Mielipide

Ruotsin jäätävän kovan alakerran puolustus oli paras hyökkäys

MAAJOUKKUE / Kolumni
Sanonta kuuluu, että puolustus on paras hyökkäys. Sanonnan lisäksi se oli myös Ruotsin täsmäase kevään MM-kisoissa, kun maa valtasi jääkiekon kymmenennen maailmanmestaruutensa.

Ruotsin turnaus oli tuhkimotarina, sillä käynnistymisvaikeuksien jälkeen maa painoi kultaan varsin vakuuttavasti. Jos alkutaival oli haastavaa sekavan ja yskineen pelityylin takia, pudotuspeleissä Tre Kronoria ei oikeasti horjuttanut kukaan tai mikään.

Tämä käy selväksi puhtaasti tilastoja katsomalla. Alkulohkon seitsemässä pelissä Ruotsi antautui 13 kertaa, pudotuspeleissä reppu soi ainoastaan kolmesti. Vaikka päästettyjen maalien keskiarvo ei alkulohkossa (1,85) ollut kovin paljon suurempi pudotuspeleihin (1,00) nähden, on moinen oman maalin lukitseminen kovimmissa mahdollisissa kamppailuissa kova suoritus.

Alkulohkossa vähän kovemmat, ja toisaalta myös hiukan heikommat maat, horjuttivat Tre Kronoria yllättävän miehekkäästi. Ruotsi oli haavoittuvainen, kun alakerta olikin repaleinen eikä se saanut odotetulla tavalla tuettua tai avattua hyökkäyksiä.

Näytti, että puolustajien horjuminen vaikuttaa koko joukkueeseen. Kun suurin vahvuus, eli puolustus ei toiminutkaan nimilistan vaatimalla tavalla, Tre Kronorin koko pelitapa vapisi. Kaikki oli ikään kuin ladattu yhden kortin varaan, vaikka toki Ruotsilta löytyi osaamista hyökkäyksestäkin.

Alakerrassa kaikki kuitenkin muuttui, kun pudotuspelit alkoivat.

Tuoreen maailmanmestarin järkyttävän kova pakisto otti roolia hiljentäen kaikki − puolivälierän omasta maalistakin huolimatta. Pudotuspeleissä järjestyksessä Sveitsi, Suomi ja Venäjä tekivät yhteensä ainoastaan kolme maalia.

Ratkaisupeleissä vastustajilla toisen perään oli suuria vaikeuksia päästä parhaille maalintekosektoreille jopa ylivoimillaan. Ruotsi antautui pudotuspeleissä vain kerran alivoimaisena, finaalissa.

Joukkueen pakiston mielettömän suuri osaaminen ja leveys näkyi kisojen kolmen viimeisen kamppailun aikana.

Puolustajien kiekollinen peli erikoistilanteissa, nimenomaan kiekon pelaaminen ennen miestä sekä hyökkäyksien avaaminen ja niiden tukeminen alkoivat toimimaan hitaasti, mutta varmasti. Toisaalta Ruotsin puolustajat olivat oman roolinsa lisäksi iskussa myös hyökkäyspäässä.

Pakkien kokonaisvaltaisuus vei Ruotsin maailmanmestariksi.

» Lähetä palautetta toimitukselle

Lue myös