Maanantaijää, viikko 41: Toimintakulttuurin muutos huolestuttaa Jyväskylässä ja Porissa

LIIGA / Artikkeli
Ässien ja JYPin alkukausi ei ole sujunut toivotulla tavalla.
Kuva © Teemu Grönroos
Maanantaijäällä tällä kertaa käsitellään heikosti kauden alottaneita Ässiä ja JYPiä sekä liigan uusinta komeettaa, Kaapo Kakkoa.

Kauden ensimmäinen Maanantaijää on täällä! Suuria puheenaiheita tällä kertaa ovat käsittelemässä Jatkoajan päätoimittaja Antti Pärnänen, Liigan toimituspäällikkö Jere Korkalainen sekä Liiga-toimituksen Samuli Näveri.

Kolmikko pureutuu syihin, miksi Ässien ja JYPin alkukausi on ollut tuloksellisesti vaikea. Näkyykö pelillisessä horisontissa valoa? Entä millaisia tunteita herättää Kaapo Kakko, uusin lisäys suomalaisten nuorten tähtien taivaalle? 

Ässiltä puuttuu rakenne ja tahtotila

Korkalainen: Porissa kuohui, kohisi ja vaahtosi jo ennenkuin liigakausi oli potkaistu käyntiin. Sekavien lähtökohtien keskellä patapaidat eivät ole poimineet vielä yhtäkään kolmen pisteen voittoa, kun runkosarjaa on yhdeksän peliä takana. Onkin perusteltua sanoa, että kausi olisi voinut alkaa paremmin.

Pärnänen: Ässien kauden alku on ollut silkka katastrofi. Ja porilaisittain huolestuttavinta eivät ole edes tulokset, vaan pelillinen suoritustaso. Kenttäpelissä joukkueella ei toimi oikeastaan mikään. Keskialueen ansapelaaminen oli Ässien vahvuus viime kaudella sen jälkeen, kun Mikael Kotkaniemi nousi päävalmentajaksi. Nyt sekin on ollut risuaitaa.

Näveri: Katastrofi on oikea sana tähän hetkeen. Ässillä ei tahdo onnistua pelillisesti juuri mikään. Ässät on näyttänyt välillä haluttomalta myös kotikaukalossa, minkä pitäisi olla se paikka, missä patapaidat iskevät.

Kotkaniemi itse ennen kautta sanoi, että haluaa säilyttää Ässissä brändiin kuuluvan periksiantamattomuuden. Sitä ei ole ollut aina havaittavissa.

Pärnänen: Erittäin harvoin joukkueeseen saadaan synnytettyä erityinen taisteluilme ilman toimivaa pelillistä rakennetta. Siihen syy on kahtaalla. Ensinnäkin kovaa taistelemista ilmentävät asiat kuten karvaaminen ja paineistaminen edellyttävät toimiakseen tiivistä viisikkorakennetta.

"Etenkin Taimen tulisi päättää, haluaako hän olla huippujääkiekkoilija vai henkinen jerekaralahti pronssiottelussa."

Toisekseen ilman toimivaa pelillistä rakennetta huippujääkiekossa ei yleensä liiemmin voiteta, ja tehokkain raaka-aine erityiselle taisteluilmeelle ovat voitot. Mutta tämä todella on merkittävä seikka: Kotkaniemen Ässät ei ole lainkaan erityisen periksiantamaton tai taisteleva. Saattaakin olla niin, että jääkiekkojoukkueen taisteluhenki ei lähdekään kotihallin perinteistä ja päävalmentajan kirosanojen määrästä.

Korkalainen: Taisteluilmeen lisäksi voidaan pohtia, millaisia nimiä porilaisilla on heittää kentälle? Ykköskentän jälkeen varsin heikkoja. Sakari Salmisen taakse kaivattiin tason nostajia, mutta niitä on saanut hakea kissojen ja koirien kanssa.

Tilastollisestikaan Ässien tulevaisuus ei näytä kovin kirkkaalta. Valitettava tosiasia on, että Ässien nappaamissa pisteissä on ollut isossa roolissa vastustajan heikko pelaaminen, eikä niinkään omat valonpilkahdukset.

Spekulaatioon on noussut myös Kotkaniemen asema Ässien penkin takana. Tässä keskustelussa huomio kiinnittyy siihen, onko Ässät oppinut virheistään, jotka Jyrki Ahon kanssa tehtiin. Kotkaniemen potkut olisivat mielestäni idioottimaisen lyhytjänteinen ratkaisu.

