Miten makaa seuran talous?
Kauteen lähdettiin monenlaisten tunteiden saattelemana. Olihan Sport pari kautta takaperin taistellut viimeiseen asti liigapaikoista Kärppien ja Pelicansien kanssa vain todetakseen päätyneen kalkkiviivoille. Nyt tuon ajan joukkueen pelaajista oli mukana vain muutama ja loput olivat lähteneet muille maille vierahille. Nykyisin Sport on liian usein otsikoissa pelillisten asioiden lisäksi myös taloutensa takia. Miten tähän on tultu? Tästä lyhyt mutta paikoitellen jopa todenmukainen tarina.
Talousongelmat pakottivat joukkueen rankkaan budjettidieettiin. Kun Sport nousi parin alasarjakauden jälkeen jälleen Divariin tehtiin joukkueessa viiden vuoden suunnitelma liiganousua varten. Viidessä vuodessa talous ja menestys kasvoivat tasaisesti ja näin kaikki näytti etenevänkin. Mutta hyvin suunniteltu ei tällä kerralla ollut puoliksi tehty. Kaikkea muuta.
Kun Vaasan ikivanha jäähalli päätettiin uusia, joutui Sport pelaamaan lähes kaksi kautta keskellä rakennustyömaata. Vaikka katsojia olikin hallissa välillä pakkasesta, sivutuulesta tai hyttysistä huolimatta lähes 2000 ei siltikään talouden kasvun tahtia pystytty tavoittamaan. Sponsorit karttoivat markkoineen joukkuetta joka pelaa työmaalla eikä hallissa olut- kahvi- tai makkaramyyntiä saatu järjestettyä oikeastaan lainkaan. Tämä veti taloutta alaspäin. Koska Kärpät dominoi divaria selkeästi oli muidenkin seurojen "helppo" rakentaa joukkuettaan paremmaksi. Sportissa syyllistyttiin hieman liialliseen ahneuteen ja seuraan hankittiin todellisia pelimiehiä. Myöhemmin kun tarvetta olisi ollut, pelaajasopimukset olivat vaikeita muuttaa talouteen sopiviksi joten seura ajautui hiljalleen alamäkeen kulissien takana. Mutta kun uusi halli on valmis niin asiat saadaan kuntoon. Näin luultiin.
Kun uusi halli saatiin valmiiksi olisi helppoa luulla että talous saataisiin kuntoon. Toisin kävi. Uuteen halliin kilpailutettiin ravintolaoikeudet ja laitteisiin yms. ravintolabisnestä varten tarvittavaan vaadittiin rahaa noin miljoonan markan edestä. Onkin helppo päätellä kuka oikeudet sai. Velkainen urheiluseura vai taloudellisesti kunnossa oleva yrittäjä. Lisäksi Vaasan uusi halli oli, ja on edelleen, ökykallis. Sport maksaa hallille lähes 100.000€ joka kausi. Itse jäämaksut ovat "normaalia" tasoa Suomessa mutta Sport joutuu maksamaan lisäksi käsittämättömän kokoisia vuokria mm. pukukopista, varastoista ja lisämaksuja räpsähtää mm. aitoiden vuokrauksesta ja laitamainosten (!) myynnistä. Hauskinta on että pukuhuoneen saunan lämmityskin maksaa muutaman satasen per kerta. Kun ylikallis halli tuli täytenä yllätyksenä sekä myös hallin myyntioikeuksien menetys, kertyi tästä Sportille kautta kohti arvioiden mukaan 600.000-800.000 markkaa ylimääräistä menoa. Ja jollei tämä ollut vielä tarpeeksi niin SM-liigan päätös sulkea liiga oli viimeinen niitti arkkuun. Vaikka Sport saikin ostettua itselleen ravintolaoikeudet ei hallissa enää käynyt väkeä. Noin 30-40% katsojista jäi kotiin ensimmäisellä Mestis-kaudella. Ei tätäkään voinut kukaan odottaa paria kautta aiemmin. Kun kaikki asiat yhdistää, halliremontti, uuden hallin rahastuspolitiikka ja liigan sulkeminen, ei ole ihme että Sport onkin otsikoissa myös taloutensa takia. Jokainen muutos oli joukkueelle isku nivusiin. Tällä hetkellä Sportilla on velkaa hieman alle kolme miljoonaa markkaa. Positiivisinta on se että viimeisen kahden kauden aikana Sportin uusi johto on saanut virkakautensa aikana taloutta nousuun ja seura on vähentänyt velkojaan huikeat 1,9 miljoonaa markkaa. Tällä tahdilla seura on velaton muutaman vuoden kuluttua. Tältä pohjalta onkin ihme että paikallisen sanomalehden toimittaja on ajamassa julkisuuteen nimettömästä lähteestä kuulemiaan huhuja. "Sport on menossa konkurssiin." Konkurssi olisi yksi vaihtoehto jos seura edelleen tekisi tappiota. Ihmetellä täytyy miksi jotkut haluavat ajaa Sportin konkurssiin vaikka seuran talous nousee kuin lämpötila juhannussaunassa. Sport on kiinnostava sponsorikohde. Jos Sport olisi liigassa olisi seuralle tulossa mukana taustavoimiin satojen tuhansien eurojen sponsori...
