Täksi kaudeksi tehty uudistus, jossa pleijareiden ensimmäiseltä kierrokselta mennään jatkoon vasta neljän voiton jälkeen, koitui HPK:n ja Oulun Kärppien pelastukseksi.
Kärppien materia konttasi JYP:n henkeä vastaan pahimmillaan 3-1 otteluvoittojen tappioasemassa. Näillä luvuilla oltaisiin wanhassa maailmassa jo päästy sulattelemassa lunta ja jäätä Kalajoen hiekoilla rantalelut kainalossa. Tänä vuonna laajemman materiaalin joukkueilla on pidemmässä sarjassa paremmat mahdollisuudet mennä jatkoon. Näin myöskin tässä play-off-kaksikossa kävi ja Kärpät matkustaa tiistaiksi Helsinkiin haastamaan Jokereita.
HPK konttasi TPS:iä vastaa myöskin nimenomaan hengen, tai ennemminkin sen puutteen tai horjumisen ansiosta. TPS:n tyrmäävä 3-1 otteluvoittojohto olisi vielä viime keväänä passittanut kypäräpaidat lomailemaan ja leikkimään roolipelejä Hämeen linnan torneihin ja sisäpihalle. HPK onnistui kuin onnistuikin pitkän ottelusarjan tiimellyksessä pudistelemaan tutinan puntistaan ja puristuksen mailastaan ja palauttamaan pelinsä lähelle normaalia tasoa. Pallokerho kohtaa välierissä Tapparan.
Vanhat tuttavat
Tämä kaksikko on toisilleen tuttu edellisten keväiden puolivälieristä. Toissa keväänä Kärpät järjesti yllätyksen passittamalla tehottoman jokerijoukkion ennenaikaiselle kesälomalle. Viime vuonna Helsingin herrat maksoivat Tervakaupungin pikkupedoille rahat takaisin.
Tänä vuonna Kärpät on edelliskeväitä nimekkäämpi ja taitavampi. Hyökkäyksessä riittää käsiä, jalkoja ja ennen kaikkea leveyttä. Jos Summasen suojattien ei onnistu laittaa vauhdikasta oululaishyökkäystä kuriin ovat Jokerit hätää kärsimässä.
Jokereilla on selkeä maalivahtietu Kärppiin nähden. Nuori Kari Lehtonen pelasi huikean ottelusarjan IFK:ta vastaan. Hänen tasolleen vastustajan Korhonen ja Bäckström voivat nousta vain ajoittain. Sen, koittaako se aika kenties lähimmän viikon sisällä näemme pian.
Kärppien Petr-pari Ton-Tenkrat ei esittelyjä kaipaa. Samoin on Jokerikapteeni Ville Peltosen kohdalla. Paikallispuolivälieräsarjassa hän oli joukkueensa paras hyökkäävä ja puolustava hyökkääjä sekä ylivoiman sielu siniviivalla.
Pimeydestä pimeyteen ovat sen sijaan hoiperrelleet monet muut Narrien lahjakkuudet. David Nemirovsky ja Pavel Vostrak voisivat pikkuhiljaa alkaa näkyä kentällä tilinauhansa edellyttämällä tasolla. Toisaalta jos joukkueen kapteeni hoitelee kuitenkin hommat, niin ainahan sitä voi vetää lonkkaa ja katsella sivusta.
Hämeen hidalgot
Otteluparissa HPK-Tappara tulemme näkemään väkevää vääntöä. Jukka Jalosen on jälleen vilautettava fyysisen pelin korttia selvittääkseen suojattinsa jatkoon. Tapparan fyysisyydessä ei valittamista ole tähänkään saakka ollut.
Jalonen hankki jo viime kaudella paikan tapparalaisten sydämessä 'ylistämällä' kirvespaitojen pelityyliä. Yhtään vähemmän kuuma valmentaja ei seiso vastustajankaan aitiossa. Suuria tunteita on luvassa jatkossakin.
Tappara pelaa jo kolmatta kevättään pleijareita käytännössä samalla joukkueella. Tällä kertaa tamperelaisilla on myös heittää maalinsuulleen todellinen lahjakkuus. Mika Lehto toimi joukkueensa huikeana johtotähtenä kun se raivasi Bluesin tieltään. Jatkossa näemme pitääkö jampan taso.
HPK voittaa Tapparan vauhdissa ja käsissä. Tapparalla on hyvin yhteen hioutunut joukkue ja loistava maalivahti. Kirvesrintojen ilmeeseen on myös tullut tiettyä päättäväisyyttä ja rentoutta. Elementtejä joita siltä on selvästi puuttunut edellisinä keväinä.
Jos minulta kysytään, niin finaalissa kohtaavat samat joukkueet kuin viime vuonnakin. En kyllä yhtäkkiä keksi ketään joka kysyisi. Eiköhän jokaisella ole mielipide asiasta omastakin tapaa.
Tuomareita haukutaan aina
Vaan nyt ei haukuta. Jari 'Japa' Levonen on osoittanut selvää taipumusta alalle. Eihän kukaan tervejärkinen toisaalta mene illasta toiseen sivutoimisesti kuuntelemaan pelaajien, valmentajien ja yleisön vittuilua vain lukeakseen seuraavana aamuna Jatkoajasta tai paperiaviiseista että taas oli tuomari eilen illalla sieltä syvältä itsestään.
Tästäkin huolimatta haluan toivottaa 'Japaselle' menestystä ja pitkää uraa.
Mitenkään muita tuomareita väheksymättä, se eleettömän itsevarma ja johdonmukainen toiminta jota Levosen nähtiin harrastavan puolivälieräsarjoissa, oli kunniaksi lajille ja tuomareiden ammatti-, tai pitäisikö sanoa harrastajakunnalle. Toivottavasti linja pitää ja luistimet pysyvät jään pinnalla jatkossakin.
että sikäli...
