Oikeusturvalautakunta hylkäsi HIFK:n Tyrväisen pelikieltovalituksen – lue koko perustelu

LIIGA / Uutinen
Juhani Tyrväisen pelikiellosta on jäljellä kaksi ottelua.
Kuva © Kristian Salminen - kristian.salminen@jatkoaika.com
HIFK:n Juhani Tyrväinen valitti oikeusturvalautakuntaan liigan kurinpitodelegaation pelikieltopäätöksestä. Oikeusturvalautakunta on hylännyt valituksen.

HIFK:n Juhani Tyrväinen sai kuuden ottelun pelikiellon, kun löi poikittaisella mailalla Kärppien Kristian Vesalaista polvitaipeeseen joukkueiden välisessä runkosarjakohtaamisessa. Tyrväinen päätti valittaa päätöksestä oikeusturvalautakuntaan. Valituksessaan hän on ensisijaisesti vaatinut, että kurinpitodelegaation päätös kumotaan ja toissijaisesti, että pelikiellon pituutta lyhennetään.

Tyrväinen perusteli rangaistuksensa sääntöjenvastaisuutta näin:

Liigan toimitusjohtajan oikeus saattaa tilanne kurinpitokäsittelyyn edellyttää Liigan kurinpitosääntöjen mukaan sitä, että päävideotuomari tai otteluvalvoja eivät ole havainneet tilannetta tai että tilanteesta saadaan olennaista lisätietoa. Toimitusjohtajan mahdollisuus kurinpitomenettelyn käynnistämiseen on siten sääntöjen mukaan tarkoitettu sellaisia tilanteita varten, jotka itse ottelussa ovat jääneet tuomareilta ja otteluvalvojalta huomaamatta ja joissa ottelun jälkeen löytyy uutta todistusaineistoa. Kun Kärppien ja HIFK:n ottelun otteluvalvoja on havainnut tilanteen ja jättänyt tilanteen raportoimatta, ei Liigan toimitusjohtajalla ole ollut oikeutta viedä tilannetta kurinpitokäsittelyyn.

Pelikiellon määräämiseen johtanut teko on ollut varsin tavanomainen. Poikittainen maila oli suuntautunut vastustajan jaloille (housuille) eikä Tyrväisen tarkoituksena ollut vahingoittaa vastustajaa. Teko ei ollut ilman vauhtia tehtynä erityisen vaarallinen tai omiaan aiheuttamaan loukkaantumista.

Tyrväiselle määrätty kuuden ottelun pelikielto on myös Liigan aiempaan käytäntöön nähden ylimitoitettu. Liigan kurinpitodelegaatio oli määrännyt esimerkiksi Sam Povorozniukille kuuden ottelun pelikiellon tilanteessa, jossa tämä oli lyönyt mailallaan vastustajaa tarkoituksellisesti takaapäin päähän ja jossa vastustaja oli loukkaantunut. Toisessa tapauksessa kurinpitodelegaatio oli määrännyt Matti Lambergille kahden ottelun pelikiellon tilanteessa, jossa tämä oli iskenyt mailalla vastustajaa kasvoihin, mutta jossa vastustaja ei ollut loukkaantunut. Povorozniukin ja Lambergin tapaukset olivat olleet Tyrväisen tekoa moitittavampia.

Tyrväiselle määrätyn pelikiellon pituus osoitti, ettei Liigan kurinpitokäytäntö ole yhdenmukaista ja ennustettavaa. Todennäköistä oli, että Suomen Jääkiekkoilijat ry:n puheenjohtajan julkisuudessa esittämät kannanotot olivat vaikuttaneet pelikiellon pituuteen.

Lue Oikeusturvalautakunnan koko päätös ja sen perustelut alta:

Kysymyksenasettelu

Tyrväisen valituksen johdosta asiassa on ensisijaisesti kysymys siitä, onko Liigan toimitusjohtajalla ollut oikeus asettaa ottelussa tapahtunut tilanne liigan kurinpitokäsittelyyn. Mikäli toimitusjohtajalla on ollut sanottu oikeus, asiassa on kysymys myös siitä, onko Tyrväiselle määrätty pelikielto ollut oikea ja Liigan kurinpitokäytännön mukainen.

