Mielipide

Voiko tästä suosta enää nousta - tai kannattaako edes yrittää?

MESTIS / Kolumni
Joensuulainen kiekkoilu Mestis-tasolla on jälleen kerran uhattuna. Jokipoikia ollaan jälleen kerran hakemassa konkurssiin. Olisiko joukkue tällä hetkellä tässä tilanteessa, mikäli viime vuosina olisi oikeasti keskitytty talouden parantamiseen eikä oltaisi hoidettu talousasioita "vähän sinne päin" -mentaliteetilla?

Olen seurannut Jokipoikien Mestis-taivalta tiiviimmin nyt kuusi täyttä kautta. Tänä aikana seuran pelillinen suoritus on ollut erittäin kelvollinen lukuunottamatta yhtä katastrofikautta, jolloin seura vältti täpärästi putoamiskarsinnat. Jos esitykset ovat olleet pelillisesti pääasiassa hyviä, on toiminta seuran toimistolla ollut ajoittain ala-arvoista. Suorastaan häpeällistä.

Otetaan esimerkki: Kaudella 2009-2010 Jokipojat voitti Mestiksen mestaruuden, ja Mehtimäen halli pullisteli liitoksistaan yleisömäärien ollessa kapasiteetin ylärajoilla. Kausi oli nappisuoritus koko joukkueelta ja valmennustiimiltä. Mestaruusjuhlat saivat karun päätöksen, kun velkojat hakivat seuraa konkurssiin. Kukaan ei muistellut enää ennätystä kahdestatoista peräkkäisestä voitosta, kun joensuulaiset kirjasivat kauden jälkeen useamman sadan tuhannen euron tappiot. Joukkueen holtiton rahankäyttö on ollut yleinen naurunaihe Mestistä seuraavan yleisön piirissä.

Joukkueen holtiton rahankäyttö on ollut yleinen naurunaihe Mestistä seuraavan yleisön piirissä.

Olisivatpa joukkueen taustatekijät olleet yhtä hyvässä kunnossa kuin peli on ollut kaukalossa. Ajan saatossa tappioita on selitelty mitä kummallisimmilla syillä, kuten mailojen rikkoutumisilla. Ei ammattimaisen jääkiekko-organisaation toimijoille voi yksinkertaisesti tulla yllätyksenä se, että mailoja menee rikki ja budjetti kusee tämän takia. Oikeasti syyt ovat olleet täysin amatöörimäisessä budjetoinnissa ja räikeässä menojen aliarvioinnissa.

Keskiviikkona 19.3. ilmestyneessä Sanomalehti Karjalaisessa kolme vuotta Jokipoikien hallituksen puheenjohtajana toimineen Pentti Matikaisen mukaan suosta voitaisiin nousta jälleen kerran sillä, että omistajat pumppaavat seuraan lisää rahaa.

− Kun näin on tehty jo monta kertaa, onko sekään enää heitä kohtaan oikein? Jos vain yksityisellä rahalla voidaan pelata Mestistä, onko se sen arvoista?

Tämä on hyvä kysymys.

Pitäisikö tehdä niin, että annettaisiin kupin mennä nurin, lähdettäisiin puhtaalta pöydältä liikenteeseen 3. divarista ja noustaisiin sarjaporras kerrallaan takaisin Mestikseen? Tällä saavutettaisiin se, että vanhat velvoitteet eivät enää painaisi. Haittapuolena olisi, että takaisin Mestikseen nouseminen veisi sekin rahaa, mutta myös aikaa. Ja löytyisikö uuden nousun taustalle oikeasti sellaiset henkilöt, joilla olisi taitoa ja halua nostaa joensuulaisseura takaisin Mestikseen?

Uudistus Mestis-joukkueiden mahdollisesta noususta liigaan kabinettipelleilyn kautta toisaalta kannustaisi Jokipoikia konkurssiin. Mestiksen kiinnostavuus on matalimmillaan pitkiin aikoihin, eikä talouden eheyttäminen onnistu tulevina kausina Mestiksessä, kun lehterit kumisevat tyhjyyttään yritysten siirtäessä sponsorointiaan mielenkiintoisempiin sarjoihin.

Ehkä kannattaisi antaa konkurssin nyt tulla ja asettaa tavoitteeksi nousta Mestiksen kärkijoukkueeksi viiden kauden päästä, kun liigaan nouseminen on ajankohtaista "parempien" liigajoukkueiden siirtyessä muihin sarjoihin Jokereiden tapaan.

Viime syksynä toimitusjohtajana aloittaneen Joonas Kolkan mukaan ensi kaudella Joensuussa pelataan Mestistä. Tämä olisi hyvä uutinen Jokipoikien A-junioreille, jotka säilyttivät paikkansa nuorten SM-Liigassa ja pelaavat Jokipoikien taustayhtiön HokiJoki Oy:n alaisuudessa.

Nuorten pelaajien kannalta konkurssi olisi surullinen asia, sillä Jokipoikien edustusjoukkue on toiminut usean joensuulaisjuniorin näytönpaikkana isommille areenoille. Mestis-joukkueen puuttuminen Joensuusta edesauttaisi lupaavien junioreiden karkaamista muihin organisaatioihin.

On vaikea ennustaa, onko konkurssi parempi vaihtoehto kuin ei konkurssia. Mikäli rahaa ei enää mistään löydy pelastamaan uppoavaa laivaa, niin onneksi ratkaisut eivät enää ole näiden päättäjien käsissä. Päättäjien, joille vuosikaudet tuli yllätyksenä mailojen poikkimeno.

» Lähetä palautetta toimitukselle