Raipe. Suomalaisen vaatimattomuuden ruumiillistuma. Miehen millintarkoista lättysyötöistä ehdittiin iskeä liuta kotimaisen kiekkohistorian legendaarisimpia maaleja. Takana noin tuhannet arvokisat, edessä loistokas valmennusura.
Vai onko sittenkään?
Helminen sai tulikasteensa penkin takana alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa vuonna 2012. Vaikka takana oli muutama vuosi pikkuleijonien matkassa, herätti päävalmentajavalinta kiekkopiireissä närää. Kritiikkiä satoi myös turnauksen päätyttyä, kun keltanokkakäskijä ei saanut tähtisikermää toivottuun lentoon.
Sittemmin Helminen on luotsannut Ilvestä sekä toiminut apuvalmentajana useaan otteeseen KHL:n puolella. Maajoukkueen jälkeen pestit ovat kaikki päättyneet potkuihin kesken sopimuskauden. Etenkin idässä tie äkkipikaisten johtopäätösten luvatussa liigassa on ollut kivinen kulkea.
"Raipe vaikuttaa kaverilta, jonka mielestä jääkiekko on kivaa puuhaa - ei monimutkainen yhdistelmä viivelähtöjä ja virtauksia."
Jokereissa turbulenssia koettaneen toistaiseksi vain pelimatkoilla, mutta työpaikka ei ole kiveen hakattu Helsingissäkään. Kyseessä voi olla valmennusuran vedenjakaja.
Helmisen on kerrottu vastaavan osaltaan joukkueen hyökkäys- ja ylivoimapelistä. Toistaiseksi mainitut osa-alueet ovat yskähdelleet, eikä narripaitojen alku kauteen ole ollut totutun lennokas.
Jo vilkaisu vaihtoaitioon osoittaa, että intohimoa ja kiukkua manselaisella piisaa. Epäilemättä pääkopassa on myös näkemys siitä, kuinka kiekko saadaan vastustajan maaliin.
Pystyykö mies kuitenkaan valjastamaan ideoitaan joukkueen hyödyksi? Riittääkö strateginen ymmärrys ja pedagoginen osaaminen toimimaan huipputasolla?
Helmisestä on vuosien saatossa piirtynyt kuva hitaasta hämäläisestä, joka on helpompi kuvitella tamperelaisen pientalon pihalle hakkaamaan halkoja kuin pohtimaan, kuinka habarovskilainen alivoimaneliö sahataan halki. Raipe vaikuttaa kaverilta, jonka mielestä jääkiekko on kivaa puuhaa - ei monimutkainen yhdistelmä viivelähtöjä ja virtauksia, joista nykyajan kiekkoprofessorit tapaavat puhua.
Analyyttisempi ja keskustelevampi valmennustyyli valtaa alaa, eikä huutamalla enää voiteta. Pystyykö Helminen muovautumaan alati muuttuvaan toimintaympäristöön? Ainakin Jukka Jaloselta löytyy luottoa - vai sokaisiko kirkas sädekehä Raipen persoonan ympärillä Jalosenkin?
Toivoa sopii, että mestarivalmentaja tiesi mitä teki palkatessaan Helmisen. Ennen kaikkea myös Helmisen soisi tietävän, mitä hän on tekemässä valmentaessaan Jokereita. Historia ja nykyhetki antavat aihetta pieneen skeptisyyteen, mutta kelkkoja on käännetty ennenkin.
Olisi nimittäin sääli, jos ovi kävisi jälleen ja tämä Suomi-kiekon suurmies joutuisi viettämään joulunsa työnhaussa.
