Suomen kuurojen jääkiekkomaajoukkue Deaf Lions lähtee Kuurojen jääkiekon EM-kisoihin Brnoon, Tšekkiin 5.−12.4.2020. Viime päiviin asti lähtö oli kuitenkin epävarmaa, sillä Deaf Lionsin ja Suomen kuurojen urheiluliiton välinen kiista pelaajien omavastuusummasta ratkesi vasta äskettäin, kertoo joukkueen GM Sami Vuoriheimo Jatkoajalle jakamassaan tiedotteessa.
SKUL:n alkuperäisen päätöksen mukaan Deaf Lionsin pelaajat olisivat maksaneet kisamatkasta 400 euron omavastuuosuuden. SKUL:n hallitukselle lähettämässään vetoomuksessa pelaajat esittivät omavastuun laskemista 150 euroon. Neuvotteluissa päästiin lopulta viime viikolla sopimukseen. Kisamatkabudjetista puuttuvaan 3 600 euron summaan etsitään edelleen sponsoritukea.
− Pelaajien vetoomus kohdistui suoraan SKUL:n hallitukselle. Entisenä maajoukkuepelaajana ymmärrän täysin pelaajien turhautumisen ja olin mukana sovittelemassa asiaa pelaajien ja hallituksen välillä SKUL:n toiminnanjohtajan kanssa. Lopputulos on se, että koko puuttuva loppusumma siirretään minun, jääkiekkojaoston, kontolle. Ratkaisun oli pakko syntyä muita kiekkomaita sekä meidän jääkiekkotoimintamme jatkuvuutta ajatellen. Ratkaisu voi vaikuttaa "kompromissiratkaisulta" tässä pattitilanteessa, toivon silti, että asia ei jää tähän vaan jatkossa keskitytään kehityskohteisiin., GM Vuoriheimo kommentoi.
− Selvää on se, että jääkiekkojaosto saisi itse omalla varainhankinnalla koko summan suoraan itselleen kuten uutisissa on mainittu, mutta uskon kuurojen urheiluväen kritiikin johtuvan muun muassa siitä, että liiton tulisi toiminnassaan nostaa tätä varainkeruuta ylemmäs oman toiminnan painopisteissään, varsinkin nyt kun OKM edellyttää kymmenen prosentin omarahoitusosuutta liitolta. Tämän osuuden rahoittaminen tulee olemaan erittäin haasteellista, SKUL aikoo tarkastaa ja kehittää toimintaansa yhdessä lajijaostojen kanssa kehittääkseen sen
varainhankintaa.
Alkuperäisessä vetoomuksessa pelaajiston perusteena oli se, ettei kukaan pelaajista pelaa ammatikseen, vaan he edustavat Suomea vapaaehtoisesti. Omavastuun lisäksi pelimatkat aiheuttavat monille pelaajille ansionmenetyksiä. Monet käyttävät siihen omia lomia, jotka voisi käyttää perheen kanssa tai tekevät ylitöitä päästäkseen pelimatkalle.
Deaf Lions toimii SKUL:n alaisuudessa, jonka vuosibudjetti katetaan lähes kokonaan toiminta-avustuksena Opetus- ja Kulttuuriministeriöltä (OKM). OKM:n toiminta-avustuksen edellytyksenä on kymmenen prosentin omarahoitusosuus, jonka SKUL kattaa osittain pelaajien suurella omavastuuosuudella. Deaf Lionsin pelaajat ovat vuodesta 1994 lähtien vuodesta toiseen yrittäneet saada henkilökohtaista sponsoria ja avustusta kattaakseen omavastuuosuuden.
Helsingin Sanomien uutisessa SKUL:n toiminnanjohtaja Eetu Keski-Levijoki toi esille liiton kannan Deaf Lionsin vetoomukseen ennen sovun syntymistä.
− Meidän on kohdeltava lajeja yhdenvertaisesti tukiehtojen mukaisesti. Esimerkiksi myös golf on kallis laji, emme voi suosia yhtä lajia jakaessamme tukia. Vammaisurheilun profiili on noussut viime vuosina, mutta kuurojen urheilu on jäänyt vielä varjoon, vaikka Kuurojen urheiluliitto on Suomen vanhin vammaisurheilujärjestö.
Suomen kuurojen jääkiekkomaajoukkue Deaf Lions perustettiin vuonna 1994. Joukkueessa pelaa sekä kuuroja että huonokuuloisia pelaajia. Ensimmäisissä arvokisoissaan vuonna 1995 kuurojen talvimaailmankisoissa Rovaniemellä Kuurot Leijonat sijoittuivat viidenneksi. Seuraavissa talvimaailmankisoissa vuonna 1999 Sveitsin Davosissa Suomi nappasi pronssimitalit ja on pysynyt siitä lähtien kärkimaiden tasolla tai ainakin lähituntumassa. Vuosien aikana menestystä on tullut niin EM-, MM- kuin olympiakisoissakin. Vuoden 2009 jääkiekon MM-kisoissa Winnipegissä Suomi saavutti MM-kultaa voittamalla loppuottelussa
isäntämaa Kanadan. Viimeisimmät kisat olivat Winter Deaflympics -kisat joulukuussa 2019, jolloin Suomi sijoittui neljänneksi häviten pronssiottelussa Venäjälle.
Nykypäivänä Deaf Lions on pisimpään toiminut kuurojen maajoukkue, yli 25 vuotta. Näiden vuosien aikana jääkiekon pelaajat ovat harjoitelleet, kokoontuneet maajoukkueleireille omalla kustannuksellaan, olemaan poissa koulusta ja töistä, jotta pääsisivät pukemaan leijonapaidan ja edustamaan isänmaataan, Suomea. Myös jääkiekkojaoston toiminta perustuu pääosin vapaaehtoistoimintaan rahoitusrealiteettien ollessa rajalliset.
− Yhteistyökumppaneiden ja sponsoreiden löytäminen on ollut meille erittäin haasteellista, koska kuurojen urheilu on marginaalissa yhteiskunnassa. Emme pysty tarjoamaan samanlaista näkyvyyttä kuin mitä on suomalaisessa huippuurheilussa. Viime vuosina naisurheilun asemaa on nostettu esille ja huomioitu paremmin sekä vammaisurheilijoiden saavutuksia noteerattu mediassa entistä enemmän. Kuurojen urheilu on jäänyt pimentoon tässä muutoksessa ja toivomme mahdollisten yhteistyökumppanien ja sponsorien ymmärtävän mitä lisäarvoa yhteiskunta- ja yritysvastuullisuus voivat antaa heille tukemalla meidän toimintaamme, GM Vuoriheimo linjasi tiedotteessaan.