Sitten itse asiaan!
Sportilta ei odotettu ennen kautta juurikaan ihmeitä. Joukkue oli puoliksi uusi ja tuttuja nimiä pelaajarosterista sai etsiä kauan. Kauden alku olikin aika hankalaa. Vaikka hallitsevista mestareista Jukureista otettiin ratkaisematon kotijäällä oli pelissä aikamoisia merkkejä sekavuudesta. Ketjukoostumukset olivat vielä haussa ja pelistä puuttui selkeä punainen lanka. Kauden alussa ykköskentäksi muodostui entuudestaan toisilleen tuttu kolmikko. Mikko Manner ja André Smulter laidoilla, Ari-Pekka Pajuluoma keskellä. Kolmikko löysi yhteisen sävelen nopeasti ja olikin alkukaudesta Sportin toimivin osa. Muutamien pelien jälkeen myös laituripari Marko Luomala - Kristian Hjerpe löysivät yhteisen sävelen Hermeksestä tulleen Juha-Matti Vanhasen kanssa ja Sport sai jäälle kaksi hyvin toimivaa ketjua. Kolmos- ja neloskenttä olivat tässä vaiheessa vielä työn alla eikä ketjut saaneetkaan vielä mitään aikaan. Veli-Matti Otava oli kauden alla suurten odotusten alla mutta peli oli totaalisesti hukassa. Lähisukulaisen vakava sairaus oli takuuvarmasti saanut Otavan pelin sekaisin.
Jonas Hemming teki paluun Vaasaan ja miehen tarkoitus oli selkeästi olla ykköspelintekijä. Odotukset kuitenkin menivät mönkään ja Hemming pelasikin vain kahdeksan ottelua 1+1 tehoilla. Konkarin jalat ja kädet eivät olleet odotetulla tasolla ja vaikka pää toimi niin peli ei. Sensijaan toinen vahvistus jätti jälkensä vaasalaisten kiekkofanien sydämiin. Itävallan lupaavin tähti Oliver Setzinger saapui Tampereen Ilveksestä hakemaan peliaikaa. Sitä Sportissa oli tarjota ja sen Oliver käytti ja kiitti luottamuksesta. Kahdeksan ottelua, 5+2 ja "Olli" olikin Sportin paras pelaaja lähes kaikissa pelaamissaan otteluissa. Olli antoi faneille läksiäislahjaksi hattutempun kotiyleisön edessä. Ollia kaipaa Vaasassa takuulla kaikki sillä aina aurinkoinen ja sympaattinen siilipää jaksoi keskustella fanien kanssa ja jakaa huomiota kaikille. Pelit sensijaan menivät Ollin panoksesta huolimatta penkin alle ja koko joukkue ajautui pieneen lamaan. Vahvistusten lähdön jälkeen muodostuivat loppukauden ajan voimassa olleet ketjut kasaan. Pajuluoman ja Vanhasen ketjut pysyivät samoina, kolmoseen hyvän puolustavan sentterin Jori Kokkosen laidoille laitettiin pieni ja sähäkkä Kimmo Happo sekä liukas Sami Kaartinen joka paini alkukaudesta pikku vammojen kanssa. Neloseen nuoren Ville Luoman laidoille saivat paikat nuori taitoniekka Veli-Matti Otava ja aina luotettava duunari Vesa Myllyaho. Nämä kentälliset löysivät yhteisen sävelen nopeasti ja niinpä playoffs-viiva jäi pikkuhiljaa kauas taakse. Alkukaudesta riivanneet puolustuksen blackoutit jäivät myös taakse ja puolustus olikin useimmiten silkkaa terästä. Kauden puolivälin tilastot kertoivat pienen mutta mielenkiintoisen yksityiskohdan. Sport ei ollut saanut keneltäkään täyttä neljää pistettä eikä Sport ollut antanut täysiä pisteitä kellekään.
Kauden lopulla Sportin meno hieman hyytyy mutta silti poppoo löytyy parhaimmillaan sijalta 2. Muutamien pelaajien loukkaantumiset saivat tutut koostumukset välillä sekaisin mutta silti Sport pysyi hyvin kärkijoukkueiden menossa mukana. Lopulta Sport löytyi sarjataulukosta neljänneltä sijalta ja kotietu playoffseihin varmistui. Kauden lopussa Sport oli tilkinnyt maalinsa lähes koskemattomaksi. Viimeiset seitsemän ottelua meni viiden päästetyn maalin tahdilla ja sekä Härkönen että Höylä saivat tililleen nollapelit.
