluokkansa kansainvälisissä turnauksissa. Blackhawks solmi hänen kanssaan tulokassopimuksen lähes välittömästi, ja hieman myöhemmin Boqvistin ilmoitettiin pelaavan ensi kaudella OHL:n London Knightsissa.
Toisella ykköskierroksen varauksellaan Blackhawks jatkoi tulevaisuuden puolustusosastonsa vahvistamista varaamalla Nicolas Beaudinin. Hän teki QMJHL:ssä Drummondville Voltigeursin paidassa 69 tehopistettä 68 ottelussa.
Beaudin on erittäin fiksu kahden suunnan puolustaja, joka liikkuu sulavasti ja avaa peliä tehokkaasti. Erinomaisen peliälynsä vuoksi hän on suhteellisen riskitön valinta. Maksimipotentiaalin saavuttaessaan Beaudin on joukkueen kolmospuolustaja, joka pystyy tekemään tulosta ylivoimalla.
Blackhawks onnistui erinomaisesti kolmannella kierroksella, kun se nappasi Jake Wisen ja Niklas Nordgrenin: kaksi hyökkääjää, jotka olivat useiden asiantuntijoiden mielestä vähintään kakkoskierroksen varauksia.
Wise on ollut asiantuntijoiden tutkassa jo pidemmän aikaa. Hän oli muutamia vuosia sitten ikäluokkansa kirkkainta kärkeä. Velenon ohella myös Wisen osake on laskenut viimeisen kahden vuoden aikana, mutta hän on edelleen erittäin hyvä nuori keskushyökkääjä. USNTDP:ssä pelanneen Wisen vahvuuksiin kuuluvat erittäin hyvä luistelutaito, kiekollinen peli ja kahden suunnan pelaaminen.
Nordgren tuli suuren yleisön tietoisuuteen viimeistään kevään alle 18-vuotiaiden MM-kisoissa, kun hän voitti koko turnauksen maalipörssin kahdeksalla osumalla seitsemässä ottelussa. Nordgren pystyy yllättämään maalivahdin napakalla rannelaukauksellaan ja tarkalla sivalluksellaan suoraan syötöstä. Hän on myös erittäin hyvä pelintekijänä. Luistelunopeus on pienikokoisen Nordgrenin suurin heikkous ja potentiaalisen NHL-uran kannalta erittäin kriittinen kehittymisen alue.
Neljännellä kierroksella Blackhawks varasi sveitsiläishyökkääjä Philipp Kurashevin. QMJHL:n Quebec Rempartsia edustava Kurashev teki kuluneella kaudella 59 ottelussa 60 tehopistettä ja edusti myös Sveitsin maajoukkuetta alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa. Pelintekijänä tunnettu Kurashev on taitava kiekollisena ja vaarallinen erityisesti ylivoimalla.
Kunniamaininnat: Buffalo Sabres, Carolina Hurricanes, Los Angeles Kings
Epäonnistujat
Arizona Coyotes: Coyotesilla oli viidennellä vuorollaan mahdollisuus varata muun muassa Filip Zadina tai Quinn Hughes, mutta se päätyi kanadalaissentteri Barrett Haytoniin. Hayton on viisas ja monipuolinen pelaaja, laukoo kovaa ja tarkasti sekä hoitaa puolustusvelvoitteet moitteetta.
Hayton ei kuitenkaan ole erityisen taitava kiekon kanssa ja hänen luistelunopeutensa on parhaimmillaan keskinkertainen. On todennäköisempää, että Haytonista tulee lopulta puolustava kolmosketjun sentteri kuin ykkösketjun tähtihyökkääjä.
On todennäköisempää, että Haytonista tulee lopulta puolustava kolmosketjun sentteri kuin ykkösketjun tähtihyökkääjä
Toisella kierroksella Coyotes valitsi lähes kaksimetrisen puolustajajärkäleen Kevin Bahlin. Vähemmän yllättäen hän erottuu joukosta fyysisellä pelityylillään ja on parhaimmillaan puolustavan puolustajan roolissa.
Vaikka Bahl on luotettava omalla alueella ja erittäin hyvä alivoimalla, on vaikea nähdä, että hänestä tulisi NHL:ssä kolmosparin puolustajaa parempi, sillä hän ei ole kovin hyvä kiekollisena.
Jan Jenik on Coyotesilta hyvä valinta kolmoskierroksella ja brittihyökkääjä Liam Kirk on todellinen musta hevonen seitsemänneltä kierrokselta. Kokonaisuutena Coyotesilla oli kuitenkin mahdollisuus tehdä paljon parempia valintoja.
Ottawa Senators: Senators teki mahdollisesti ensimmäisen virheensä jo ennen ensimmäistä varausvuoroaan. Organisaatiolla olisi ollut mahdollisuus antaa koko varaustilaisuuden neljäs vuoro Colorado Avalanchelle. Koska Senators päätti käyttää tuon vuoron, Avalanche omistaa nyt ottawalaisseuran ykköskierroksen vuoron kesän 2019 varaustilaisuuteen.
Todennäköisyydet sille, että Senators olisi ensi kesänä päässyt varaamaan vielä korkeammalla, ovat vähintään kohtuulliset. Tämä tekee Senatorsin ratkaisusta vähintäänkin kyseenalaisen − etenkin kun joukkue käytti ensimmäisen vuoronsa Brady Tkachukiin.
Tkachuk on isokokoinen, käyttää kehoaan hyvin edukseen, lukee peliä taitavasti ja on myös melko taitava käsistään. Hän on erinomainen pelaaja, joka tuo Senatorsiin paljon hyvää, mutta ei kuitenkaan ole yhtä dynaaminen hyökkäyspään uhka kuin esimerkiksi Filip Zadina.
