Voittoja Tapparalle tuli heikommallakin esityksellä, mutta lauantaina nähtiin jotain mitä oli odotettu: taisteleva Tappara. Näkyi terävyyttä, asennetta, fyysisyyttä ja ennen kaikkea voitontahtoa. Oliko lauantainen peli-ilme pelkkä tähdenlento vai pysyvä asennemuutos?
Jussi Tapola teki juuri oikeat ratkaisut Tappara-käskijänä, kun näki itsekin miten hajuttomaksi ja mauttomaksi joukkueeksi Tappara oli vajoamassa.
Sellaiseksi kuin syksyllä.
Stephen Dixon pääsi lauantaina paikalle, johon hänet alun perin hankittiin eli ykkössentteriksi. Jarkko Malinen meni hänen tilalleen täten kolmoskentän keskelle, mikä ei ole huono juttu. Onhan Malinen yksi suurimmista alivoimaonnistujista yhdessä kolmoskentässä pelaavan Tapparan kapteeni Jukka Peltolan kanssa. Jos he onnistuvat alivoimalla, niin miksei tasakentällisinkin?
Lisäksi Tapola peluutti kolmoskenttää HIFK:n ykköskenttää vastaan - toimi. Kolmoskenttä teki helsinkiläisten ykkösnyrkistä toistaiseksi tehottoman.
Oliko lauantainen peli-ilme pelkkä tähdenlento vai pysyvä asennemuutos?
Mites ne "mikkihiiret"?
HIFK:n fyysiset otteet alkoivat näkyä kunnolla joukkueiden kolmannessa kohtaamisessa, eikä Tappara tehnyt alkuun oikein mitään muuta kuin otti taklauksia vastaan.
Nyt niihin vastasi hieman yllättäenkin Tapparan pienin kenttä eli kakkoskenttä ja hyvin vastasikin. Tappara pääsi jopa fyysisyydessä HIFK:n edelle lauantain ottelussa, sillä vähän väliä oli miestä seinällä. Kolmikko ajoivat röyhkeästi maalille ja toimi muutenkin näyttävästi yhteen.
Torstain pudotuspeliottelu on ollut ainoa, jossa kakkoskentän sentteri Jan-Mikael Järvinen ei ole tehnyt pistettäkään. Lauantaina hän ratkaisi koko ottelun Tapparalle tehtyään voittomaalin pienoisen pohdinnan jälkeen.
Pekka Jormakalla oli maalinteon puolesta hieno syksy, heikko alkuvuosi, mutta pudotuspelit alkoivat hienosti parilla maalilla. Jormakka on löytänyt ihan uutta puhtia ja nopeutta tekemiseensä, eikä miestä voi olla kentällä huomaamatta.
Henrik Haapala on tämän hetkisen Tapparan sielu. 21-vuotiaalla, 175-senttisellä hyökkääjällä virtaa suonissaan yhden joukkueen edestä taistelutahtoa. Piti sitten viedä kiekkoa ärhäkästi maalille tai vaikka tapella, niin kaikki tuntuu luonnistuvan tältä nuorukaiselta tällä hetkellä.
Muillakin tamperelaisilla nähtiin jo pieniä vivahteita samankaltaisesta peli-ilmeestä, mutta Haapalan olemukseen on vielä muilla matkaa.
Taannoin HIFK-legenda Matti Hagman haukkui Jormakan, Järvisen ja Haapalan luoman kolmikon "mikkihiiri-ketjuksi". Mitäs jos nämä "mikkihiiret" lähettävätkin helsinkiläiset kesälomille?
