Hurricanes-GM Ron Francis on saanut kehuja maltillisesta pelaajapolitiikasta ja suunnitelmallisuudesta kehittää joukkuetta kärsivällisesti ja pitkäjänteisesti. Francis on ilmaissut myös itse tyytyväisyytensä joukkueen rakentumiseen.
Kun Hurricanesin kesän 2016 pelaajasiirtoja tarkastelee lähemmin, huomaa väkisinkin, että Francisin toiminnassa on ristiriitaisuuksia ja suunnitelmallisuuden puutetta.
Kesäkuussa tehty pelaajakauppa, jossa Hurricanes nappasi Teuvo Teräväisen, osoitti Francisilta valtaisaa määrätietoisuutta. Blackhawksin oli päästävä eroon Bryan Bickellin sopimuksesta saadakseen palkkakattoon tilaa. Francis onnistui kuitenkin neuvottelemaan kauppaan mukaan vielä tulokassopimuksella pelaavan hyökkääjälupauksen.
Vapaiden agenttien markkinoiden kynnyksellä Francisilta nähtiin huomattavasti vähemmän määrätietoinen ratkaisu, kun James Wisniewskin sopimus ostettiin ulos. Kokenut hyökkäävä puolustaja ehti pelata Hurricanes-paidassa vain yhden vaihdon, kunnes loukkasi polvensa.
Francis siis piti viiden miljoonan dollarin vuosipalkkaa nauttineen puolustajan joukkueen mukana koko päättyneen kauden, mutta päätti luopua siinä vaiheessa, kun palkka putosi kolmeen miljoonaan.
kokeneesta ja laadukkaasta puolustajasta luopuminen sekä hyökkäyksen keskinkertaisuuden lisääminen ei ole maltillisuutta eikä hyvä suunnitelma.
Kaikki kunnia Hurricanesin nuorille ja lupaaville puolustajille, mutta jos puolustuksessa on tällä hetkellä kokonaiset kaksi puolustajaa − Justin Faulk ja Ron Hainsey − jotka ovat pelanneet enemmän kuin yhden NHL-kauden, niin kokeneelle ja laadukkaalle puolustajalle nimenomaan olisi tarvetta.
Menneellä kaudella nuoret puolustajat Brett Pesce, Jaccob Slavin ja Noah Hanifin ottivat loukkaantumisten myötä puolustuksessa isoa roolia. On kuitenkin todella riskialtista lähteä ehdoin tahdoin näin nuorella ja kokemattomalla puolustuksella pitkään NHL-kauteen, vaikka Hurricanes-organisaatio pursuaakin puolustajalahjakkuuksia.
Kyllä tulee Wisniewskia ikävä, jos esimerkiksi Faulk loukkaantuu pitkäksi aikaa. Tai jos edellämainittuun kolmikkoon iskeekin niinsanottu toisen kauden kirous.
Taloudellista syytäkään Wisniewskin sopimuksen ulosostolle ei ollut. Victor Raskin jatkosopimuksen jälkeen Hurricanes vasta nousi palkkalattian yli. Kaikista NHL-joukkueista Hurricanesilla on eniten tilaa palkkakatossa, lähes 18 miljoonaa dollaria.
Teräväisen kaappaaminen Blackhawksista ja Wisniewskin ulososto loivat vaikutelman, että Francis olisi tavoitellut vapaiden agenttien markkinoilta isoa saalista. Huhuja liikkui myös puolustajan tai puolustajien vaihtamisesta huippuhyökkääjään − jopa Faulkin nimi mainittiin huhuissa.
Mitään tällaista ei kuitenkaan toistaiseksi ole nähty. Vapaiden agenttien markkinoilta Francis naarasi Hurricanesiin kokeneet laitahyökkääjät Lee Stempniakin ja Viktor Stålbergin.
Molemmat ovat kelpo hyökkääjiä, mutta Hurricanesin maalinteko-ongelmia näillä hankinnoilla tuskin korjataan. Laastarikin on kelpo tuote, mutta ampumahaavan kohdalla hyödytön.
Wisniewskista luovuttiin vedoten riittämättömään rooliin, vaikka puolustusmateriaali on todellisuudessa kapea. Hyökkäyksessä oli ennestään kolme ketjullista ihan hyviä pelaajia, mutta Francis hankki kuitenkin kaksi lisää ohittaen huippuhyökkääjän tarpeen.
Pelaajasiirtonsa tehtyään Francis ilmoitti, ettei missään vaiheessa tavoitellut markkinoiden kovimpia nimiä, vaan painotti suunnitelmallisuutta ja joukkueen maltillista rakentamista.
Asioita voi aina katsoa monesta eri näkökulmasta, mutta omasta mielestäni kokeneesta ja laadukkaasta puolustajasta luopuminen sekä hyökkäyksen keskinkertaisuuden lisääminen ei ole maltillisuutta eikä hyvä suunnitelma.
Pelaajaurallaan Francis tunnettiin taitavana ja ovelana pelaajana. Ehkä hänellä on myös Hurricanesin pelaajapolitiikkaan liittyen ratkaisu, jota kukaan muu ei ole vielä osannut edes ajatella.