Toisella ensimmäisen kierroksen vuorollaan Senators varasi puolustaja Jacob Bernard-Dockerin. Hän on melko kokonaisvaltainen pelaaja, joka tekee monia asioita hyvin. Bernard-Docker liikuttaa kiekkoa melko tehokkaasti, lukee peliä hyvin ja tarjoaa painavan laukauksensa myötä uhan myös ylivoimalla. Bernard-Docker on pelannut viimeiset kaksi kautta Okotoks Oilersin riveissä AJHL:ssä ja suuntaa ensi kaudeksi Pohjois-Dakotan yliopistoon. Hän on lupaava puolustaja, mutta olisi ollut luultavasti saatavilla myös toisella kierroksella.
Toisen kierroksen varauksensa Senators käytti ensi kaudeksi niin ikään Pohjois-Dakotan yliopistoon siirtyvään Jonny Tychonickiin, joka on Bernard-Dockeria lupaavampi puolustaja. Tychonick on teknisesti erittäin hyvä luistelija sekä rauhallinen ja luotettava kiekollisena. Hän avaa peliä omalta alueelta erinomaisesti ja pystyy pyörittämään ylivoimaa siniviivalta.
Tychonick teki viime kaudella BCHL:ssä 48 runkosarjaottelussa 47 tehopistettä ja loisti erityisesti pudotuspeleissä, joissa pisteitä kertyi 11 ottelussa peräti 17. Senatorsin varaamista pelaajista Tkachuk oli selvästi paras, mutta mielestäni Tychonick oli joukkueen paras varaus ottaen huomioon varausnumeron (48.).
Senatorsin muista varauksista ainakin Jonathan Gruden on mainitsemisen arvoinen. USNTDP:n joukkueessa viimeiset kaksi kautta pelannut laituri on hyvä luistelija ja melko taitava kiekon kanssa sekä tekee töitä molempiin suuntiin. Vaikka hän pelasikin viime vuosina ajoittain kärkiketjuissa, NHL-tasolle mahdollisesti päästessään Gruden pelannee enemmän puolustavassa roolissa kuin hyökkäävässä roolissa.
Yhteenvetona voidaan sanoa, että vaikka Senators varasi lupaavia pelaajia, sillä olisi myös ollut mahdollisuudet varausvuorojen muodossa paljon parempaankin.
Philadelphia Flyers: Joel Farabee on Flyersilta todella hyvä valinta 13. vuorolla. Yhdysvaltalaislaituri on pienikokoinen, mutta erittäin älykäs. Hän pystyy monipuolisuutensa avulla täydentämään minkä tahansa ketjun. Farabee pystyy sekä viimeistelemään että syöttämään. Lisäksi hän on myös erittäin vaarallinen alivoimalla.
Toisen ensimmäisen kierroksen varausvuoronsa Flyers käytti Jay O'Brieniin. Hän on taitava keskushyökkääjä, joka tekee kovasti töitä molempiin suuntiin. Yhdysvaltalainen on melko taitava kiekollisena. O'Brien on potentiaalinen pitkän aikavälin projekti, mutta Flyers jätti pöydälle monta häntä lupaavampaa keskushyökkääjää.
Adam Ginning on selvästi puolustava puolustaja, joka pelaa yksinkertaisesti kiekollisena. Hän ei ole suhteellisen hyvän luistelutaitonsa ansiosta kovin helppo ohitettava hyökkääjille. On kuitenkin todella vaikea nähdä, kuinka Ginningista voisi NHL-tasolla tulla kolmosparin puolustajaa parempaa. Pelkkä fyysisyys ja suhteellisen hyvä osaaminen puolustuspäässä eivät oikeuta toisen kierroksen varausta.
Myöhemmistä varauksista seitsemännellä kierroksella napattu Marcus Westfält on hyvä valinta ottaen varausnumeron huomioon, mutta muuten tämä varaustilaisuus ei juuri lisännyt taitoa tai dynaamista osaamista Flyersin organisaatioon.
Washington Capitals: Capitals valitsi ensimmäisen kierroksen viimeisellä vuorolla WHL:ssä pelaavan venäläispuolustaja Aleksandr Aleksejevin. Hän on isokokoinen ja luistelee kokoonsa nähden kohtuullisen hyvin. Lisäksi hän on rauhallinen kiekon kanssa. Aleksejev on omassa päässä luotettava ja hänessä on potentiaalia nousta tulevaisuudessa NHL-tasolla kakkosparin puolustajaksi.
Toisen kierroksen kaksi peräkkäistä valintaansa (vuorot 46. ja 47.) Capitals käytti Martin Fehervaryyn ja Kody Clarkiin. Fehervary on melko monipuolinen puolustaja, joka tekee monta asiaa kohtuullisella tasolla. Hän ei kuitenkaan ole millään osa-alueella erittäin hyvä, mikä on huolestuttavaa. Clark on melko taitava ja hyvin luisteleva laituri, mutta toisen kierroksen varausvuoron käyttämistä häneen on vaikea oikeuttaa, kun Clarkia paljon kovempaa tulosta OHL:ssä viime kaudella tehnyt Akil Thomas olisi esimerkiksi ollut otettavana.
Lopuista Capitalsin valinnoista kukaan ei erotu erityisesti edukseen. Riley Sutter on potentiaalinen alempien ketjujen monipuolinen voimahyökkääjä, mutta vaikka hän on junioritasolla tehnyt kohtuullista tulosta, on vaikea nähdä hänen menestyvän pisteiden tekijänä.
Kunniamaininnat: Nashville Predators, Tampa Bay Lightning