Liigan toimitusjohtajan oikeus asettaa ottelutilanne kurinpitokäsittelyyn

Tyrväisen mukaan Liigan toimitusjohtajalla ei ole ollut oikeuttaa asettaa pelikieltoon johtanutta tilannetta kurinpitokäsittelyyn, koska ottelun otteluvalvoja oli sen havainnut ja jättänyt saattamatta tilanteen kurinpitokäsittelyyn. Liigan mukaan toimitusjohtajalla oli sanottu oikeus kuitenkin ollut, koska otteluvalvoja ei ollut tilannetta havainnut tai raportoinut sitä päävideotuomarille ja koska päävideotuomari ei ollut muutenkaan tullut tilanteesta tietoiseksi.

Liigan kurinpitosääntöjen 28 §:n mukaan Liigan toimitusjohtajalla on 48 tunnin kuluttua ottelun alkamisesta lukien oikeus asettaa mikä tahansa ennen ottelua, ottelussa taikka ottelun jälkeen tapahtunut tilanne kurinpitokäsittelyyn, mikäli päävideotuomari tai otteluvalvoja eivät ole havainneet tilannetta tai tilanteesta tulee olennaista lisätietoa, joka ei ollut aiemmin käytettävissä.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että Liigan toimitusjohtajan oikeus asettaa nyt esillä oleva ottelutilanne kurinpitokäsittelyyn on ollut Liigan kurinpitosääntöjen mukaan sidottu nimenomaisesti siihen, ettei kierroksen päävideotuomari tai otteluvalvoja ole havainnut tilannetta. Sääntöjen sanamuodon mukaan toimitusjohtajan oikeus asettaa tilanne kurinpitomenettelyyn ei siten edellytä sitä, ettei päävideotuomari ja otteluvalvoja kumpikaan ole tilannetta havainnut vaan että tilanne on jommaltakummalta jäänyt havaitsematta. Kun asiassa on uskottavasti selvitetty, ettei kierroksen päävideotuomari ole tilannetta havainnut ja kun tilannetta ei ole myöskään hänelle raportoitu, Liigan toimitusjohtajalla on ollut kurinpitosääntöjen mukaan oikeus asettaa Tyrväisen tilanne kurinpitomenettelyyn. Sillä, onko otteluvalvoja tilanteen havainnut, ei siten ole asiassa merkitystä. Kurinpitodelegaation päätöstä ei ole tällä perusteella kumottava.

Liigan aikaisempi poikittaisella mailalla tapahtuneita iskuja koskeva kurinpitokäytäntö ja Tyrväiselle määrätyn pelikiellon pituus

Sovellettavat sääntömääräykset

Jääkiekon virallisen sääntökirjan 2014 – 2018 mukaan pelaajalle, joka taklaa vastustajaa poikittaisella mailalla, tuomitaan vähintään pieni rangaistus (sääntö 127 i.) Pelaajalle, joka vahingoittaa tai piittaamattomasti vaarantaa vastustajaa poikittaisen mailan seurauksena, tuomitaan joko iso rangaistus ja automaattinen pelirangaistus tai ottelurangaistus (sääntö 127 ii.).

Liigan kurinpitosääntöjen 21 §:n mukaan kurinpitokäsittelyyn voidaan saattaa mikä tahansa ennen ottelua, ottelun aikana tai ottelun jälkeen sattunut tilanne, johon on osallisena pelaaja tai joukkueen toimihenkilö, riippumatta siitä, onko erotuomari tuominnut tilanteesta rangaistusta. Kurinpitomenettelyn voi saattaa vireille otteluvalvoja (24 §), päävideotuomari (25 §), ottelussa pelanneet joukkueet (27 §) tai Liigan toimitusjohtaja (28 §).

Kurinpitomenettelyssä voidaan rangaistukseksi Liigan kurinpitosääntöjen 11 §:n d kohdan mukaan määrätä pelikielto joko tietyksi ottelumääräksi, määräajaksi tai toistaiseksi.

Tyrväiselle määrätyn pelikiellon pituus

Oikeusturvalautakunta toteaa, että kurinpitomenettelyn kohteena olevan urheilijan tai seuran oikeusturvan kannalta on tärkeää, että liigan sisäinen kurinpitokäytäntö on yhdenmukaista ja ennustettavaa (ks. tältä osin mm. UOL 22/2017).