Pärnänen: Ässien nimilista ei toki vastaa sarjan parhaiden kokoonpanoja, mutta Ässien joukkueella olisi periaatteessa aivan realistista kiikkua sarjataulukon keskivaiheilla. Hyökkääjistön kärkiviisikko on jopa nimekäs, ja Tommi Taimi sekä Niko Peltola ovat Liigassa profiilitason puolustajia. Tai siis ovat periaatteessa. Tällä hetkellä eivät todellakaan ole. Etenkin Taimen tulisi päättää, haluaako hän olla huippujääkiekkoilija vai henkinen jerekaralahti pronssiottelussa.

Maalivahtiosasto on nimellisesti Ässien kokoonpanon heikoin osa-alue, mutta ykkösvahti Andreas Bernard on aloittanut nyt kauden hyvin. Se on Ässien ainoa suunnilleen toimiva osa.

Näveri: Lauri Tukonen oli myös mielenkiintoinen hankinta. Ja terveenä pysyessään pystyy auttamaan joukkuetta tuloksellisesti. Mistä ässät sitten repii rahaa jos tulee ilmiselvä tarve vahvistuksille?

Pärnänen: Anoo lisää rahaa yhteistyökumppaneiltaan. Sitähän Ässät parhaillaan tekee nimenomaan uutta puolustajaa varten. Keräyksen koodinimi taitaa olla Marttinen.

Andreas Bernard on ollut Ässien alkukauden harvoja valopilkkuja.

Saako Merikivi ajatuksensa läpi?

Pärnänen: Kestomenestyjä, CHL:n hallitseva mestari JYP lähti kauteen yhdellä Liigan nimekkäimmistä joukkueista. Jarkko Immonen, Eric Perrin, Juha-Pekka Hytönen, Ossi Louhivaara, Jani Tuppurainen, Julius Nättinen ja lista jatkuu. Siinä on tähtiloistoa. Puikoissa on kuitenkin kokematon debytanttipäävalmentaja Lauri Merikivi, mikä on tietysti asetelmana aina kysymysmerkki. Nyt JYP on pelannut kymmenen ottelua, voittanut puolet ja napannut vain kaksi kolmen sarjapisteen pottia. Sijoitus on kymmenes. Eihän tämän näin pitänyt käynnistyä.

"Saako nuori valmentaja vanhat jermut pelaamaan haluamallaan tavalla?"

Korkalainen: Hauskaa, että avasit keskustelun luettelemalla liudan hyökkääjiä. Tuossa nimittäin on yksi isoimmista ongelmista, sillä joukkuetta ei ole rakennettu kovin tasapainoiseksi. Hyökkäyskalusto on täynnä takuuvarmoja nimiä, mutta maalivahti- ja puolustuskalusto rakentuu oletettujen tason nostajien varaan. Näitä nousuja ei ole ollut nähtävillä, pikemminkin päinvastoin.Yksi isoimmista ongelmista on se, että esimerkiksi Anttoni Honka ja Mikko Kalteva ovat loistavia taustapuolustajia, mutta ykkösvastuunkantajaksi eritoten kiekollisessa pelaamisessa kummallakaan taso ei riitä.

JYP keräsi viime kaudella kymmenestä ensimmäisestä pelistä 24 pistettä, nyt summana on 13. Merikiven uutta projektia on käynnistelty siis tuloksellisesti heikosti. Muutokset alkavat näkyä pelin rakenteessa, mutta ratkaisut eivät yksilötasolla tule vielä selkärangasta. Esimerkiksi yksinkertainen oman alueen voittaminen siirtokiekolla on tuottanut suuria ongelmia. Kun peli menee miettimiseksi, suoritusvarmuus kärsii.

Näveri: JYPillä oli jo Marko Virtasen aikana vaikeuksia puolustusalueella. Eivätkä nekään ole muuksi muuttuneet. Merikivenhän oli JYPin suunnitelmien mukaan tarkoitus aloittaa liigajengin peräsimessä vasta kahden tai kolmen vuoden päästä. Ja kun siirtomarkkinoilla ei valmentajaa haaviin tarttunut, nousi Merikivi nyt päävalmentajaksi. Saako nuori valmentaja vanhat jermut pelaamaan haluamallaan tavalla?

Pärnänen: Tuossa ydinkysymys on. Tai tarkemmin: antavatko vanhat jermut nuorelle päävalmentajalle edes mahdollisuutta saada ajatuksensa läpi? Hytönen ja Immonenhan ovat nykyään JYPin osaomistajia. Moinen on aina hankala asetelma, sillä käskynalaisuudet menevät ristiin. Juuri tällä hetkellä näyttää, että JYPistä on tullut pelaajien valtakunta, mikä on etenkin jyväskyläläisessä 2000-luvun toimintaperinteissä ennenkuulumatonta.

