Mielipide

Ongelmien vähättely johti Bluesin tuhoon

LIIGA / Kolumni
Jääkiekko Espoo Oy:n asettaminen konkurssiin ei ollut yllätys. Toiminta oli heikolla pohjalla koko sen olemassaolon ajan, eikä tarvittavia korjausliikkeitä osattu tehdä.

Ensimmäisenä vuonna yhtiö teki noin 1,6 miljoonan euron tappiot, seuraavana kautena tappio pieneni puoleen. Viime kausi nosti tappion jälleen miljoonan huonommalle puolelle.

Kun unohtaa tappiot ja keskittyy pelkästään joukkueiden liikevaihtoihin, voi päästä jäljille ongelmiin. Blues ei ole missään vaiheessa ollut liigajoukkueista huonoiten yleisöä keräävä joukkue, mutta lähes kaikki muut pystyivät saamaan kasaan jopa miljoonia euroja enemmän. Jääkiekkojoukkueen tulot voi jakaa pitkälti kolmeen eri lähteeseen: pääsylipputuloihin, yhteistyökumppaneihin ja muihin tuloihin.

Puheet ulospäin kauden tappioista olivat aina huomattavasti pienempiä kuin mitä todellisuus näytti.

Erilaisten sopimusten myötä Blues ei saanut toki hallilla myydyistä ruoista ja juomista samalla tavalla rahaa kuin muut seurat, mutta se selittää vain osan isoista eroista, joten muut tulot jäivät pieniksi. On kuitenkin huomattavaa, että myös yhteistyökumppaneissa jäätiin ajoittain selvästi budjetoidusta.

Ennen kautta 2014-15 Urheilusanomissa ilmoitetun yhteistyökumppaneilta tavoitteena olevan määrän ja tilinpäätöksestä laskettavan todellisen määrän ero oli noin miljoona euroa, mikä on pöyristyttävä tulos, on syynä mikä tahansa. Muiden kausien vastaaviin lukuihin on vaikeampi ottaa kantaa, mutta oleellinen selitys ongelmiin näkyy.

On samalla tavalla käsittämätöntä, että johdossa ei nähtävästi missään vaiheessa havahduttu tarpeeksi tiukasti siihen, että budjetti laahaa niin paljon jäljessä. Puheet kauden tappioista olivat ulospäin aina huomattavasti pienempiä kuin mitä todellisuus näytti.

Lopullinen tuho alkoi sen jälkeen, kun tieto verottajan jättämästä konkurssihakemuksesta tuli ilmi. Liigalle oli esitetty "uskottava suunnitelma", ainakin jo tehtävänsä jättäneen toimitusjohtaja Kimmo Ranniston mukaan.

Mitään erityisen positiivista ei sen jälkeen saatu aikaiseksi. Pelaajia lähti yksi toisensa jälkeen, vero- ja eläkevelka kasvoivat kasvamistaan. Kausi vietiin pelillisesti loppuun, mutta kohtalonpäivä odotti.

21. maaliskuuta oli lopulta se päivä, jolloin käräjäoikeus julisti konkurssin. Espoolaiselle kiekkoilulle se voi olla parempi vaihtoehto kuin saneeraus, joka olisi pitänyt samat henkilöt johdossa.

» Lähetä palautetta toimitukselle