Oikeusturvalautakunnalla on ollut käytettävissään Tyrväiselle määrättyyn pelikieltoon johtanutta tilannetta koskeva tallenne, valituksessa ja vastineessa vedotut aikaisemmat kurinpitopäätökset sekä Lambergin tilannetta koskeva tallenne. Yhteistä tapauksissa on ollut se, että kurinpitorangaistukseen määrätty pelaaja on iskenyt (Tyrväinen ja Lamberg) tai huitaissut (Povorozniuk) mailallaan vastustajaa. Tyrväisen ja Lambergin tilanteessa vastustaja ei ole loukkaantunut, mutta Povorozniukin tilanteessa on. Tyrväisen poikittaisella mailalla tapahtunut isku on kohdistunut sivusuunnasta vastustajan polveen, Povorozniukin huitaisu vastustajan päähän ja Lambergin isku niin ikään vastustajaa päähän. Tyrväisen ja Povorozniukin tilanteet on arvioitu päätöksissä tarkoituksellisiksi, Lambergia koskevassa päätöksessä tarkoituksellisuudesta ei ole lausuttu.

Mailalla tapahtuvat vastustajaan osuvat huitomiset ja poikittaisella mailalla iskut ovat jääkiekossa kiellettyjä, mutta näissäkin tilanteissa on eroja huitomisten tai iskujen vaarallisuuden ja pelaajan menettelyn moitittavuuden arvioinnissa. Yksittäisten tapausten eroavaisuuksien vuoksi myös kurinpitoseuraamukset ovat erilaisia riippuen kulloisestakin tapauksesta.

Povorozniuk ja Lamberg ovat tilanteissaan osuneet vastustajaa päähän. Lautakunta toteaa, että päähän kohdistuneet iskut ja huitaisut ovat potentiaalisesti vaarallisia ja omiaan aiheuttamaan vaaran esimerkiksi aivotärähdyksestä. Toisaalta lautakunta toteaa, ettei polveen ja varsinkaan sivusuunnasta tapahtunutta iskua voi pitää päähän kohdistunutta iskua vaarattomampana tai vähemmän moitittavana, koska sanotun kaltainen isku on omiaan aiheuttamaan vakavan polvivamman, josta voi olla seurauksena vastustajan pitkä loukkaantuminen tai jopa peliuran päättyminen. Polveen kohdistunut isku voi siten olla jopa päähän kohdistunutta iskua vaarallisempi.

Tyrväiselle määrättyyn pelikieltoon johtanutta tilannetta koskevan videotallenteen perusteella lautakunta toteaa, että Tyrväinen käyttää tilanteessa poikittaista mailaa kaksi kertaa. Ensimmäinen isku kohdistuu Vesalaisen housujen yläosaan ja sitä voi pitää tavanomaisena pieneen rangaistukseen johtavana poikittaisena mailana. Sen sijaan jälkimmäinen isku on tehty suurella voimalla ja se on kohdistettu sivusuunnasta suoraan Vesalaisen polveen. Vaikka Vesalainen ei loukkaannu tilanteessa, on isku niin voimakas, että se kaataa hänet. Näin ollen ja ottaen lisäksi huomioon, että Tyrväinen on tilanteessa selvästi vaihtanut toisen iskun osumiskohtaa, lautakunta katsoo asiassa näytetyksi, että Tyrväinen on tarkoituksellisesti iskenyt Vesalaista poikittaisella mailalla ja että poikittaisesta mailasta on aiheutunut merkittävä riski vakavan polvivamman syntymiseen. Tilannetta ei missään tapauksessa voi pitää tavanomaisena jääkiekon pelitilanteena.

Povorozniukin ja Lambergin tilanteissa on ollut eroja Tyrväisen tilanteeseen verrattuna, eikä näitä tilanteita koskevista kurinpitopäätöksistä ole tehtävissä johtopäätöstä, jonka mukaan Tyrväiselle määrätty pelikielto olisi niihin verrattuna liian ankara. Lautakunta katsoo, että Tyrväiselle määrätty pelikielto on ollut sovellettavien sääntöjen mukainen ja ettei pelikieltoa voi pitää pituudeltaan mielivaltaisesti määrättynä tai kohtuuttomana. Näin ollen syytä kurinpitodelegaation päätöksen muuttamiseen ei ole.

» Lähetä palautetta toimitukselle