Tuo joukkueen epätasapaino on hyvä huomio. Entäs se paljon puhuttu nopeus – siis sen puute? Paljon kokeneita yksilöitä, joista monen heikkous on aina ollut verkkaisuus. Tämä seikka vieläpä pääsee selkeämmin esiin, kun pelaaminen on yksilökeskeistä.

Korkalainen: Viime kauden jälkeen riitti paljon puhetta siitä, että pelaajisto ei ollut valmis ostamaan Virtasen pelillisiä ajatuksia illasta toiseen. Tämän kauden ensimmäisissä otteluissa JYP onkin näyttänyt helpottuneelta, mutta kurittomalta. Merikivi varmasti haluaa antaa Virtasta enemmän pelillisiä vapauksia, mutta tietyt raamit ovat ainakin toistaiseksi puuttuneet. Ja niitä mestaruutta haluava joukkue tarvitsee.

Jalkojen puute korostaa raamien tarvetta. Nopean pelin sijasta JYPin täytyisi pelata pelinopeaa peliä, johon se ei yksilökeskeisellä rakenteella kykene.

Kaapo Kakon sisääntulo liigaan on ollut vakuuttava.
Kuva © Jaakko Stenroos - https://jaskan.kuvat.fi/

Turussa nautitaan kärsivällisyyden hedelmistä

Pärnänen: Liigassa on ollut alkusyksyn aikana yksi ylivoimainen tähti: TPS:n 17-vuotias laitahyökkääjä Kaapo Kakko. Enkä tarkoita, että hän olisi ollut paras pelaaja, vaan hän on ollut suurin tähti. Puhutuin ja valovoimaisin yksilö. Mikä johtuu luonnollisesti hänen nuoresta iästään ja sen tuomasta yllätysefektistä, mutta myös ennakkoluulottomista tempuista ja otteista. Teini vetelee mestarikandidaatin ja sarjakakkosen ykkösketjussa ja heittelee chippisyöttöjä maalin takaa maalin yli. Hienoa katseltavaa.

Korkalainen: Kakko on päässyt Liigaan yllättävän pienellä huomiolla. Esimerkiksi Patrik Laineesta, Mikael Granlundista ja Eeli Tolvasesta kohistiin reippaasti jo ennen läpimurtokausiaan. Nyt nuorukaisen otteet ovat saaneet ansaitsemansa huomion. Vaikka Kakko tekee tulostaan kiistatta yhden liigan suurimman seuran ykkösketjussa, hänet on ympäröity tähtipelaajilla, jotka kantavat suuren osan tuloksentekoon liittyvästä taakasta. Isosta mediahuomiosta huolimatta hän saa suorittaa huomattavasti painevapaammin kuin esimerkiksi JYPin puolustaja Honka tai Kärppien kaksikko Rasmus Kupari-Aleksi Heponiemi.

Näveri: Aika lailla kerroitte ne, mitä kerrottavaa itselläni olisi ollut. Nuorukainen on vastannut loistavasti valmennuksen huutoon ykkösnyrkissä. Alkukausi on ollut upeaa katseltavaa, mutta puolustuspelaamisessa on nuorukaisella vielä petrattavaa.

Korkalainen: Haluan tarttua vielä tuohon Kakon fysiikkaan. Voi hyvä tavaton, millaisia vastataklauksia hän illasta toiseen jakelee! Turussa timanttia on hiottu kaikessa rauhassa, ja tämän kärsivällisyyden tuloksista nautitaan nyt. Kakkoa ei voi sanoa tyypilliseksi nuoreksi pelaajaksi, joka murtautuu kokoonpanoon yhden poikkeuksellisen ominaisuuden vuoksi, vaan poika pelaa miehen tavoin miesten keskellä. Melko kypsän ja analyyttisen hyökkääjän tulevaisuudesta on helppo povata valoisaa.

Viikon pelaaja: Victor Westermarck, Sport

Westermarck on ollut yksi tärkeimmistä Sportin palasista alkukaudesta, ja tuloksenteko jatkui viime viikolla kahdella maalilla. Tulosta on tullut jäätävään tahtiin, kun kahdeksaan otteluun on syntynyt peräti kuusi maalia. Puolustaja on maalipörssissä jaetulla toisella sijalla.

Viikon twiitti:

» Lähetä palautetta toimitukselle