Ensimmäisellä kierroksella tuli vastaan aina Sportille hankala TuTo. Tiukat pelit TuToa vastaan pelattiinkin mutta Sportin tasaiset neljä kenttää lopulta päihittivät selkeästi TuTon. Turkulaisten pelätty ykköskenttä oli koko ottelusarjan ajan pihdeissä eikä runkosarjassa jyränneet pistenikkarit saaneet kasaan pisteitä kuin aniharvoin. Toisella kierroksella Sport sai vastaan KooKoon. Molemmat joukkueet pelasivat hyvää kotikiekkoa. Sport sai omassa kapeassa kaukalossaan KooKoon alistumaan helposti, samoin teki KooKoo Sportille omassa isossa kaukalossaan. Kaksi eri tyylistä joukkuetta pelasivat omaa peliään ja omalla maalla se toimi. Vieraissa ei sitten millään. KooKoo finaaleihin ja Sport prossipeliin. Pronssi sitten hävittiin KalPalle jolle pronssi selkeästi merkitsi enemmän. Sport sortui ajoittain ponnettomaan peliin ja ehkä viisi ottelua KooKoota vastaan näkyi otteissa, KalPa oli saanut Jukureilta päihin otteluvoitoin 3-0 ja viisi päivää pidempi lepo oli selkeä etu Kuopion pojille.
Kausi kokonaisuudessaan oli odotuksiin nähden hyvä. Puolustus ja maalivahtipeli olivat odotusten mukaisesti vahvimmat osa-alueet ja näin olikin. Sport oli selkeästi sarjan vähiten maaleja päästänyt joukkue. Hyökkäyspäässä odotettiin eniten ongelmia sillä olihan mm. viime kauden maalipyssy Markus Jämsä yhdessä Mika Viinasen ja Hermanni Vidmanin kanssa poistuneet Raumalle. Yli sata maalia katosi kesän aikana ja sen paikkaaminen olikin odotetusti ongelmallista.
Jatkoaika-tähdet
Jatkoaika-tähdet kertovat joukkueesta sen mikä on aiemminkin ollut tiedossa. Sportin materiaali on erittäin tasainen ja vain muutama pelaaja jäi ilman Jatkoaika-tähtiä. Vastuuta on jaettu tasaisesti ja vastuuta myös otettiin tasaisesti. Näin jakautuivat myös tähdet.
18 - Marko Luomala
13 - Jussi Heikkinen
12 - Marko Härkönen
11 - Kristian Hjerpe
10 - Veli-Matti Otava
9 - Sami Kaartinen
8 - Ari-Pekka Pajuluoma
7 - Ville Luoma
6 - Vesa Myllyaho
5 - Mikko Manner, Mikael Hallbäck, Miika Jämsä, Oliver Setzinger
4 - Jori Kokkonen, André Smulter
3 - Juha-Matti Vanhanen, Timo Laaksoharju, Toni Sysimies, Juha Mattila, Kimmo Happo
2 - Mika Yli-Mäenpää, Jonas Hemming
1 - Pasi Kuusisto, Teemu Viemerö, Olli Hällfors, Matti Höylä, Joni Reinikka.
27 pelaajaa pääsi tähtien makuun kauden aikana pelanneista 35 pelaajasta. Näissä 35:ssä on mukana myös kaksi maalivahtia jotka olivat vain porttivahtina ja ilman tähtiä jääneet pelasivat vain 7 ottelua tai vähemmän runkosarjassa.
Ensi kausi
Sport aloitti uusien pelaajien katsastamisen leirillä viime viikonloppuna. Paikalla oli liigajoukkueiden junnuja ja muiden Mestis-seurojen pelaajia. Sopimusneuvottelut ovat kesken ja nykytrendin mukaan Mestiksessä ei nähdä pitkiä sopimuksia. Sportilla onkin kasassa vain muutama sopimus mutta valmennuskolmikko Arto Sirviö - Staffan Nykvist - Kenth Vesterlund jatkavat joukkueen peräsimessä. Tältä pohjalta on hyvä jatkaa. Sportiin on paljon tunkua ja joukkue onkin antanut vauhtia viime kausina useille pelaajille kohti pääsarjatasoa. Tämä vaihtuvuus materiaalissa tulee näkymään varmuudella myös ensi kaudella. Tähän on totuttava Mestiksessä kaikilla paikkakunnilla. Varmaa on että Sport tulee jatkamaan Mestiksen kärjessä. Oli kentällä ketä tahansa.
