Liigan pelipäivien ja -aikojen kokonaisuus ei toimi. Piste.
Runkosarjassa manailua aiheuttivat etenkin tällä kaudella pelien jakaminen ja pelirytmi. Pelejä pelattiin miten sattuu pitkin viikkoa ja viikkoja. Joukkueilla oli isoja eroja pelimäärissä. Pelitahti oli joukkueilla erikoinen, ensin oli löysää, sitten mieletön rypistys tammi-helmikuussa.
Vilkaiskaa sosiaalista mediaa tai jutelkaa jääkiekosta työpaikallanne testiksi − näitä pelejä seurataan yli joukkuerajojen.
TV-ryhmien liikuttelua hajanaisuus auttoi, mutta epäsäännöllinen pelirytmi ei varmasti auttanut katsojien houkuttelussa. Lapsiaan harrastuksiin kuskaavat vanhemmat ja muut työläiset tarvitsevat elämäänsä säännöllisiä pelipäiviä sekä pysyvyyttä. Jotain, joka uppoaa takaraivoon ja muuttuu kulttuuriksi.
Sitä Liigan runkosarja ei todellakaan tarjonnut.
Nyt Liiga hukkaa kauden tärkeimpiä pelejä toistensa alle. Säännölliset pelipäivät ja kellonajat eivät nyt palvele sitä tosiasiaa, että pelataan kauden merkityksellisimpiä pelejä. Pelejä, joita seuraa etenkin television välityksellä runkosarjasta poikkeava yleisö.
Nyt näyttää vähän siltä, että pelipäivien laatijalta on uupunut itseluottamusta kiinnostuksen maksimointiin pudotuspeleissä. Vilkaiskaa sosiaalista mediaa tai jutelkaa jääkiekosta työpaikallanne testiksi − näitä pelejä seurataan yli joukkuerajojen.
Näihin peleihin mennään hinnalla millä hyvänsä, kutsutaan anoppi lastenhoitajaksi ja otetaan töistä vapaata. Siksi Liigan mielenkiintoa maksimoisi jakaa pelejä useammalle päivälle, tai viikonloppuna ainakin eri kellonajalle.
Niin, ja se tv-raha sekä mainonta. Laatikaapa ensi vuonna välierät eri pelipäiville, pois extrakanavilta ja kaikki lätkäkanavan päälähetykseen. Sitten vilkaisette mittareita. Taitaisivat faksi ja kassakone raksuttaa eri numeroita.
Joku NHL:kin käyttää tätä.
