Mielipide

Saisiko vielä hilloa pannukakun päälle?

NHL / Kolumni
Tällä kaudella ei ole nähty kuin viitteitä Flyers-kiekosta. Joukkueen pääsy pudotuspeleihin näyttää lähes mahdottomalta. Mitään taikatemppuja ei tarvita, riittää että tekee sitä mitä Flyers on tehnyt ennenkin.

Peter Laviolette on käyttänyt usein termiä "jam" kuvatakseen asennetta, josta yhdysvaltalaisvalmentajan peluuttama Flyers-kiekko on tullut tunnetuksi. Kaukalossa joukkue pelaa räväkkää hyökkäyspeliä, jossa vauhti, taito ja luovuus yhdistyvät. Maali-iloittelun lisäksi vastustajaan ajetaan surutta kiinni korkealla karvauksella niin, että laidat paukkuvat.

Koko runkosarjan ajan oranssipaitojen hillopurkki tuntuu olleen hukassa ja kaudesta uhkaakin jäädä käteen pelkkä pannukakku.

Pudotuspeleihin pääsy vaatiikin sen, että "jam" saadaan palautettua joukkueen peliin pysyvästi.

Kausi alkoi kolmen ottelun tappioputkella, jonka jälkeen Flyers voitti seuraavat kaksi ottelua. Kuka olisi uskonut, että kahta ottelua pidempää voittoputkea saa odotella aivan runkosarjan loppupuolelle.

Ilonaiheet Philadelphiassa olivat pitkään vähissä. Lähes koko joukkue alisuoritti. Aiemmilta kausilta tuttu tehokas hyökkäyspeli yskähteli, puolustuspeli oli kaoottisessa tilassa, sekä flopiksi jo viime kaudella tuomitun Ilja Bryzgalovin otteet maalilla ailahtelivat.

Flyers oli hetkessä romahtanut varmasta pudotuspelijoukkueesta itäisen konferenssin pohjamutiin. Positiivisia ajatuksia joukkueen ympärillä haettiin poikkeuksellisen varhaisesta varausvuorosta kesällä koittavaan varaustilaisuuteen.

Turha rimpuilla, kun luovuttamalla kesällä voisi louhia kultaa varaustilaisuuden piikkipaikoilta.

3-1-voitto Bruinsista kriittisen kotiyleisön edessä käynnisti maaliskuun lopussa neljän ottelun voittoputken. Putki ei ollut pitkä, mutta ensimmäistä kertaa tällä kaudella Flyers näytti Flyersiltä.

Samalla joukkueen pudotuspelit alkoivat.

Pudotuspeleihin pääsy vaatiikin sen, että "jam" saadaan palautettua joukkueen peliin pysyvästi. Tappio Winnipegille lauantaina näytti Flyersille, ettei mitään saavuta ilman työtä. Mikään ei tapahdu itsestään.

- Nyt pelaamme "kaikki tai ei mitään"-kiekkoa, ja se on hauskaa. Nyt erotellaan pojat miehistä, Scott Hartnell kiteytti runkosarjan viimeisten kierrosten idean.

Puhua joukkue onkin osannut koko kauden. Pelaajat ovat osanneet kertoa mitä olisi pitänyt tehdä paremmin. Nyt vaaditaan vähemmän puhetta ja enemmän tekoja. Voittoputki oli hyvä alku, mutta kauden jatkuminen vaatii koko joukkueen sitoutumisen. Ketään ei voi jättää yksin, eikä sormella osoittelu auta.

Lahjakkaan ryhmän on pelattava jälleen joukkueena kaukalon molemmissa päissä. Lavioletten ja pelaajien yhteistyön tulee olla saumatonta, muutoin kausi jää yhdysvaltalaisen viimeiseksi Philadelphiassa.

Seuraava ottelu Islandersia vastaan on kriittinen. Mikäli henkinen kantti kestää ja Flyers voittaa, ovat he jälleen askeleen lähempänä pudotuspelejä. Tappion tullessa selkäranka on koetuksella, eikä Flyers-lauman nikamat kestä enää lisäiskuja.

Pudotuspeleihin pääsy vaatii todellisen hillopurkkiefektin.

» Lähetä palautetta toimitukselle

Lue myös