Oulussa on tiedostettu jo hyvän aikaa alkaneen Liigakauden olevan Lauri Marjamäen viimeinen Kärppien päävalmentajana - ainakin toistaiseksi. Näin ollen myös huhut ja toiveet uudesta valmentajasta alkoivat elää omaa elämäänsä jo kesän aikan; kenen rahkeet riittävät täyttämään Laten suuret saappaat Oulun kapellimestarina?
Fakta on se, että Marjamäen saavuttua Ouluun muutama kausi takaperin on paljon muuttunut. Tuskaiset vuodet varjostivat Oulun Kärppien koko organisaatiota. Marjamäen hartioille kasattiin valtavat paineet nostaa seura takaisin huipulle.
Tämän hän myös teki.
Suikkasen kiroukseksi koituu vain hänen vertaamisensa yhteen tämän hetken parhaista suomalaisista valmentajista.
Kaksi suomenmestaruutta ei jätä tulkinnanvaraa. Marjamäki teki kuitenkin isossa kuvassa paljon enemmän. Hän hoiti puitteet hallissa kuntoon ja tiivisti joukkueen yhtenäisyyttä. Kaikki aina matkustamisesta ruokavalioon koki massiivisen muodonmuutoksen - Marjamäen mukana Ouluun saapui jälleen ammattimaisuus.
"Oulun Midas" lempinimen saanutta valmentajaa on ymmärrettävästi hankala korvata. Nyt korvaaja on kuitenkin nimetty. Suuren kiekkoväen yllätykseksi kyseessä ei ollutkaan paljon huhuttu Karri Kivi, vaan toinen oululaisille tuttu persoona.
Kai Suikkanen.
Palautevyöry oli välitön. Onko seurajohto sekaisin? Halutaanko kaikki viimeisten vuosien aikana tehty työ heittää kaivoon?
Kritiikki on osittain täysin ymmärrettävää. Oulussa on totuttu erinomaisuuteen, eikä "ihan hyvä" kelpaa. Adjektiivi on kuitenkin lähes omiaan kuvailemaan viime kausien Suikkasta.
Suurin syy negatiiviselle ilmapiirille on Marjamäen viime kausina nostama rima. Kolme vuotta sitten oululaiset olisivat ottaneet Suikkasen avosylin vastaan. Ajat ovat kuitenkin muuttuneet. Seura on vakiinnuttanut paikkansa Liigan kärjessä, eikä keskinkertaisuus kelpaa samalla tavalla kuin se olisi kelvannut Hannu Aravirran tai Mikko Haapakosken aikoina.
Kaikesta kritiikistä voisi saada käsityksen, että Suikkanen on huono valmentaja. Näin ei kuitenkaan missään nimessä ole. Suikkasen kiroukseksi koituu vain hänen vertaamisensa yhteen tämän hetken parhaista suomalaisista valmentajista.
Jos Marjamäen paineet olivat Kärppiin saapuessa kovat, ovat ne Suikkasen kohdalla lähes toiselta planeetalta.
Aina nälkäiset oululaisfanit eivät pelkää käyttää kynsiään pienemmänkään vastoinkäymisen kohdalla. Muutama vuosi takaperin Oulussa koetulle korpivaellukselle ei missään nimessä haluta jatko-osaa. Marjamäen luoma menestyksekäs pohja helpottaa merkittävästi Suikkasen työtä, mutta samalla myös kasvattaa odotuksia.
Kaksikolla on myös eräs mielenkiintoinen yhtenäisyys. Molempien kärppäpestiä edelsi potkut edellisestä seurasta. Silti Marjamäki otettiin Oulussa aikoinaan vastaan pelastajana, kun taas Suikkanen sai lähinnä kylmän suihkun niskaansa.
Kävi miten kävi, on ainakin selvää, että Suikkasen mukana Ouluun saapuu värikäs persoona. Riittävätkö kirosanat ja äijämäinen asenne dynastian ylläpitämiseen Oulussa? Se jää nähtäväksi.
Kai Suikkanen, pallo on sinulla.
