Paitsiohaaston kanssa otettiin iso askel oikeaan suuntaan, kun tämän kauden alusta lähtien epäonnistuneista paitsiohaastoista on tuomittu kahden minuutin jäähy. Se on vähentänyt haastojen määrää, mutta ei ole poistanut kaikkia ongelmia.
Paitsiohaastojen isoin ongelma on niiden viemä aika. Se ei tietenkään päde kaikissa tilanteissa, mutta haastavien tilanteiden tulkinta vie tuomareilta kohtuuttomasti aikaa.
Eikä niillä tilanteilla ole välttämättä mitään tekemistä itse maalin syntymisen kanssa, sillä parhaillaan − tai pahimmillaan − kiekko on voinut olla alueella yli minuutin paitsion jälkeen, ja mahdollista paitsiotilannetta katsellaan videolta vasta maalin syntymisen jälkeen.
Osa katsojista ja asiantuntijoista on toki sitä mieltä, että oikeat päätökset on tärkeintä. Tässä he ovat kuitenkin minusta yksinkertaisesti väärässä, sillä nykyisellään paitsiohaastot tekevät peleistä pahimmillaan katselukelvottomia, etenkin satunnaiskatsojille, joita tämä laji tarvitsee ihan siinä missä jääkiekon suurkuluttajiakin.
nykyisellään paitsiohaastot tekevät peleistä pahimmillaan katselukelvottomia
Tai sitten tämä sama pedanttius tulee ulottaa jokaiseen vihellykseen − aina jäähyistä ja pitkiin kiekkoihin. Siinäpä sitä hauskuutta riittäisi koko perheelle, kun jääkiekkopelit venyisivät yli viisituntisiksi jatkuvien videotarkastuksien vuoksi.
Suurkuluttajat katsoisivat pelit toki vielä tuolloinkin. Satunnaiskatsojat kuitenkin todennäköisesti vaihtaisivat kanavaa paremman viihteen löytymisen toivossa.
Paitsiohaastosta saisi kuitenkin parilla yksinkertaisella muutoksella nykyistä paremmin toimivan. Näillä muutoksilla säännön alkuperäinen henkikin tulisi mielestäni paremmin esiin.
Ensinnäkin päätökset paitsiohaastosta tulisi tehdä vaihtopenkiltä, ilman video- tai katsomovalmennuksen apua. Jos kukaan vaihtopenkiltä tai kentältä ei huomaa paitsiota, silloin siitä ei ole koitunut kohtuutonta etua hyökkäävälle joukkueelle.
Toiseksi, haasto tulisi tapahtua nykyistä nopeammin maalin jälkeen. 30 sekuntia maalin syntymisen jälkeen on aika mielestäni riittävä, etenkin jos päätös täytyy tehdä vaihtopenkillä ilman video- tai katsomovalmennuksen apua.
Kolmanneksi, aika, joka tuomareilla on paitsiohaaston tarkastamiseen, tulisi myös rajata nykyistä tarkemmin. Tilanne, jota tarvitsee katsoa videolta enemmän kuin kolme kertaa tulee tuomita maaliksi. Tuomareiden useita minuutteja kestävät tabletin tuijotussessiot tappavat tunteen pelistä, niin joukkueilta kuin katsojiltakin. Minkä takia sitä käytetään taktisenakin aseena etenkin maalivahdin häirintätilanteissa, joista ei voi edes saada jäähyä?
Jääkiekko on loppupeleissä viihdettä. Eivätkä ruutuaikaa vievät tabletteja tuijottovat tuomarit ole hyvää viihdettä. Paitsiohaastoa vähän muokkaamalla tuomareiden ruutuaika vähenee, mikä lisäisi viihdearvoa ja nopeuttaisi peliä.
Eikä kukaan jäisi varmasti kaipaamaan useiden minuuttien paitsiotarkistuksia, jos niistä eroon pääsemisen palkintona olisi entistäkin viihdyttävämpää jääkiekkoa.