Leijonat näytti sen taas − suomalainen sisu ei olekaan turhaa lätinää

Jälleen kerran se nähtiin, ettei suomalainen sisu edelleenkään ole pelkkää turhaa lätinää, vaan jostain syvältä kumpuava luonteenpiirre. Leijonien leuka jääkiekon MM-kisoissa ei ole painunut rintaan vastoinkäymistenkään jälkeen.

Suomen välieräpaikka Kölnin ja Pariisin MM-jäillä on sensaatiomaisen kova suoritus.

Alkulohkossa koettu katastrofaalinen Ranska-tappio, turhan usein nähty surkea maalivahtipelaaminen, etanaakin hitaampi pelitapa ja päävalmentaja Lauri Marjamäen muka-osaamattomuus saivat Suomen kansan haukkumaan leijonalauman syvimpään suonsilmäkkeeseen.

Voisi kuvitella, että samat seikat ovat pyörineet myös pelaajien takaraivoissa.

Olisi kiva tietää, onko leijonamiehistö seurannut mediaa, tilastoja ja foorumeita. 

On tai ei, oli ärsytetty Suomi jostain ihmeestä ammentanut huikean määrän sisua ja tahtoa näyttää kyntensä suurelle yleisölle − ja eniten itselleen − puolivälierässä Yhdysvaltoja vastaan. 

Suomi oli kokonaisuutena kärsivällinen. Alakerrassa se malttoi pelata Yhdysvaltojen paineistaessa yhä syvemmälle ja seurata vastustajaa niin pitkälle kuin tarvetta ikinä oli. Toisaalta hyökkäyspäässä Suomi oli rauhallinen ja samalla nokkela. Leijonat jaksoi jauhaa kiekon kanssa, syötöt tulivat lapoihin eivätkä lähteneet maata kiertävälle radalle.

Ja mikä tietysti parasta, rapaa niskaan saaneet pelaajat olivat ratkaisemassa MM-kisojen kuolemanottelua.

Maalivahtiosastolla Harri Säteri otti kiinni kaiken luoden itsensä ja kenttäpelaajien välille luottoa. Juhamatti Aaltonen puolestaan söi kiekkoja, teki isoja asioita puolustuspäässä ja antoi ilmiömäisen syötön Joonas Kemppaisen tekemään ratkaisumaaliin.

Joukkueena Leijonat pelasi kypsimmän ottelunsa toistaiseksi lähes tärkeimpään mahdolliseen saumaan. Alkulohkon isossa kamppailussa Sveitsiä vastaan Suomi yritti väkisin saada osumia ja onnistumisia, mutta Yhdysvaltoja vastaan Leijonat oli kärsivällinen ja sisukas.

Niin kuin se on ollut koko turnauksen ajan.

Viikko sitten kellossa oli aivan eri ääni. Äärimmäisen sitkeälle ja sisukkaalle leijonamiehistölle on nöyrästi nostettava hattua korkealle.

Nyt Ranska-tappiota ja vaikeaa alkulohkoa ei muistele kukaan. Pelillisesti tarina on kriittisimpinä päivinä sittenkin menossa eteenpäin.

» Lähetä palautetta toimitukselle

Lue myös

Näin Suomi pelaa talviolympialaisissa 2018 - miesten turnaus

MAAJOUKKUE | 22.11.2017 6:00
Suomi aloittaa Etelä-Korean Pyeongchangssa talviolympialaisten miesten jääkiekkoturnauksessa urakkansa 15. helmikuuta. Leijonat pelaavat alkulohkon pelinsä C-lohkossa. lue lisää

Tarvitseeko Leijonat lisää kiekollista osaamista? - "Aaltosen kokeileminen vielä tässä kohtaa on käytännössä riskitöntä"

MAAJOUKKUE | 19.11.2017 12:30
Tulisiko Suomen laitahyökkääjiin saada työhaalariosaston rinnalle lisää kiekollista taitoa esimerkiksi Ruotsita Juuso Ikosen tai Juhamatti Aaltosen muodossa? Entä mistä löydettään sopiva keskushyökkääjä Kontiolan ja Kemppaisen taakse? lue lisää

Tarina rakentuu yhteisten kokemusten myötä - "Tärkeä viikko meille"

MAAJOUKKUE | 14.11.2017 14:00
Leijonien valmennus tekee pelaajatarkkailua jälleen seuraavan kolmen viikon aikana. Moskovan turnaukseen lähdetään joulukuussa pienin pelaajamuutoksin. lue lisää

Analyysi: Leijonien pelitapa huokuu uusia mausteita

MAAJOUKKUE | 13.11.2017 19:43
Leijonien viisikkoa revitään suuntaan jos toiseen. Jatkoaika käy läpi kolme avainasiaa Leijonien uudistuneessa pelitavassa. lue lisää

Leijonat, tuo vastarannan kiiski!

MAAJOUKKUE | 13.11.2017 10:00
Juuri, kun luulimme, että nyt Suomi ratsastaa kansainvälisten pelillisten trendien mukaisesti, huomataankin, että itse asiassa Suomi ui vastavirtaan. lue lisää

Kommentit

Lisää artikkeleita