Mielipide

Piikki irti lihasta

LIIGA / Kolumni
Tommi Huhtalan on korkea aika häivyttää hapan menneisyytensä Raumalla näyttämällä miten hyvä pelaaja hänestä on tullut.

Ketäpä ei ärsyttäisi lahjakas ex-paikallisvastustajan pelaaja, joka maalaa, taklaa ja provosoi? Tommi Huhtalan ja Rauman väliset kipinät sinkoilevat kuitenkin erityisen sähäkästi.

"Raukkamaisesta tempusta" se alkoi. Tommi Kovasen aivotärähdys, murtunut kylkiluu, katkennut hammas ja lopulta uran loppu olivat hinta, jonka Lukko ja sen puolustaja maksoivat Huhtalan ensimmäisten minuuttien taklauksesta Äijänsuolla tammikuussa 2013.

Huhtala maksaa yhä, vielä yli vuotta myöhemmin.

Hänen pelinsä jatkuvat, mutta Raumasta tuli arka paikka. Bluesin ja Lukon sijoittuminen runkosarjassa sopivasti kolmannen puolivälierän pariksi tarkoittaa Huhtalalle uran suurimpia haasteita.

Blues tarvitsi henkisesti valmiin Huhtalan voittaakseen yhden suurimmista mestarisuosikeista, jolta se ei ollut hakenut edes yhtä onnetonta vieraspistettä kolmeen ja puoleen vuoteen. Täyden panoksen parhaalta pelaajaltaan, jonka 23 osumaa runkosarjassa nostavat hänet piikkipaikalle työväen sankareita vilisevässä haalarijoukkueessa.

"Espoolaiset ovat osoittaneet Lukon olevan joukkueellinen voittavia ja häviäviä ihmisiä siinä MISSÄ muutkin"

Edellinen vierailu kettuluolaan alle kuukausi takaperin päättyi karseasti. Lukko nollasi Bluesin, Huhtala sai käytösrangaistuksen päähän kohdistuneesta taklauksesta. Ei siis tarvitse pohtia pitkään, kenen espoolaisen suuntaan eteläinen Satakunta kohdisti tuimimmat katseensa.

Puolivälieräavauksessa Lukon salamastartin jälkeen Huhtalan ketju oli silti se, joka katkaisi ylikävelyn uhalta siivet kavennusmaalilla. (Ja Huhtala se, joka tapansa mukaan ajautui magneetinomaisesti päin vastustajan maalivahtia.)

Samat miehet olivat värkkäämässä Bluesin toista maalia.

Huhtala ei jäänyt arkailemaan, vaikka paitaan oli ommeltu pudotuspelilätkä, pelipaikkana tulikuuma Rauma ja päässä polttava kultakypärä. Hän taklasi, kamppaili ja riisti kiekkoja alusta asti. Toisen erän käytöskymppikään ei lannistanut, ja #61 oli jäällä juhlimassa myös viime hetkien tasoitusta.

Nämä olivat alkutahteja, joista Huhtala ei ole poikennut sarjan edetessä. Kamppailuhalukkuuden ja taituruuden symbioosi oli nähtävillä avunannossa keskiviikon ottelun 3–2-maaliin.

Huhtalasta on kääntämään odotetun tiukka sarja Bluesin eduksi. Espoolaiset ovat osoittaneet Lukon olevan joukkueellinen voittavia ja häviäviä ihmisiä siinä missä muutkin, mutta eivät ole kyenneet lyömään Äijänsuon ovia säppiin ja säilyttämään kahdesti ryöstämäänsä kotietua.

Jos samalle joukkiolle tarjoutuu vielä kolmaskin mahdollisuus, on Lukko lähetettävä kesälomille lauantaina.

Se edellyttää kuitenkin sitä Tommi Huhtalaa, joka laittoi Lukolle jauhot suuhun syyskuussa tasavajaalla, marraskuussa ylivoimalla ja tammikuussa alivoimalla. Sitä todennäköisesti tällä erää viimeistä Liiga-kauttaan pelaavaa Huhtalaa, joka luikersi keskiviikkona Lukko-puolustuksen keskelle iskemään Bluesin neljännen maalin.

Myöhemmin Lukko venyi palauttamaan sarjan tasatilanteeseen neljännellä vierasvoitolla. Päätään kohotti runkosarjan pistekuningas Ville Vahalahti, joka kultakypäräkollegansa tapaan oli ilman pudotuspelimaalia.

Vahalahden herättyä Espoossa Huhtalan on korkea aika vastata huutoon ja loihtia kiekko maaliin vaikeimmassa reissukaukalossaan.

Jos hän saa tämän mörön kaatumaan, on Lukkokin kanveesissa.

» Lähetä palautetta toimitukselle