Tapparan hyökkäyksien rakentelu on ollut yhtä tuskaista viimeksi keväällä 2013, jolloin Ässät löysi aseet Jukka Rautakorven suosimaan kiekon- ja pelinhallintaan. Kuten aina kovan panoksen kamppailuissa, hetkittäin mentiin puolin ja toisin tuomarilinjan rajaa hipoen, mutta vain liian laiskat ihmiset etsivät tuloksen syitä tuomaritoiminnasta.

Sama koskee käynnissä olevaa Tappara-Ilves-sarjaa. Asioita tapahtuu ja jää viheltämättäkin, mutta kokonaisuutta tuomarit eivät ole toistaiseksi keikuttaneet kumpaankaan suuntaan.

Karri Kiven Ilves avaa koko kansalle parhaaseen katseluaikaan faktan, että ylivoimainen mestarisuosikki on horjutettavissa.

Ilveksen tavassa tukahduttaa sekä nopeat että rauhallisemmat Tapparan lähdöt on huomattavan paljon samaa kuin Ässien systeemeissä neljä kevättä sitten. Tilanne on kirvespaidoille sikäli hankala, että turhautumisen riski on suuri.

Kun Ilves saa karvauksensa ja träppinsä oikeaan muotoon, Tapparan nopeat yritykset avaavat tuhannen taalan maalipaikkoja väärään päätyyn ja hitaisiin lähtöihin ajetaan kahden miehen voimin kiinni iholle asti.

Peli kehittyy ja harva oikeasti peluuttaa vuodesta toisen täysin identtistä jääkiekkoa, mutta Ilveksen touhussa on tunnistettavissa Karri Kiven kädenjälki.

Kiven filosofiassa oikea tunnetila on isossa roolissa, mutta taktiikan puolellakaan ei anneta periksi.

Rautakorven apulaisena toiminut, nyt vahvassa nosteessa oleva Jussi Tapola on kovan paikan edessä. Tappara on edelleen suosikki etenemään paikallissarjasta välieriin, mutta Karri Kiven Ilves avaa koko kansalle parhaaseen katseluaikaan faktan, että ylivoimainen mestarisuosikki on horjutettavissa.

Eikä horjuttaminen vaadi edes apuja ulkoavaruudesta tai ydinfysiikkaa.

Ottamatta mitään pois Kiven miehistöltä voi sanoa, että Tapparan materiaalietu jo riittää sarjan voittoon. Toinen osaottelu korosti viimeistelytehokkuuden vaikutusta. Tapparan loistopaikat olivat minimissään, mutta tulos oli kirvesrinnoille suosiollinen.

Koko sarjan ratkeaminen samaan eroon ei yllättäisi ketään.

Jos taas tulos kääntyy altavastaajan eduksi, toivottavasti Tapola on oppi-isäänsä parempi eikä kiukuttele kättelyjonossa.